K
S
Sandeman9503
Vieras
Huomenta!
Viime yö ei mennyt ihan yhtä hienosti mutta oli sentään yksi 4 tunnin pätkä ja sitten niitä parin tunni herätyksiä. Joten Suvi, meillä vaihtelee varmasti vielä pitkään nuo yöt, mutta pakko oli hehkuttaa edes sitä yhtä yötä jolloin sai nukkua melkein riittävästi
.
Äidinmaidon myymisestä: mietin sitä ja totesin että ehkä menee liian monimutkaiseksi kuvioksi varsinkin kun tuotanto on huomattavasti pienempää nyt kuin viikko sitten. Ja sitten on toistaiseksi päällä nuo virtsiittilääkkeet, jotka ei varmaan ole sallittuja.
Tänään on niin harmaa päivä että taidetaan laittaa dvd pyörimään ja lösähtää sohvalle. Iines tuolla hakee unta omassa sängyssään, röhkii ja ähkii, mutta taitaa kohta kyllästyä joten palaan äitiyden maailmaan ja pelastan tytsyn...adios ja palataan.
Viime yö ei mennyt ihan yhtä hienosti mutta oli sentään yksi 4 tunnin pätkä ja sitten niitä parin tunni herätyksiä. Joten Suvi, meillä vaihtelee varmasti vielä pitkään nuo yöt, mutta pakko oli hehkuttaa edes sitä yhtä yötä jolloin sai nukkua melkein riittävästi
. Äidinmaidon myymisestä: mietin sitä ja totesin että ehkä menee liian monimutkaiseksi kuvioksi varsinkin kun tuotanto on huomattavasti pienempää nyt kuin viikko sitten. Ja sitten on toistaiseksi päällä nuo virtsiittilääkkeet, jotka ei varmaan ole sallittuja.
Tänään on niin harmaa päivä että taidetaan laittaa dvd pyörimään ja lösähtää sohvalle. Iines tuolla hakee unta omassa sängyssään, röhkii ja ähkii, mutta taitaa kohta kyllästyä joten palaan äitiyden maailmaan ja pelastan tytsyn...adios ja palataan.
M
Mariska*
Vieras
Moikka.
Voi kurjuus mitä uutisia täällä oli. Riinuskan perheelle voimia ja toivotaan parasta mummolle. Aniliinin tuttavillakin on vaikeaa..
Onnea Stella asunnon myymisestä. Milloin meinaatte muuttaa? Yritä rauhoittaa menoa ettet joudu ihan vuode potilaaksi loppuajaksi (helppo sanoa, muutto edessä ja kaikkea). Hui, kuinka aika menee säkin olet jo noin pitkällä..
Meidän olisi tarkoitus mennä juhannuksena miehen veljen mökille. Siellä me ollaa jussia vietetty jo 4 vuotta peräkkäin, ihan kiva traditio.
Mökeistä puheenollen oltiin viime viikonloppuna mökillä ja kävin uimassa 3 kertaa järvessä. Se oli oikein virkistävää
Suville voimia risaisiin öihin, ihanan optimistinen asenne "no kyllä tää lähivuosina helpottaa" Heh.
Meilläkin oli muutama kammottava yö kun Samulle tuli taas korvatulehdus, niin eräänäkin yönä nukkui vaan 3 t. Muun ajan piti yninää mun sylissä. Niskat on ollut himppasen jumissa sen yön jälkeen. Onneksi antibiotti toimi ja tepsi ja yöt ovat rauhoittuneet.
Teillä oli aiemmin puhetta hiusten pesusta, me ollaa jouduttu pesemään molempien poikien tukat jo ihan pienestä lähtien. Ovat omanneet sellaiset pehkot johon ei pelkkä vesi riitä. Shamppoona ollaan käytetty Natusania.
Mua nauratti Nekku, kun kuvasit itseäsi "tuottoisa lypsävä", hih aika hauska. Kieltämättä välillähän se tuntui ihan siltä kuin olisi meijeri...varsinkin tiheän imun aikoina. Joten voimia vaan imetysjuttuihin Sande ja muut. Nyt sitä imettämistä on jo ikävä.
Aniliinille voimia yksinäisiin iltoihin, varmasti harmittaa.
Mulla oli vielä jotain kommentoitavaa, mut mihin mun ajatukset katosivat? Oletteko nähneet?
Taidan mennä löhöilemään sohvalle...tekis mieli ihan hirveästi MarabouDaim suklaata minkä jätin kaupan hyllylle kun päätin olla sortumatta...pahus.
Voi kurjuus mitä uutisia täällä oli. Riinuskan perheelle voimia ja toivotaan parasta mummolle. Aniliinin tuttavillakin on vaikeaa..
Onnea Stella asunnon myymisestä. Milloin meinaatte muuttaa? Yritä rauhoittaa menoa ettet joudu ihan vuode potilaaksi loppuajaksi (helppo sanoa, muutto edessä ja kaikkea). Hui, kuinka aika menee säkin olet jo noin pitkällä..
Meidän olisi tarkoitus mennä juhannuksena miehen veljen mökille. Siellä me ollaa jussia vietetty jo 4 vuotta peräkkäin, ihan kiva traditio.
Mökeistä puheenollen oltiin viime viikonloppuna mökillä ja kävin uimassa 3 kertaa järvessä. Se oli oikein virkistävää
Suville voimia risaisiin öihin, ihanan optimistinen asenne "no kyllä tää lähivuosina helpottaa" Heh.
Meilläkin oli muutama kammottava yö kun Samulle tuli taas korvatulehdus, niin eräänäkin yönä nukkui vaan 3 t. Muun ajan piti yninää mun sylissä. Niskat on ollut himppasen jumissa sen yön jälkeen. Onneksi antibiotti toimi ja tepsi ja yöt ovat rauhoittuneet.
Teillä oli aiemmin puhetta hiusten pesusta, me ollaa jouduttu pesemään molempien poikien tukat jo ihan pienestä lähtien. Ovat omanneet sellaiset pehkot johon ei pelkkä vesi riitä. Shamppoona ollaan käytetty Natusania.
Mua nauratti Nekku, kun kuvasit itseäsi "tuottoisa lypsävä", hih aika hauska. Kieltämättä välillähän se tuntui ihan siltä kuin olisi meijeri...varsinkin tiheän imun aikoina. Joten voimia vaan imetysjuttuihin Sande ja muut. Nyt sitä imettämistä on jo ikävä.
Aniliinille voimia yksinäisiin iltoihin, varmasti harmittaa.
Mulla oli vielä jotain kommentoitavaa, mut mihin mun ajatukset katosivat? Oletteko nähneet?
Taidan mennä löhöilemään sohvalle...tekis mieli ihan hirveästi MarabouDaim suklaata minkä jätin kaupan hyllylle kun päätin olla sortumatta...pahus.
R
Riinuska
Vieras
Hei ja kiitos myötätunnosta. Mies oli juuri puhunut äitiään hoitaneen lääkärin kanssa. Hän ei usko selviytymiseen. Vuoto on ollut niin paha ja tälläkin hetkellä tajuttomuus niin syvä. Johonkin oli reagoinut hyvin pienesti, joten aivokuolleeksi ei olla vielä julistettu. Pari päivää katsovat kait tilannetta ja siirtävät sitten tavalliselle (teho?)osastolle. Sitten kai on omaisten päätettävissä, milloin hengityskone irroitetaan. Ihan kamalaa. Tuntuu niin pahalta miehen puolesta ja kyyneleet valuvat valtoimenaan tätäkin kirjoittaessa. Mies menee siskonsa kanssa Töölöön huomenna katsomaan äitiä ja puhumaan vaihtoehdoista yms. Aivoverenvuoto tulee varoittamatta (kun Mariska kysyit), se ei anna oireita esim päivää aiemmin. Anoppi oli yöllä herännyt vessaan ja toinen puoli tuntui oudolta (halvaantui) ja puhe puuroontui. Ehti kuitenkin soittamaan itselleen ambulanssin ennen kuin taju lähti.
Haluaisin pysyä urheana että olisin miehen tukena, mutta kun olen tämmöinen itkupilli... Oman äidin kuolema on kyllä niin kova juttu etten halua edes ajatella omalle kohdalla.
Haluaisin pysyä urheana että olisin miehen tukena, mutta kun olen tämmöinen itkupilli... Oman äidin kuolema on kyllä niin kova juttu etten halua edes ajatella omalle kohdalla.
S
Stella*
Vieras
Moi! Voimia Riinuskalle ja miehelle! Äidin kuolema on yksi pahimpia asioita elämässä, eihän sitä koskaan kohdalle tahtoisi . Yksi mun vanhempieni tuttu kuoli kevättalvella aivoverenvuodon takia. Oli mennyt ihan samalla tavalla - lähtenyt yöllä vessaan ja sille tielle jäi. Pysyi hengissä n. kaksi viikkoa sairaalassa, mutta ei tajunnut enää mistään mitään. Omaisten on tosi rankkaa odotella ja tehdä päätöksiä tuollaisessa tilanteessa. Huh huh. Itke sinäkin Riinuska vaan itkusi. Eiköhän miehellesi riitä se, että olet jakamassa tilanteen.
Asiasta toiseen. Harmi, että Samu on taas kärsinyt korvatulehduksesta. Tuollainen kolmen tunnin yöuni kuulostaa kidutukselta. Samoin kuin tietty nuo pienten vauvojen kanssa valvomiset. Liekö valvominen vienyt Katan voimat, kun ei ole kuulunut vähään aikaan mitään? Saa nähdä, miten sitä itsekin taas jaksaa valvomista, kun kakkonen tulee. Tosin treenaus on jo aloitettu. Sain unta vasta 24, vaikka menin sänkyyn jo 22, kun lapsukainen möyri minkä ehti. Uusi möyrintä alkoi jo hyvissä ajoin ennen Leon heräämistä eli noin 5.30 sain ensimmäiset tärinät ja potkut kylkiin.
Mukavaa, että tapaaminen sujui taas hyvin. Tampere juhannusviikon keskiviikkona sopii mulle ainakin mainiosti.
Mariska, me muutetaan kesäkuun parin ekan viikon aikana. Ollaan jo pikku hiljaa viety pienempiä tavaroita. Ajoitetaan muutto siten, että kellariremontti on päässyt hyvin alkuun, jotta ei tarvitse asustella piikkausmelussa ja -pölyssä. Meillä on sitten pesutilat käyttökelvottomat tuonne lokakuun paikkeille... Yritämme parhaillaan miettiä väliaikaissuihkuratkaisua jonnekin, ja pesukonekin pitäisi virittää johonkin nurkkaan, kun tässä perheessä ei ilman sitä pärjätä viikkoa pitempään.
Nyt taidan ryhtyä pakkauspuuhiin, kun sain Leon uuvautettua ulos nukkumaan. Ai niin sitä piti vielä sanoa, että meillä on siirrytty hiustenpesussa Muumi-shampooseen n. kuukausi sitten, kun tuota kuontaloa alkaa olla. Siitä tulee ihanan omenantuoksuiset hiukset. Kokeilin ensin Natusanin suihkusaippua/shampoo-yhdistelmää, mutta siitä alkoi heti päänahka hilseillä. Tuo Muumi on hellävaraista ja toimii hyvin.
. Yksi mun vanhempieni tuttu kuoli kevättalvella aivoverenvuodon takia. Oli mennyt ihan samalla tavalla - lähtenyt yöllä vessaan ja sille tielle jäi. Pysyi hengissä n. kaksi viikkoa sairaalassa, mutta ei tajunnut enää mistään mitään. Omaisten on tosi rankkaa odotella ja tehdä päätöksiä tuollaisessa tilanteessa. Huh huh. Itke sinäkin Riinuska vaan itkusi. Eiköhän miehellesi riitä se, että olet jakamassa tilanteen. Asiasta toiseen. Harmi, että Samu on taas kärsinyt korvatulehduksesta. Tuollainen kolmen tunnin yöuni kuulostaa kidutukselta. Samoin kuin tietty nuo pienten vauvojen kanssa valvomiset. Liekö valvominen vienyt Katan voimat, kun ei ole kuulunut vähään aikaan mitään? Saa nähdä, miten sitä itsekin taas jaksaa valvomista, kun kakkonen tulee. Tosin treenaus on jo aloitettu. Sain unta vasta 24, vaikka menin sänkyyn jo 22, kun lapsukainen möyri minkä ehti. Uusi möyrintä alkoi jo hyvissä ajoin ennen Leon heräämistä eli noin 5.30 sain ensimmäiset tärinät ja potkut kylkiin.
Mukavaa, että tapaaminen sujui taas hyvin. Tampere juhannusviikon keskiviikkona sopii mulle ainakin mainiosti.
Mariska, me muutetaan kesäkuun parin ekan viikon aikana. Ollaan jo pikku hiljaa viety pienempiä tavaroita. Ajoitetaan muutto siten, että kellariremontti on päässyt hyvin alkuun, jotta ei tarvitse asustella piikkausmelussa ja -pölyssä. Meillä on sitten pesutilat käyttökelvottomat tuonne lokakuun paikkeille... Yritämme parhaillaan miettiä väliaikaissuihkuratkaisua jonnekin, ja pesukonekin pitäisi virittää johonkin nurkkaan, kun tässä perheessä ei ilman sitä pärjätä viikkoa pitempään.
Nyt taidan ryhtyä pakkauspuuhiin, kun sain Leon uuvautettua ulos nukkumaan. Ai niin sitä piti vielä sanoa, että meillä on siirrytty hiustenpesussa Muumi-shampooseen n. kuukausi sitten, kun tuota kuontaloa alkaa olla. Siitä tulee ihanan omenantuoksuiset hiukset
. Kokeilin ensin Natusanin suihkusaippua/shampoo-yhdistelmää, mutta siitä alkoi heti päänahka hilseillä. Tuo Muumi on hellävaraista ja toimii hyvin.
K
**Keijukainen
Vieras
Riinuska, muakin itkettää kun luin sun viestin
Ihana kamala tilanne. Toivoisin että voisin tehdä jotain mutta kun en voi. Ison halin lähetän ja voimia.
Ihana kamala tilanne. Toivoisin että voisin tehdä jotain mutta kun en voi. Ison halin lähetän ja voimia.
S
Suvi'
Vieras
Voi Riinuska! Olen kovin pahoillani! Tuollainen yllättävä sairaus on aina vielä järkyttävämpi asia. Voimia todella teille!
Oma isäni kuoli jo vuosia sitten aika yllättäen, joten tiedän kyllä miltä se tuntuu!
Oma isäni kuoli jo vuosia sitten aika yllättäen, joten tiedän kyllä miltä se tuntuu!
S
Sandeman9503
Vieras
Riinuskalle halit. Ja miehelleen kans.:-(
Oon vierestä katsellut työkaverini kuntoutumista aivoverenvuodosta ja se on AIKA hankalaa. Hänellä on kohtaus osui puhekeskukseen ja ei joutunut sentään uudelleen puhetta opettelemaan mutta sanat on edelleen hukassa eikä ole 1,5 vuodenkaan jälkeen työkuntoinen. Kaikista turhauttavinta on hänelle itselleen, kun on itse sitä mieltä että hyvinhän tämä jo sujuu. Puhumattakaan sellaista henkilöistä joilla kohtaus vie suuremman osan persoonaa ja ehkä liikuntakyvyn, huhhuh.
Itse lähtisin täältä mieluiten kerralla, vaikka se onkin läheisille kamalaa. Onhan teillä kaikilla elintenluovutustestamentti, apteekeista minusta sai niitä kaavakkeita. Mun filosofia on että jos jotain voi auttaa kun minusta ei enää saa kalua...nyyh, karmeita ajatuksia..nyt kolahti hormoonit...miten voin muka jättää Iineksen joskus?
Voikun jollain olisi mukavampia uutisia, kovin tarvittaisiin sellaisia...
Oon vierestä katsellut työkaverini kuntoutumista aivoverenvuodosta ja se on AIKA hankalaa. Hänellä on kohtaus osui puhekeskukseen ja ei joutunut sentään uudelleen puhetta opettelemaan mutta sanat on edelleen hukassa eikä ole 1,5 vuodenkaan jälkeen työkuntoinen. Kaikista turhauttavinta on hänelle itselleen, kun on itse sitä mieltä että hyvinhän tämä jo sujuu. Puhumattakaan sellaista henkilöistä joilla kohtaus vie suuremman osan persoonaa ja ehkä liikuntakyvyn, huhhuh.
Itse lähtisin täältä mieluiten kerralla, vaikka se onkin läheisille kamalaa. Onhan teillä kaikilla elintenluovutustestamentti, apteekeista minusta sai niitä kaavakkeita. Mun filosofia on että jos jotain voi auttaa kun minusta ei enää saa kalua...nyyh, karmeita ajatuksia..nyt kolahti hormoonit...miten voin muka jättää Iineksen joskus?
Voikun jollain olisi mukavampia uutisia, kovin tarvittaisiin sellaisia...
P
Piritta*
Vieras
Heippa,
Kamala juttu Riinuska, kyllä veti hiljaiseksi. Voimia! Toivottavasti jokin suuri ihme tapahtuisi ja hän vielä toipuisi.
Aniliinikin tuttujen menetykset tuntuivat pahalta, järkyttyviä molemmat. Ei ole elämä reilua =(
Kiitos eilisille illastajille, oli tosi mukava nähdä teitä! Kohdattiin tänään taas Nekun ja Loden kanssa, yllättäen syömisen ja shoppauksen merkeissä
, ja naurettiin, että oli kyllä just niin kova puheen pulpatus kuin voi vain näiden viestien perusteella päätellä. Toivottavasti Sanelma, jaksoit tänään hyvin istua Pre Pressissä, niin ja matkan kotia
Hinoa Stella, että saitte asunnon itse myytyä. Musta se on aina parempi yrittää itse myydä, jos vaan yhtään on energiaa ja aikaa. Säästää pitkän pennin välityksessä. Harmillista kyllä, että joudutte elämään ilman pesutiloja. Mun ystävällä oli sama remppatilanne samanlaisessa talossa ja heillä oli sellainen minikokoinen suihkunurkkaus kellarissa. Taisi ihan hyvin funkata tarvittavan ajan. Tosin joo, nyt kun mietin heillä ei tainnut siinä vaiheessa olla lasta vielä.
Katasta ei tosiaan ole kuulunut aikoihin, toivottavasti kaikki on hyvin.
Voi kurjuus Samun korvatulehdusta. Se on jos mikä on rankka vaihe. Onko Samulla niitä ollut montakin? Se oli muuten Mariska hauska se sun lähettämä kikatuspätkä =)) Tuli mieleen se norjalainen muksu, josta oli aikoinaan kympinuutisissa ja taisi kiertää meilissäkin.
Toivotaan, että Elsa alkaisi pian nukkua pitempiä yöunia. Ja itse saat Suvi levättyä. Vaikka äidit on lastattu hyvillä valvomishormoneilla, niin kyllä sellainen jatkuva väsymys ja osin stressikin voi vaikuttaa maidontuloon.
Taidan kurkkia hetken Dr. Philliä, ja sit lähden lenkille. Päivän pizza oli aikas rasvainen - ja just siks niin herkullinen
Kamala juttu Riinuska, kyllä veti hiljaiseksi. Voimia! Toivottavasti jokin suuri ihme tapahtuisi ja hän vielä toipuisi.
Aniliinikin tuttujen menetykset tuntuivat pahalta, järkyttyviä molemmat. Ei ole elämä reilua =(
Kiitos eilisille illastajille, oli tosi mukava nähdä teitä! Kohdattiin tänään taas Nekun ja Loden kanssa, yllättäen syömisen ja shoppauksen merkeissä
, ja naurettiin, että oli kyllä just niin kova puheen pulpatus kuin voi vain näiden viestien perusteella päätellä. Toivottavasti Sanelma, jaksoit tänään hyvin istua Pre Pressissä, niin ja matkan kotia Hinoa Stella, että saitte asunnon itse myytyä. Musta se on aina parempi yrittää itse myydä, jos vaan yhtään on energiaa ja aikaa. Säästää pitkän pennin välityksessä. Harmillista kyllä, että joudutte elämään ilman pesutiloja. Mun ystävällä oli sama remppatilanne samanlaisessa talossa ja heillä oli sellainen minikokoinen suihkunurkkaus kellarissa. Taisi ihan hyvin funkata tarvittavan ajan. Tosin joo, nyt kun mietin heillä ei tainnut siinä vaiheessa olla lasta vielä.
Katasta ei tosiaan ole kuulunut aikoihin, toivottavasti kaikki on hyvin.
Voi kurjuus Samun korvatulehdusta. Se on jos mikä on rankka vaihe. Onko Samulla niitä ollut montakin? Se oli muuten Mariska hauska se sun lähettämä kikatuspätkä =)) Tuli mieleen se norjalainen muksu, josta oli aikoinaan kympinuutisissa ja taisi kiertää meilissäkin.
Toivotaan, että Elsa alkaisi pian nukkua pitempiä yöunia. Ja itse saat Suvi levättyä. Vaikka äidit on lastattu hyvillä valvomishormoneilla, niin kyllä sellainen jatkuva väsymys ja osin stressikin voi vaikuttaa maidontuloon.
Taidan kurkkia hetken Dr. Philliä, ja sit lähden lenkille. Päivän pizza oli aikas rasvainen - ja just siks niin herkullinen
S
Suvi'
Vieras
Taas täällä... Elsa nukkuu taas pieniä unia vielä ulkona. Heräsi päivällä tunnin jälkeen hirmu huutoon. Onneksi nukkui vielä uudelleen nyt. Voipi muuten olla ensi yökin hulinaa. Kunhan heräilee uniltaan odottaa häntä ylläri! Peruna on kiehumassa ja maistetaan sitä nyt sitten ekaa kertaa.
Pesuainekysymykseen, meillä on välillä aivan pikkuisen käytetty Dailyn vauvan pesuainetta. Viime viikolla kun olin kaveria tapaamassa itsekseni ja mies oli Elsan kanssa kylpenyt, oli hän sitten pistänyt hiuksiin ilmeisesti vähän reilusti sitä ainetta ja keskellä päätä oli sitten kamala litsis! Ei meinannut lähteä vielä seuraavassakaan pesussa pois.
Meillä mies yleensä kylvettää Elsan ja mä "vahdin" vieressä. Pari kertaa on sitten kylvettänyt yksin. Kunhan tyttö vähän kasvaa, niin kokeilen suihkua. Nyt vain tosiaan iskä kylvettänyt ammeessa.
Missäs Kata onkaan? Mua ei kukaan osaa enää kaivata, kun käyn niin epämääräisesti täällä. Jonain päivänä 5 kertaa ja sitten voi olla 1-2 viikonkin tauko, kun ei taas ennätä konetta avatakaan.
Elsa nukkuu taas pieniä unia vielä ulkona. Heräsi päivällä tunnin jälkeen hirmu huutoon. Onneksi nukkui vielä uudelleen nyt. Voipi muuten olla ensi yökin hulinaa. Kunhan heräilee uniltaan odottaa häntä ylläri! Peruna on kiehumassa ja maistetaan sitä nyt sitten ekaa kertaa. Pesuainekysymykseen, meillä on välillä aivan pikkuisen käytetty Dailyn vauvan pesuainetta. Viime viikolla kun olin kaveria tapaamassa itsekseni ja mies oli Elsan kanssa kylpenyt, oli hän sitten pistänyt hiuksiin ilmeisesti vähän reilusti sitä ainetta ja keskellä päätä oli sitten kamala litsis! Ei meinannut lähteä vielä seuraavassakaan pesussa pois.
Meillä mies yleensä kylvettää Elsan ja mä "vahdin" vieressä. Pari kertaa on sitten kylvettänyt yksin. Kunhan tyttö vähän kasvaa, niin kokeilen suihkua. Nyt vain tosiaan iskä kylvettänyt ammeessa.
Missäs Kata onkaan? Mua ei kukaan osaa enää kaivata, kun käyn niin epämääräisesti täällä. Jonain päivänä 5 kertaa ja sitten voi olla 1-2 viikonkin tauko, kun ei taas ennätä konetta avatakaan.
H
Hertta*
Vieras
Riinuskan uutiset veti mielen maahan. Voimia sinulle ja miehellesi! Ja Aniliinillakin ikäviä tapahtunut kaveripiirissä, kurjuus.
Oli hauska nähdä maanantaina! Juttua riitti tosiaan. Katankin piti tulla, mutta ei näkynyt ja siksi täällä varmaan vähän huhuillaan. Kiitos Keiju kissakuvista, miten södejä!
Mä olen järkkäillyt äidin 60-vuotispäivää tänne Helsinkiin (synttärit on siis 21.7. eli päivä mun lasketun ajan jälkeen, en tajua mitä sekoilin maanantaina. Jossain vaiheessa la oli 21.7. Siksi sekaannus...). Haluaa viettää päivän perheen kanssa. Varasin isälle ja äidille pari yötä Klaus Kurjesta, äidille vartalohoidon Day Spasta ja sitten mennään piknikille Suokkiin ja illalla syömään johonkin fiiniin ravintolaan. Toivottavasti meikäläinen pääsee menoon mukaan - yhtenä tai kahtena kappaleena.
Eilen mies vei syömään venäläiseen mun synttärin kunniaksi. Tuli syötyä oikein koko repertuaari ja laskukin oli sen mukainen, hui. Mutta hyvää oli!
Ja nyt töiden kimppuun, jee...
Oli hauska nähdä maanantaina! Juttua riitti tosiaan. Katankin piti tulla, mutta ei näkynyt ja siksi täällä varmaan vähän huhuillaan. Kiitos Keiju kissakuvista, miten södejä!
Mä olen järkkäillyt äidin 60-vuotispäivää tänne Helsinkiin (synttärit on siis 21.7. eli päivä mun lasketun ajan jälkeen, en tajua mitä sekoilin maanantaina. Jossain vaiheessa la oli 21.7. Siksi sekaannus...). Haluaa viettää päivän perheen kanssa. Varasin isälle ja äidille pari yötä Klaus Kurjesta, äidille vartalohoidon Day Spasta ja sitten mennään piknikille Suokkiin ja illalla syömään johonkin fiiniin ravintolaan. Toivottavasti meikäläinen pääsee menoon mukaan - yhtenä tai kahtena kappaleena.
Eilen mies vei syömään venäläiseen mun synttärin kunniaksi. Tuli syötyä oikein koko repertuaari ja laskukin oli sen mukainen, hui. Mutta hyvää oli!
Ja nyt töiden kimppuun, jee...
N
Nekku*
Vieras
Kylläpä on Riinuskalla mustia uutisia. Olen todella pahoillani, teillä on kovin rankkaa. Ottakaa hetki kerrallaan. Niin minäkin sanoisin, että itke sinä itkuasi pois, se puhdistaa. Voit silti olla olkapäänä miehellesi.
Kiitos pesuainevinkeistä, tarttee tutkailla kaupassa seuraavan kerran. Näyttää olevan muuten melkein joka perheessä kylvettäminen miesten puuhaa. Mä en vissiin ole ikinä Lottaa kylvettänyt tai mukana kyllä olen useinkin, mutta enemmän se on miekkosen heiniä. Mäkin odotan, että osaa seistä sen verran jämäkästi ilman tukea, että voi suihkutella paremmin. Mun mielestä sen ammeen kanssa läträäminen on jotenkin rasittavaa. Sitä paitsi en itsekään ole kylpyihmisiä yhtään. Itse asiassa kylpy ahistaa. Siis oma kylpy.
Mä en muuten saanut auki Samun nauruvideota. Pöh! Kurjuus niitä korvia.
Ai niin, L on jo kahtena iltana nukahtanut täysin itsekseen, kuten ennen vanhaan eli ennen kuin oppi nousemaan seisomaan.
Eipä muuten ollut meillä treffeillä kameraa mukana, vaikka Aniliini kuvia vaatikin. P, mietin että olisi pitänyt olla eilen mukana. Oli aikasta hauskan näköistä nääs, kun Lode ja Matsku istuivat vieretysten syöttötuoleissa pöydän päässä ja juttelivat toisilleen tai kiskoivat toistensa kädestä tahmaisia maissinaksuja! Ihania ovat.
Juuh, meikäläiset veti eilen pizzaa ja sitten päälle vähän shoppinkia. Todellista kotiäititoimintaa...
Saatiin vihdoin eilen ostettua Lotalle isompi istuin autoon. Graco Cosmic. Mies saa sen asentaa, mä olen täysuuno ko. hommissa.
Mitäs Elsa tuumasi potusta?
Mittees vielä? Tuolla toisella puolella ovat taas ruokakeskustelleet, saa kyllä veden kielelle Aah. Mä voisin puhua ruoasta ja juomasta miten paljon vaan! Ihme juttu toi halloumin yhtäkkinen nousu. Sitä lajia on just meilläkin jääkapissa ja tarttis nakata grilliin. Keiju muuten, ostin (= söin kerralla koko levyn!) sitä salmiakkisuklaatia. Ihan semihyvää, mutta mun makuun vähän liian makeaa.
Ollaan lähdössä Lootuskan kanssa mun vanhempien luokse pariksi päiväksi ja mun pitäisi pakata nyt, kun tuo yksi termiitti on tiputettu höyhensaarille, mutta tässä mä taas naputan. Tukkakin laittamatta ja naama eli ihan petolintulook toistaiseksi.
Hertan äidin synttärisuunnitelmat vaikuttavat ihanilta! Me järkättiin vastaava juttu viime vuonna. Sankaritar tykkäsi.
Riinuskan suuntaan paljon voimarutistuksia ja ajatuksia!
Kiitos pesuainevinkeistä, tarttee tutkailla kaupassa seuraavan kerran. Näyttää olevan muuten melkein joka perheessä kylvettäminen miesten puuhaa. Mä en vissiin ole ikinä Lottaa kylvettänyt tai mukana kyllä olen useinkin, mutta enemmän se on miekkosen heiniä. Mäkin odotan, että osaa seistä sen verran jämäkästi ilman tukea, että voi suihkutella paremmin. Mun mielestä sen ammeen kanssa läträäminen on jotenkin rasittavaa. Sitä paitsi en itsekään ole kylpyihmisiä yhtään. Itse asiassa kylpy ahistaa. Siis oma kylpy.
Mä en muuten saanut auki Samun nauruvideota. Pöh! Kurjuus niitä korvia.
Ai niin, L on jo kahtena iltana nukahtanut täysin itsekseen, kuten ennen vanhaan eli ennen kuin oppi nousemaan seisomaan.
Eipä muuten ollut meillä treffeillä kameraa mukana, vaikka Aniliini kuvia vaatikin. P, mietin että olisi pitänyt olla eilen mukana. Oli aikasta hauskan näköistä nääs, kun Lode ja Matsku istuivat vieretysten syöttötuoleissa pöydän päässä ja juttelivat toisilleen tai kiskoivat toistensa kädestä tahmaisia maissinaksuja! Ihania ovat.
Juuh, meikäläiset veti eilen pizzaa ja sitten päälle vähän shoppinkia. Todellista kotiäititoimintaa...
Saatiin vihdoin eilen ostettua Lotalle isompi istuin autoon. Graco Cosmic. Mies saa sen asentaa, mä olen täysuuno ko. hommissa.
Mitäs Elsa tuumasi potusta?
Mittees vielä? Tuolla toisella puolella ovat taas ruokakeskustelleet, saa kyllä veden kielelle Aah. Mä voisin puhua ruoasta ja juomasta miten paljon vaan! Ihme juttu toi halloumin yhtäkkinen nousu. Sitä lajia on just meilläkin jääkapissa ja tarttis nakata grilliin. Keiju muuten, ostin (= söin kerralla koko levyn!) sitä salmiakkisuklaatia. Ihan semihyvää, mutta mun makuun vähän liian makeaa.
Ollaan lähdössä Lootuskan kanssa mun vanhempien luokse pariksi päiväksi ja mun pitäisi pakata nyt, kun tuo yksi termiitti on tiputettu höyhensaarille, mutta tässä mä taas naputan. Tukkakin laittamatta ja naama eli ihan petolintulook toistaiseksi.
Hertan äidin synttärisuunnitelmat vaikuttavat ihanilta! Me järkättiin vastaava juttu viime vuonna. Sankaritar tykkäsi.
Riinuskan suuntaan paljon voimarutistuksia ja ajatuksia!
S
Sandeman9503
Vieras
Huomenta,
Petolintulook taitaa olla ihan yleistä...mäkin sain juuri Iineksen tainnutettua omaan sänkyynsä, nyt pitäisi maksaa pari laskua ja täältähän mä itseni löydän taas...
Ootteko muuten huomanneet (varmaan olette) että niska-hartiaseutu jumiutuu lasta kanniskellessa, olisko hyviä vinkkejä miten vois kotona jumpata niitä? Mihinkään salille en tosiaankaan aio vielä lähteä mutta jos saisi vähän vetreytettyä.
Milloinkahan mää uskallan lähteä täältä kotoa sinne ytimeen, on edelleen vähän hataraa tämä meidän päivänukkuminen ja aikataulut. Pitäis vissiin vaan sopia joku tapaaminen ja sitten pakolla raahata luunsa paikalle.
Nyt pitäis lähteä ulos, pakata tyttö vaunuihin ja tuulettaa aivoja eilisen "sadepäivän" jälkeen.
Haaa, 60-vuotispäivät meilläkin tulossa, tosin anopilla, pitäisi keksiä jotain kivaa. Eivät ole koskaan olleet ulkomailla (paitsi Viipurissa ja Ruotsin laivalla) joten olis kivaa ostaa joku matka, mutta eihän niitä voi tuppisuu-suomalaisia lähettää mihinkään ilman valvontaa ja tulkkia:-(. Joku Rodos olis varmaan siihenkin ihan sopiva kohde, mutta kun eivät ole mitään löhööjäporukkaa. Pärnua vähän mietittiin, siellä pärjää aika hyvin suomellakin.
Kylvetys on meilläkin miehen hommaa, Iines kyllä nauttii ihan kybällä kaikesta vedellä läträämisestä, jopa pyllynpesusta.Tuliskohan siitä vesipeto? Mies jo mietti yks ilta Iineksen tulevia harrastuksia;-), sanoin että mieluummin reipas partiolainen kuin mikään prinsessa, mutta taitaa olla turha miettiä etukäteen?
Petolintulook taitaa olla ihan yleistä...mäkin sain juuri Iineksen tainnutettua omaan sänkyynsä, nyt pitäisi maksaa pari laskua ja täältähän mä itseni löydän taas...
Ootteko muuten huomanneet (varmaan olette) että niska-hartiaseutu jumiutuu lasta kanniskellessa, olisko hyviä vinkkejä miten vois kotona jumpata niitä? Mihinkään salille en tosiaankaan aio vielä lähteä mutta jos saisi vähän vetreytettyä.
Milloinkahan mää uskallan lähteä täältä kotoa sinne ytimeen, on edelleen vähän hataraa tämä meidän päivänukkuminen ja aikataulut. Pitäis vissiin vaan sopia joku tapaaminen ja sitten pakolla raahata luunsa paikalle.
Nyt pitäis lähteä ulos, pakata tyttö vaunuihin ja tuulettaa aivoja eilisen "sadepäivän" jälkeen.
Haaa, 60-vuotispäivät meilläkin tulossa, tosin anopilla, pitäisi keksiä jotain kivaa. Eivät ole koskaan olleet ulkomailla (paitsi Viipurissa ja Ruotsin laivalla) joten olis kivaa ostaa joku matka, mutta eihän niitä voi tuppisuu-suomalaisia lähettää mihinkään ilman valvontaa ja tulkkia:-(. Joku Rodos olis varmaan siihenkin ihan sopiva kohde, mutta kun eivät ole mitään löhööjäporukkaa. Pärnua vähän mietittiin, siellä pärjää aika hyvin suomellakin.
Kylvetys on meilläkin miehen hommaa, Iines kyllä nauttii ihan kybällä kaikesta vedellä läträämisestä, jopa pyllynpesusta.Tuliskohan siitä vesipeto? Mies jo mietti yks ilta Iineksen tulevia harrastuksia;-), sanoin että mieluummin reipas partiolainen kuin mikään prinsessa, mutta taitaa olla turha miettiä etukäteen?
R
Riinuska
Vieras
Heippa. Mies lähti juuri siskonsa kanssa Helsinkiin katsomaan äitiään. Varmasti rankka reissu. Edistystä ei ole tapahtunut yhtään.
Stellalle onnittelut talon myymisestä. Onneksi pääsitte noin helpolla, ilman välittäjää. Säästää meinaan jokusen euron.
Sande, just eilen puhuttiin miehen ja siskonsa kanssa tuosta nopeasta kuolemasta. Siitä, että miten kaksipiippuinen juttu se on. Nopea kuolema on tosi vaikeaa omaisille kun ei ehdi ehkä sanoa ääneen niitä tavallaan itsestään selviä asioita. Mieskin sanoi eilen, että kumpa vielä kerran saisi nähdä/puhua. Jos taas esim sairastuu syöpään ja elää muutamia kuukausia, ehtii sanomaan ja tekemään kaiken tarvittavan, mutta se on toisaalta kuolevalle rankempaa. Kyllä mäkin haluaisin, että lähtöni olisi nopea ja kivuton.
Mulla on elintestamentti. Samaa mieltä minäkin, että viekää vaan kaikki mikä irti lähtee ja on toiselle hyödyllistä jos minä en enää sitä tarvitse.
Aniliininkin lähipiirissä tapahtunut ikäviä asioita Kyllä sitä välillä väkisinkin pohtii, että miksei näillä jutuilla ole mitään logiikkaa. Esim miehen äidin äiti on melkein sata vuotias ja oikein hyvässä kunnossa, asuu yksin. Hänelle ei olla kait vielä kerrottu tilannetta. Jokaisen vanhemman painajainen on varmasti joutua hautaamaan oma lapsensa, aivan liian kamalaa.
Kylvetykseen (sujuvasti...). Me kylvetettiin alkuun kaksin. Mies piti vauvasta kiinni ja minä pesin. Homma helpottui huomattavasti kun oppi istumaan itse ammeessa. Nykyisin käydään vaan suihkussa/ saunassa ja kylpee isänsä kanssa poreammeessa. Taidampa minäkin ostaa tuota muumiainetta ja pesaista sillä aina silloin tällöin. Näin kesällä poika on superlikainen vaikka käy suihkussa joka toinen ilta. Sitä se teettää kun möyrii pitkin ojia ja puistoja.
Kivalta kuulostaa Hertan äidin synttärisuunnitelmat! Mun äiti täyttää vuoden päästä 50 vee ja hän tahtoo laskuvarjohypyn tandemina. Semmoinen sitte. Onko kellään kokemusta? Isä täyttää siitä vuoden päästä 50, hänelle olen miettinyt kuumailmapallo ajelua, mutten edes tiedä, miten semmonen järkätään???
Hertalle myöhästyneet synttärionnet, oliko siis eilen? Ja Aniliinille vielä myöhästyneemmät!
Ai niin, kiitos Sandelle parsavalistuksesta. Taitaa jäädä multa tekemättä, mutta jos joskus saisi maistaa jossain. Halloumiakaan en ole ikuna maistanut, en edes tiedä miltä näyttää.
Ja niihin niskahartia kipuihin suosittelen hierojaa, tepsi mulla.
Muakin kiinnostaa, miten Elsa otti potun vastaan? Nielaisiko yhtään murusta?
Nyt sohva kutsuu. Miehen sisko oli meillä viime yön kahden lapsensa kanssa ja täällä oli aikamoinen härdelli...
Stellalle onnittelut talon myymisestä. Onneksi pääsitte noin helpolla, ilman välittäjää. Säästää meinaan jokusen euron.
Sande, just eilen puhuttiin miehen ja siskonsa kanssa tuosta nopeasta kuolemasta. Siitä, että miten kaksipiippuinen juttu se on. Nopea kuolema on tosi vaikeaa omaisille kun ei ehdi ehkä sanoa ääneen niitä tavallaan itsestään selviä asioita. Mieskin sanoi eilen, että kumpa vielä kerran saisi nähdä/puhua. Jos taas esim sairastuu syöpään ja elää muutamia kuukausia, ehtii sanomaan ja tekemään kaiken tarvittavan, mutta se on toisaalta kuolevalle rankempaa. Kyllä mäkin haluaisin, että lähtöni olisi nopea ja kivuton.
Mulla on elintestamentti. Samaa mieltä minäkin, että viekää vaan kaikki mikä irti lähtee ja on toiselle hyödyllistä jos minä en enää sitä tarvitse.
Aniliininkin lähipiirissä tapahtunut ikäviä asioita
Kyllä sitä välillä väkisinkin pohtii, että miksei näillä jutuilla ole mitään logiikkaa. Esim miehen äidin äiti on melkein sata vuotias ja oikein hyvässä kunnossa, asuu yksin. Hänelle ei olla kait vielä kerrottu tilannetta. Jokaisen vanhemman painajainen on varmasti joutua hautaamaan oma lapsensa, aivan liian kamalaa.Kylvetykseen (sujuvasti...). Me kylvetettiin alkuun kaksin. Mies piti vauvasta kiinni ja minä pesin. Homma helpottui huomattavasti kun oppi istumaan itse ammeessa. Nykyisin käydään vaan suihkussa/ saunassa ja kylpee isänsä kanssa poreammeessa. Taidampa minäkin ostaa tuota muumiainetta ja pesaista sillä aina silloin tällöin. Näin kesällä poika on superlikainen vaikka käy suihkussa joka toinen ilta. Sitä se teettää kun möyrii pitkin ojia ja puistoja.
Kivalta kuulostaa Hertan äidin synttärisuunnitelmat! Mun äiti täyttää vuoden päästä 50 vee ja hän tahtoo laskuvarjohypyn tandemina. Semmoinen sitte. Onko kellään kokemusta? Isä täyttää siitä vuoden päästä 50, hänelle olen miettinyt kuumailmapallo ajelua, mutten edes tiedä, miten semmonen järkätään???
Hertalle myöhästyneet synttärionnet, oliko siis eilen? Ja Aniliinille vielä myöhästyneemmät!
Ai niin, kiitos Sandelle parsavalistuksesta. Taitaa jäädä multa tekemättä, mutta jos joskus saisi maistaa jossain. Halloumiakaan en ole ikuna maistanut, en edes tiedä miltä näyttää.
Ja niihin niskahartia kipuihin suosittelen hierojaa, tepsi mulla.
Muakin kiinnostaa, miten Elsa otti potun vastaan? Nielaisiko yhtään murusta?
Nyt sohva kutsuu. Miehen sisko oli meillä viime yön kahden lapsensa kanssa ja täällä oli aikamoinen härdelli...
S
Stella*
Vieras
Tervehdys! Onpa Riinuskalla huimapäiset vanhemmat . Mun porukoita ei saisi ikinä kyseisiin harrasteisiin... Itse sen sijaan nuorempana haaveilin paljonkin laskuvarjohyppelystä. Nyt en varmaan enää lähtisi, kun olen tullut äidiksi. Pelottaisi liikaa, että jotain menisi pieleen. Ehkä mäkin sitten viisikymppisenä repäisen. Kuumailmapallolento maksaa aika paljon, kuulemma 170 euroa per nokka. Kuulin kaverilta, joka järkkäili lentoa polttareita varten.
Hyvältä kuulostaa Hertan suunnitelmat äidin synttäreille. Mun äiti täyttää 60 v. kolmen vuoden päästä ja olen luvannut viedä hänet silloin ulkomaille. Hän kun ei ole koskaan ollut Ruotsia pitemmällä. Toiveena ois kuulemma päästä Irlantiin tai Espanjaan.
Tässä pompin sujuvasti asiasta toiseen minäkin. Mä olen tehnyt elintenluovutustestamentin jo n. 10 vuotta sitten, mutta täytyy silti sanoa, että ajatus hirvittää mua jonkin verran. Siis että mun kroppani "hajotettaisiin osiin" kuoleman jälkeen. Kuulostaa varmaan naurettavalta. Toki koen, että olisi hienoa, jos pystyisi auttamaan jotakuta toista jatkamaan elämäänsä pitempään, ja siksi olen paperin allekirjoittanutkin. Mutta mutta... samasta irrationaalisesta syystä kammoan ajatusta polttohautauksestakin. Se on jotenkin niin lopullista katoamista. Öh.
Ja sitten ruokaan
. Mä en oikein ymmärrä tuota halloumi-innostusta. Sopiihan se grilliin, joo, mutta ei kyllä maistu paljon millekään.
Leo on ihan täysi vesipeto. Vauvauinti on tietysti auttanut asiassa. Kylvyssä poika läträisi ihan loputtomiin, ja suihkuunkin menee oikein mielellään. Me ollaan käytetty Leoa suihkussa jo parikuisesta lähtien.
Sandeman, se lopullinen rohkaistuminen vauvan kanssa liikkumiseen tulee sitten, kun vauva on n. 3 kuukautta. Silloin syöminen on jo vähän säännöllisempää ja harvempaa, ja itsevarmuus toimia vauvan kanssa on lisääntynyt. Ennen tuota rajapyykkiä itsestäni ainakin tuntui varmimmalta liikkua koko porukalla eli niin, että mieskin on mukana. Ja kolmen kuukauden kohdalla tulee viimeistään sellainen olo, että nyt ulos talosta! Sulla on kyllä varmaan siinä mielessä vähän eri, että on kesä. Ulos lähteminen on kesäaikaan paljon helpompaa kuin talvella.
Mitäs vielä... niin, mulla oli tänään neuvola. Täti oli vähän huolissaan suppareista, ja tarjosi lääkärikontrollia huomiseksi. En nyt kuitenkaan vielä mene, kun supistuksia ei ole nyt tullut moneen päivään. Sovittiin, että jos ja kun niitä vielä tulee, niin soitan heti hänelle tai päivystykseen ja menen kontrolliin. Muuten kaikki oli hyvin. Hb oli laskenut 109:ään ja sainkin rautatabletit matkaan. Painoa oli tullut vain 130 g/vko ja kokonaisuudessaankin tässä raskaudessa on tullut tähän mennessä kolme kiloa vähemmän painoa kuin Leoa odottaessa. Olen varmaan liikkunut nyt niin paljon enemmän. Vauva pötköttelee jo pää alaspäin ja on ottanut tavakseen loikoilla oikealla puolella.
Mä taidan mennä nyt kans hetkeksi sohvalle ennen kuin lähden hakemaan Leoa hoidosta. Kuulemisiin!
. Mun porukoita ei saisi ikinä kyseisiin harrasteisiin... Itse sen sijaan nuorempana haaveilin paljonkin laskuvarjohyppelystä. Nyt en varmaan enää lähtisi, kun olen tullut äidiksi. Pelottaisi liikaa, että jotain menisi pieleen. Ehkä mäkin sitten viisikymppisenä repäisen. Kuumailmapallolento maksaa aika paljon, kuulemma 170 euroa per nokka. Kuulin kaverilta, joka järkkäili lentoa polttareita varten. Hyvältä kuulostaa Hertan suunnitelmat äidin synttäreille. Mun äiti täyttää 60 v. kolmen vuoden päästä ja olen luvannut viedä hänet silloin ulkomaille. Hän kun ei ole koskaan ollut Ruotsia pitemmällä. Toiveena ois kuulemma päästä Irlantiin tai Espanjaan.
Tässä pompin sujuvasti asiasta toiseen minäkin. Mä olen tehnyt elintenluovutustestamentin jo n. 10 vuotta sitten, mutta täytyy silti sanoa, että ajatus hirvittää mua jonkin verran. Siis että mun kroppani "hajotettaisiin osiin" kuoleman jälkeen. Kuulostaa varmaan naurettavalta. Toki koen, että olisi hienoa, jos pystyisi auttamaan jotakuta toista jatkamaan elämäänsä pitempään, ja siksi olen paperin allekirjoittanutkin. Mutta mutta... samasta irrationaalisesta syystä kammoan ajatusta polttohautauksestakin. Se on jotenkin niin lopullista katoamista. Öh.
Ja sitten ruokaan
. Mä en oikein ymmärrä tuota halloumi-innostusta. Sopiihan se grilliin, joo, mutta ei kyllä maistu paljon millekään. Leo on ihan täysi vesipeto. Vauvauinti on tietysti auttanut asiassa. Kylvyssä poika läträisi ihan loputtomiin, ja suihkuunkin menee oikein mielellään. Me ollaan käytetty Leoa suihkussa jo parikuisesta lähtien.
Sandeman, se lopullinen rohkaistuminen vauvan kanssa liikkumiseen tulee sitten, kun vauva on n. 3 kuukautta. Silloin syöminen on jo vähän säännöllisempää ja harvempaa, ja itsevarmuus toimia vauvan kanssa on lisääntynyt. Ennen tuota rajapyykkiä itsestäni ainakin tuntui varmimmalta liikkua koko porukalla eli niin, että mieskin on mukana. Ja kolmen kuukauden kohdalla tulee viimeistään sellainen olo, että nyt ulos talosta! Sulla on kyllä varmaan siinä mielessä vähän eri, että on kesä. Ulos lähteminen on kesäaikaan paljon helpompaa kuin talvella.
Mitäs vielä... niin, mulla oli tänään neuvola. Täti oli vähän huolissaan suppareista, ja tarjosi lääkärikontrollia huomiseksi. En nyt kuitenkaan vielä mene, kun supistuksia ei ole nyt tullut moneen päivään. Sovittiin, että jos ja kun niitä vielä tulee, niin soitan heti hänelle tai päivystykseen ja menen kontrolliin. Muuten kaikki oli hyvin. Hb oli laskenut 109:ään ja sainkin rautatabletit matkaan. Painoa oli tullut vain 130 g/vko ja kokonaisuudessaankin tässä raskaudessa on tullut tähän mennessä kolme kiloa vähemmän painoa kuin Leoa odottaessa. Olen varmaan liikkunut nyt niin paljon enemmän. Vauva pötköttelee jo pää alaspäin ja on ottanut tavakseen loikoilla oikealla puolella.
Mä taidan mennä nyt kans hetkeksi sohvalle ennen kuin lähden hakemaan Leoa hoidosta. Kuulemisiin!
M
Murmeli*
Vieras
Heippa!
Aamupäivä kului taas pihahommissa, nyt alkaa pensasaidan kaivaus olla voiton puolella ja alan uskoa, että siihen päästään vielä alkukesästä jotakin istuttamaan. Tosin ajattelin laittaa siihen vaan vihannesmaata yksivuotisesti, niin saa vielä ensi kesänä kääntää kaiken uudestaan... huh.
Ikäviä uutisia Riinuskalla, voimia sinne! Ja Aniliinille myös!
Katasta ei tosiaan ole kuulunut moneen päivään, toivottavasti kaikki hyvin!
Muakin kiinnostaa miten Elsan kävi perunan kanssa? En ole vielä ajatellut antaa Maijalle kiinteitä, kun maitoa tulee niin sopivasti. Varmaan joskus kesällä ruvetaan maistelemaan, kun saa uusia kotimaisia perunoita ja porkkanoita.
Meilläkin mies on kylvettänyt Maijan koko ajan, itse olen tainnut kerran mummolassa kokeilla. Toistaiseksi pesualtaassa, kun meillä ei ole hyvää paikkaa ammeelle. Mutta eihän Maija enää mahdu altaaseen, olen yrittänyt ehdottaa ammeeseen siirtymistä mutta ehkä kokeillaankin suihkua välillä. Me haettiin nyt vauvauintiin, mutta se alkaa vasta elokuussa jolloin Maija on jo liian vanha, voi siis olla ettei päästä. No, saa nähdä.
Meillä on käynyt vauvan kanssa liikkumisessa niin päin, että ihan ensimmäisten viikkojen jälkeen olin usein kaupungilla montakin tuntia, kun Maija nukkui lähes varmasti niin kauan kuin pysyi vaunuissa, ei siis tarvinnut miettiä herääkö vaikka olisi istuskellut pidempäänkin kahvittelemassa . Nyt heräilee helposti, enkä ole juurikaan ollut shoppailemassa, kun Maija hermostuu vaunuissa. Toisaalta nyt on sitten reissailtu enemmän mummoloissa ja Helsingissäkin käytiin junalla, se taas sujuu nyt paremmin kun on tottunut vaipanvaihtoon yms liikkeelläkin.
Stellan neuvolakuulumiset kuulostavat hyviltä, nyt kun vaan saa otettua rauhallisesti... Tosi pitkällä olette heinäkuun odottajat jo, aika menee kyllä nopeasti!
Mä järjestin viime vuonna äidin 65-v synttäriyllätykseksi juhlat, äiti ei juhlista innostu eikä lahjoista, niin kutsuttiin vaan äidin siskot perheineen ja oli kyllä tosi hauskaa! Isän 60-v juhlia järkkäiltiin syksyllä. Isä vietiin Naantalin kylpylään, kun vanhemmilla oli sillon vesivahinkoremontti, niin kylpeminen kiinnosti. Sitten vietiin isä ravintolaan syömään ja sinne oi kutsuttu lähimmät sukulaiset ja muutama isän työkaveri, sekin yllätys miellytti kyllä.
Nyt lounastamaan!
Ai niin Keiju, lähetä mullekin kisujen kuvia!
Aamupäivä kului taas pihahommissa, nyt alkaa pensasaidan kaivaus olla voiton puolella ja alan uskoa, että siihen päästään vielä alkukesästä jotakin istuttamaan. Tosin ajattelin laittaa siihen vaan vihannesmaata yksivuotisesti, niin saa vielä ensi kesänä kääntää kaiken uudestaan... huh.
Ikäviä uutisia Riinuskalla, voimia sinne! Ja Aniliinille myös!
Katasta ei tosiaan ole kuulunut moneen päivään, toivottavasti kaikki hyvin!
Muakin kiinnostaa miten Elsan kävi perunan kanssa? En ole vielä ajatellut antaa Maijalle kiinteitä, kun maitoa tulee niin sopivasti. Varmaan joskus kesällä ruvetaan maistelemaan, kun saa uusia kotimaisia perunoita ja porkkanoita.
Meilläkin mies on kylvettänyt Maijan koko ajan, itse olen tainnut kerran mummolassa kokeilla. Toistaiseksi pesualtaassa, kun meillä ei ole hyvää paikkaa ammeelle. Mutta eihän Maija enää mahdu altaaseen, olen yrittänyt ehdottaa ammeeseen siirtymistä mutta ehkä kokeillaankin suihkua välillä. Me haettiin nyt vauvauintiin, mutta se alkaa vasta elokuussa jolloin Maija on jo liian vanha, voi siis olla ettei päästä. No, saa nähdä.
Meillä on käynyt vauvan kanssa liikkumisessa niin päin, että ihan ensimmäisten viikkojen jälkeen olin usein kaupungilla montakin tuntia, kun Maija nukkui lähes varmasti niin kauan kuin pysyi vaunuissa, ei siis tarvinnut miettiä herääkö vaikka olisi istuskellut pidempäänkin kahvittelemassa . Nyt heräilee helposti, enkä ole juurikaan ollut shoppailemassa, kun Maija hermostuu vaunuissa. Toisaalta nyt on sitten reissailtu enemmän mummoloissa ja Helsingissäkin käytiin junalla, se taas sujuu nyt paremmin kun on tottunut vaipanvaihtoon yms liikkeelläkin.
Stellan neuvolakuulumiset kuulostavat hyviltä, nyt kun vaan saa otettua rauhallisesti... Tosi pitkällä olette heinäkuun odottajat jo, aika menee kyllä nopeasti!
Mä järjestin viime vuonna äidin 65-v synttäriyllätykseksi juhlat, äiti ei juhlista innostu eikä lahjoista, niin kutsuttiin vaan äidin siskot perheineen ja oli kyllä tosi hauskaa! Isän 60-v juhlia järkkäiltiin syksyllä. Isä vietiin Naantalin kylpylään, kun vanhemmilla oli sillon vesivahinkoremontti, niin kylpeminen kiinnosti. Sitten vietiin isä ravintolaan syömään ja sinne oi kutsuttu lähimmät sukulaiset ja muutama isän työkaveri, sekin yllätys miellytti kyllä.
Nyt lounastamaan!
Ai niin Keiju, lähetä mullekin kisujen kuvia!
A
Aniliini#
Vieras
Heippa!
Riinuskalle edelleen jaksuhaleja! Miten miehesi jaksaa käytyään äitiään katsomassa. Rankkaa.
Kiitokset tsemppauksista, myös toiselle puolelle. Mieli on tääällä jo virkeämpi!
Ja myöskin halauksia sinne toiselle puolelle, Sanelman tunteita on taas revitty raskausuutisilla, ei kivaa. Peukkuja tuhannesti kaikille, hengessä mukana.
Ja Keijulle erityispeukut magneettituloksiin. Hyvä, ettei ollut kamala kokemus.
Stellalla hyviä nla-kuulumisia, toivotaan niitä supistuksia tuonnemmaksi.
Me oltiin Turku-Maarianhamina-Turku piknik-risteilyllä, kun Vili oli kolmeviikkoinen, nukkui koko matkan, syömätaukoja lukuunottamatta. Mä olen alusta saakka "raahannut" poikaa mukanani, alkuvaiheessa oli jotenkin pakonmaista keksiä joka päivälle tekemistä, kun mies oli töissä ja piti päästä neljän seinän sisältä pois. Melkoista lentoa oli siis Vilin ensi kuukaudet, ajeltiin kaksin Pohjanmaallekin kerran, kun mies oli Neste-rallissa ja mäkin halusin uusiin maisemiin. Jossakin sivutien varressa kerran imetin ja taas mentiin. En kyllä enää lähtisi kahden pojun kanssa, kun vaatii virikkeitä matkan ajaksi.
Me ollaan viety Vili suihkuun ihan pikkuvauvasta asti ja kolmikuisesta on suihkutellut bumbo-tuolissaan. Vieläkin tykkää siinä istuksella, tosin vauvauinnissa mun suihkutellessa kiemurteli siitä jo pois. Eikä kauaa enää siihen mahdukaan. Toki ammeillaankin joka viikko, molemmat olemme kylvetelleet.
Vili muuten ei tykännyt viime kerralla ollenkaan vauvauinnissa olosta, kitisi koko puolituntisen, välillä jopa itki. Ennen on nauttinut suunnattomasti. Edellisellä kerralla oli valokuvaus (veden alla), sukellettiin isommassa altaassa ja Vili meni joka sukelluskerta pohjaan kuin kivi. Ei osannut ollenkaan tavoistaan poiketen sukeltaa siellä isossa altaassa, ilmeisesti liian avaraa ja vettä turhan paljon joka suunnassa. Mahtoikohan jäädä trauma siitä kerrasta, kun silloin kuvauksen aikana itketti kovasti. Vauvauinti loppui tältä keväältä, pitää kuitenkin käydä kesän aikana uimassa, ettei sukellustaidot ruostu ja jospas ne kammotukset katoaisivat. Oho, tulipas sepustettua..
Halloumijuustoa en ole tietääkseni maistanut. Olen itse laiska ja haluton kokeilemaan mitään uutta, meillä paremmin mies hoitelee tuon gourmet(ja vkl-)-ruokapuolen, mä viihdyn keittiössä tasan sen verran, että perusarkiruuat hoituvat.
Vilistä on tullut nyt ihan iskän poika. Kiljuu riemusta, kun isukki tulee kotiin, eikä anna vessareissuakaan olla rauhassa, vaan koputtelee oven takana. Roikkuu lahkeessa ja pyytää koko ajan syliin. Yhteisiä leikkejä on kehkeytynyt viime viikkoina aika tavalla, tuntuu niin kivalta, kun heillä on jo sellasia poikien juttuja, välillä vähän hurjaakin menoa, josta äiti pysyttelee kaukana. Jaksoi istua vkl:na ruohonleikkurinkin kyydissä pitkän tovin, hassua, että jo noin pienenä kiinnostusta siihen löytyi. Tai sitten se oli se syli.. Kun mies lähtee töihin tai johonkin, kyyneleet lentävät pikkupojalta ja varmaan isommaltakin oven suljettuaan. Toki äitikin on tärkeä, mutta kun iskää hieman harvemmin näkee, niin ovat kiinni toisissaan kaiken yhteisen ajan.
Meillä on taas nukuttu todella huonosti viimeiset yöt. Heppu on herännyt useita kertoja ja itkenytkin muutamaan otteeseen, mikä lie..
Joten tsempit muille valvoville! Täytyy ajatella Suvin tavoin, että "eiköhän" se tässä muutaman vuoden kuluttua helpota.." Huoh, johan tässä on jo vuosi valvottukin. Mutta aikansa kutakin.
Hertalle synttärionnittelut! Ja Riinuskalle kiitokset samasta asiasta! =)
Riinuskalle edelleen jaksuhaleja! Miten miehesi jaksaa käytyään äitiään katsomassa. Rankkaa.
Kiitokset tsemppauksista, myös toiselle puolelle. Mieli on tääällä jo virkeämpi!
Ja myöskin halauksia sinne toiselle puolelle, Sanelman tunteita on taas revitty raskausuutisilla, ei kivaa. Peukkuja tuhannesti kaikille, hengessä mukana.
Ja Keijulle erityispeukut magneettituloksiin. Hyvä, ettei ollut kamala kokemus.
Stellalla hyviä nla-kuulumisia, toivotaan niitä supistuksia tuonnemmaksi.
Me oltiin Turku-Maarianhamina-Turku piknik-risteilyllä, kun Vili oli kolmeviikkoinen, nukkui koko matkan, syömätaukoja lukuunottamatta. Mä olen alusta saakka "raahannut" poikaa mukanani, alkuvaiheessa oli jotenkin pakonmaista keksiä joka päivälle tekemistä, kun mies oli töissä ja piti päästä neljän seinän sisältä pois. Melkoista lentoa oli siis Vilin ensi kuukaudet, ajeltiin kaksin Pohjanmaallekin kerran, kun mies oli Neste-rallissa ja mäkin halusin uusiin maisemiin. Jossakin sivutien varressa kerran imetin ja taas mentiin. En kyllä enää lähtisi kahden pojun kanssa, kun vaatii virikkeitä matkan ajaksi.
Me ollaan viety Vili suihkuun ihan pikkuvauvasta asti ja kolmikuisesta on suihkutellut bumbo-tuolissaan. Vieläkin tykkää siinä istuksella, tosin vauvauinnissa mun suihkutellessa kiemurteli siitä jo pois. Eikä kauaa enää siihen mahdukaan. Toki ammeillaankin joka viikko, molemmat olemme kylvetelleet.
Vili muuten ei tykännyt viime kerralla ollenkaan vauvauinnissa olosta, kitisi koko puolituntisen, välillä jopa itki. Ennen on nauttinut suunnattomasti. Edellisellä kerralla oli valokuvaus (veden alla), sukellettiin isommassa altaassa ja Vili meni joka sukelluskerta pohjaan kuin kivi. Ei osannut ollenkaan tavoistaan poiketen sukeltaa siellä isossa altaassa, ilmeisesti liian avaraa ja vettä turhan paljon joka suunnassa. Mahtoikohan jäädä trauma siitä kerrasta, kun silloin kuvauksen aikana itketti kovasti. Vauvauinti loppui tältä keväältä, pitää kuitenkin käydä kesän aikana uimassa, ettei sukellustaidot ruostu ja jospas ne kammotukset katoaisivat. Oho, tulipas sepustettua..
Halloumijuustoa en ole tietääkseni maistanut. Olen itse laiska ja haluton kokeilemaan mitään uutta, meillä paremmin mies hoitelee tuon gourmet(ja vkl-)-ruokapuolen, mä viihdyn keittiössä tasan sen verran, että perusarkiruuat hoituvat.
Vilistä on tullut nyt ihan iskän poika. Kiljuu riemusta, kun isukki tulee kotiin, eikä anna vessareissuakaan olla rauhassa, vaan koputtelee oven takana. Roikkuu lahkeessa ja pyytää koko ajan syliin. Yhteisiä leikkejä on kehkeytynyt viime viikkoina aika tavalla, tuntuu niin kivalta, kun heillä on jo sellasia poikien juttuja, välillä vähän hurjaakin menoa, josta äiti pysyttelee kaukana. Jaksoi istua vkl:na ruohonleikkurinkin kyydissä pitkän tovin, hassua, että jo noin pienenä kiinnostusta siihen löytyi. Tai sitten se oli se syli.. Kun mies lähtee töihin tai johonkin, kyyneleet lentävät pikkupojalta ja varmaan isommaltakin oven suljettuaan. Toki äitikin on tärkeä, mutta kun iskää hieman harvemmin näkee, niin ovat kiinni toisissaan kaiken yhteisen ajan.
Meillä on taas nukuttu todella huonosti viimeiset yöt. Heppu on herännyt useita kertoja ja itkenytkin muutamaan otteeseen, mikä lie..
Joten tsempit muille valvoville! Täytyy ajatella Suvin tavoin, että "eiköhän" se tässä muutaman vuoden kuluttua helpota.." Huoh, johan tässä on jo vuosi valvottukin. Mutta aikansa kutakin.
Hertalle synttärionnittelut! Ja Riinuskalle kiitokset samasta asiasta! =)
S
Sandeman9503
Vieras
lyhyesti ilmoitan(iines sylissä), että katalla kaikki hyvin, kone on temppuillut joten ei ole päässyt langoille. maanantain tapaamisen oli unohtanut...mitä sitä sanotaankaan imetyksestä ja aivosolujen katoamisesta? mulla ainakin tapahtuu vastaavaa ihan koko ajan ja kirjoittelenkin muistilappuja joka asiasta. anyway palaan kun saan toisenkin käden käyttöön...
P
Piritta*
Vieras
Heippa,
Jälleen on kahviteltu ja pullateltu. Huh, nyt saa riittää kyllä vähäksi aikaa, ei kestä kukkaro eikä linjat. Hauskaahan se on, mutta pikkutauko tekee hyvää. Hupaisa kyllä käydä jossain ostoskeskuksessa, kun siellä ei oikein muita ole kuin rattaita mammoineen. Ja liikkis, miten paljon on isiä liikenteessä taaperoittensa kanssa!
No hyvä, että Katalla kaikki hyvin. Sitä ehtii aina miettiä kaikenlaista. Heh, vai oli hää sitten unohtanut meidät No sitä sattuu, ja kylläpä sitä taisi aika hajamielinen olla vauva-aikana.
Aika hurja tuo tandemhyppy! Mä en pystyis ikuna, enkä benjiäkään. Sen verran on tuota korkeenpaikankammoa - ja itsesuojeluvaistoa Mutta mikäs siinä, ja sinänsä aika hienoakin, ettei vanha ole kalkkistunut =)
Saiskos muuten tuoreita kuvia Iineksestä..?? Ois kiiiiva nähdä typykkä.
Halloumista. Musta se toimii parhaiten niin kuten vuohenjuustokin salaatissa, eli teen annossalaatit ja niiden päälle isot halloumipalat. Tai sitten patongin/maalaisleivän kanssa. Sellaisena suolaisena se on enemmän kuin namia pleinin salaatin kanssa. En ehkä muussa yhteydessä sitä niinkään söis. No se siitä - ruoka on tosiaan ehtymätön aihe
Matias on myös aika tavalla iskän perään ja hyvä ettei halkea innostuksesta, kun iskä tulee töistä kotiin. Mies tykkää, kun olen jossain menossa, ja hän voi huseerata rauhassa pojan kanssa. Pojan hoitoon liittyvissä asioissa pyrin olemaan neuvomatta (paha tapa yleensä...), mutta kai se osin sitäkin on, että voi mies tehdä rauhassa just niin kuin tuntuu.
Mekin ollaan suihkuteltu Matskua ihan pienestä asti. Kylvetys oli vähän vaivalloista ennen kuin M istui itse ammeessa. Nyt poika kyllä viihtyy vedessä, ei mikään vesipeto ole, mutta aina sen 20 min, kun saunotaan.
Stella, syökös Leo jo miten itse? Mietin, kun puhuit keitoista, että voi olla aika sottaista puuhaa, jos lapsi yrittää itse lapioida keittoa suuhun
Aika hauskalta kuulostaa Aniliini tuo vauvauinti. Nauratti toi upposi kuin kivi -vertaus Mutta sinänsä aika jännää, että lapset tosiaan osaa sukeltaa. On varmaan aika kiva uiskennella vauvan kanssa. M on sen verran arkaa sorttia ja hitaasti lämpenevää, ettei vauvauinti ois ehkä tullut kyseeseen.
Rohkeesti Sande vaan ulos! Siinä tietty vaaditaan sellaista pientä stressinsietokykyä, ettei hermostu jos vauva alkaa kiljua esim. bussissa. Me oltiin paljonkin liikenteessä heti ensiviikoista lähtien, osin siksikin, kun se helteillä oli niin helppoa ja pystyi iskemään tissin suuhun missä vain. Sisällä olo tuntui niillä helteillä niin ankeelta. Riippuu tietenkin vähän siitäkin, miten "kovalla" volyymillä vauva itkee. Masa on aina ollut sellainen maltillinen, hiljainen, itkijä, mutta ystäväni lapsi oli kyllä AIVAN eri kaliiberia, joten ymmärsin kyllä hyvin, että hänen äitinsä mielellään lähtenyt Espalle pällistelemään.
Mutta Iines olisi kyllä ihku nähdä, ehkä sitten Treella...?
Mää suosittelisin (yllättäen) niskahartiakipuun rehtiä sauvakävelyä, keppijumppaa ja pikkupunteilla treenausta. Hierontakin varmasti jeesaa, mutta perus-ylävartalokuntoilu on takuuvarmaa ehkäisyä. Tietty ei pidä hirveesti revitellä painoilla, jos kipu on kova. No, tuore äiti ei ehkä ensimmäisenä tule lähteneeksi sauvalenkille, kun tuota arkiliikuntaakin riittää, mutta nää nyt oli vain vinkiksi.
Istutaan partsilla ja poitsu roikkuu lahkeessa, joten täytyypi mennä. Vilille paljon unihiekkaa ja Nekulle hyvää mummolamatkaa! (taitaapa olla jo matkalla...) Adios!
Jälleen on kahviteltu ja pullateltu. Huh, nyt saa riittää kyllä vähäksi aikaa, ei kestä kukkaro eikä linjat. Hauskaahan se on, mutta pikkutauko tekee hyvää. Hupaisa kyllä käydä jossain ostoskeskuksessa, kun siellä ei oikein muita ole kuin rattaita mammoineen. Ja liikkis, miten paljon on isiä liikenteessä taaperoittensa kanssa!
No hyvä, että Katalla kaikki hyvin. Sitä ehtii aina miettiä kaikenlaista. Heh, vai oli hää sitten unohtanut meidät
No sitä sattuu, ja kylläpä sitä taisi aika hajamielinen olla vauva-aikana.Aika hurja tuo tandemhyppy! Mä en pystyis ikuna, enkä benjiäkään. Sen verran on tuota korkeenpaikankammoa - ja itsesuojeluvaistoa
Mutta mikäs siinä, ja sinänsä aika hienoakin, ettei vanha ole kalkkistunut =)Saiskos muuten tuoreita kuvia Iineksestä..?? Ois kiiiiva nähdä typykkä.
Halloumista. Musta se toimii parhaiten niin kuten vuohenjuustokin salaatissa, eli teen annossalaatit ja niiden päälle isot halloumipalat. Tai sitten patongin/maalaisleivän kanssa. Sellaisena suolaisena se on enemmän kuin namia pleinin salaatin kanssa. En ehkä muussa yhteydessä sitä niinkään söis. No se siitä - ruoka on tosiaan ehtymätön aihe
Matias on myös aika tavalla iskän perään ja hyvä ettei halkea innostuksesta, kun iskä tulee töistä kotiin. Mies tykkää, kun olen jossain menossa, ja hän voi huseerata rauhassa pojan kanssa. Pojan hoitoon liittyvissä asioissa pyrin olemaan neuvomatta (paha tapa yleensä...), mutta kai se osin sitäkin on, että voi mies tehdä rauhassa just niin kuin tuntuu.
Mekin ollaan suihkuteltu Matskua ihan pienestä asti. Kylvetys oli vähän vaivalloista ennen kuin M istui itse ammeessa. Nyt poika kyllä viihtyy vedessä, ei mikään vesipeto ole, mutta aina sen 20 min, kun saunotaan.
Stella, syökös Leo jo miten itse? Mietin, kun puhuit keitoista, että voi olla aika sottaista puuhaa, jos lapsi yrittää itse lapioida keittoa suuhun
Aika hauskalta kuulostaa Aniliini tuo vauvauinti. Nauratti toi upposi kuin kivi -vertaus
Mutta sinänsä aika jännää, että lapset tosiaan osaa sukeltaa. On varmaan aika kiva uiskennella vauvan kanssa. M on sen verran arkaa sorttia ja hitaasti lämpenevää, ettei vauvauinti ois ehkä tullut kyseeseen.Rohkeesti Sande vaan ulos! Siinä tietty vaaditaan sellaista pientä stressinsietokykyä, ettei hermostu jos vauva alkaa kiljua esim. bussissa. Me oltiin paljonkin liikenteessä heti ensiviikoista lähtien, osin siksikin, kun se helteillä oli niin helppoa ja pystyi iskemään tissin suuhun missä vain. Sisällä olo tuntui niillä helteillä niin ankeelta. Riippuu tietenkin vähän siitäkin, miten "kovalla" volyymillä vauva itkee. Masa on aina ollut sellainen maltillinen, hiljainen, itkijä, mutta ystäväni lapsi oli kyllä AIVAN eri kaliiberia, joten ymmärsin kyllä hyvin, että hänen äitinsä mielellään lähtenyt Espalle pällistelemään.
Mutta Iines olisi kyllä ihku nähdä, ehkä sitten Treella...?
Mää suosittelisin (yllättäen) niskahartiakipuun rehtiä sauvakävelyä, keppijumppaa ja pikkupunteilla treenausta. Hierontakin varmasti jeesaa, mutta perus-ylävartalokuntoilu on takuuvarmaa ehkäisyä. Tietty ei pidä hirveesti revitellä painoilla, jos kipu on kova. No, tuore äiti ei ehkä ensimmäisenä tule lähteneeksi sauvalenkille, kun tuota arkiliikuntaakin riittää, mutta nää nyt oli vain vinkiksi.
Istutaan partsilla ja poitsu roikkuu lahkeessa, joten täytyypi mennä. Vilille paljon unihiekkaa ja Nekulle hyvää mummolamatkaa! (taitaapa olla jo matkalla...) Adios!
S
Suvi'
Vieras
Iltaa!
Sandeman, mä olen myös vähän huono lähtemään Elsan kanssa kahdestaan mihinkään. Ja hei sulla ei ole mikään kiire, Iines ei ole vielä kuukaudenkaan vanha. Ns. lapsivuodeaika kestää 6-12 viikkoa, eikä sinä aikana ole välttämätöntä hypätä missään! Meillä oli jopa ns. kielto kuljetella Elsaa pitkin marketteja, koska oli sen verran pikkuinen. Me käytiin ekaa kertaa neuvolassa ja samalla reissulla kaupassa vasta Elsan ollessa about 1 kk.
Ja se pottuasia... Ihan hyvin meni maistiaiset. Mä vaan odotan innolla, milloin tuo syöminen alkaa oikeasti sujumaan. Nyt menee sellainen millin murunen ja sekin meinaa yököttää. Onhan Elsa vielä tosi pieni, mutta lääkärin määräyksestä aloitellaan niitä kiinteitä jo näin varhain. Ja nyt kun ollaan myös korvike aloitettu ja ikää JO 3,5 kk, niin eiköhän se jo ole ihan ok muutenkin.
Mukava kuulla, että Katalla kaikki ok! Ehkä mekin vielä Elsan kanssa tullaan johonkuhun tapaamiseen. Tiedä vaikka Tampereelle?? P.S. Mulle ei ole kyllä tullut mitään tietoakaan tapaamisesta, mutta ehkä siksi etten kuitenkaan olisi ainakaan nyt vielä tullut!?
Riinuskalle edelleen jaksamisia!
Sandeman, mä olen myös vähän huono lähtemään Elsan kanssa kahdestaan mihinkään. Ja hei sulla ei ole mikään kiire, Iines ei ole vielä kuukaudenkaan vanha. Ns. lapsivuodeaika kestää 6-12 viikkoa, eikä sinä aikana ole välttämätöntä hypätä missään! Meillä oli jopa ns. kielto kuljetella Elsaa pitkin marketteja, koska oli sen verran pikkuinen. Me käytiin ekaa kertaa neuvolassa ja samalla reissulla kaupassa vasta Elsan ollessa about 1 kk.
Ja se pottuasia... Ihan hyvin meni maistiaiset. Mä vaan odotan innolla, milloin tuo syöminen alkaa oikeasti sujumaan. Nyt menee sellainen millin murunen ja sekin meinaa yököttää. Onhan Elsa vielä tosi pieni, mutta lääkärin määräyksestä aloitellaan niitä kiinteitä jo näin varhain. Ja nyt kun ollaan myös korvike aloitettu ja ikää JO 3,5 kk, niin eiköhän se jo ole ihan ok muutenkin.
Mukava kuulla, että Katalla kaikki ok! Ehkä mekin vielä Elsan kanssa tullaan johonkuhun tapaamiseen. Tiedä vaikka Tampereelle?? P.S. Mulle ei ole kyllä tullut mitään tietoakaan tapaamisesta, mutta ehkä siksi etten kuitenkaan olisi ainakaan nyt vielä tullut!?
Riinuskalle edelleen jaksamisia!
S
Stella*
Vieras
Heippa!
Syömisasioita. Leo ei syö vielä itse. Olen ottanut siinä sellaisen linjan, että sitten kun itse osoittaa jotain mielenkiintoa lusikan käyttöä kohtaan, annan kokeilla. Sitä ennen säästän hermoja, vaatteita ja keittiötä syöttämällä poikaa.
Suvi, tuota Tampereen tapaamista on suunniteltu pitkin talvea ja kevättä. Joskus silloin kun tavattiin porukalla ekaa kertaa oli puhetta, että tavataan jossain vaiheessa Tampereella. Meitä kun on täällä minä, Julia, Sanelma ja Murmeli, ja Aniliinin on helpompi tulla tänne kuin Helsinkiin. Vasta nyt viime päivinä on alettu puhua tarkemmasta päivämäärästä. Että tervetuloa vaan kaikki halukkaat Tampereelle juhannusviikolla. Sovitaan tarkempi aika ja paikka sähköpostin puolella.
Suville piti vielä noista kiinteistä sanoa, että Leolla meni opetteluun aika kauan. Pelkkä peruna on vähän tympeää, joten aika nopeasti kannattaa laittaa joukkoon jotain makeampaa kasvista kuten porkkanaa tai maissia. Leo ainakin tykkäsi kovasti (eli suostui jopa nielemään) peruna-massi-sekoituksesta. Meillä meni aika kauan sillä tavalla, että yhdellä "ruokailu"kerralla meni vain pari teelusikallista sosetta ja sekin kakoen. Kai siinä meni kuukauden päivät jopa, ennen kuin saattoi puhua syömisestä.
Tänään meillä on kyläilypäivä. Urvautin Leon pikapäikkäreille ennen lähtöä, jotta ei ole ihan kuitti kyläpaikassa. Leolle on viimein alkanut kävely maistua kunnolla. Yritti raasu eilen ottaa ekat juoksuaskeleensakin - missäpä muualla kuin asfaltilla - ja niinhän siinä kävi, että mätkähti maahan leualleen. Hirveä poru, ja tänä aamuna mustelma leuassa... no, näitä sattuu.
Hyvä tosiaan, että Katalla on kaikki hyvin. Heti täällä huolestutaan!
Mukavaa, että ollaan saatu Suvi pysyvämmin remmiin taas.
Riinuska, mikä anoppisi tilanne on?
Syömisasioita. Leo ei syö vielä itse. Olen ottanut siinä sellaisen linjan, että sitten kun itse osoittaa jotain mielenkiintoa lusikan käyttöä kohtaan, annan kokeilla. Sitä ennen säästän hermoja, vaatteita ja keittiötä syöttämällä poikaa
. Suvi, tuota Tampereen tapaamista on suunniteltu pitkin talvea ja kevättä. Joskus silloin kun tavattiin porukalla ekaa kertaa oli puhetta, että tavataan jossain vaiheessa Tampereella. Meitä kun on täällä minä, Julia, Sanelma ja Murmeli, ja Aniliinin on helpompi tulla tänne kuin Helsinkiin. Vasta nyt viime päivinä on alettu puhua tarkemmasta päivämäärästä. Että tervetuloa vaan kaikki halukkaat Tampereelle juhannusviikolla. Sovitaan tarkempi aika ja paikka sähköpostin puolella.
Suville piti vielä noista kiinteistä sanoa, että Leolla meni opetteluun aika kauan. Pelkkä peruna on vähän tympeää, joten aika nopeasti kannattaa laittaa joukkoon jotain makeampaa kasvista kuten porkkanaa tai maissia. Leo ainakin tykkäsi kovasti (eli suostui jopa nielemään
) peruna-massi-sekoituksesta. Meillä meni aika kauan sillä tavalla, että yhdellä "ruokailu"kerralla meni vain pari teelusikallista sosetta ja sekin kakoen. Kai siinä meni kuukauden päivät jopa, ennen kuin saattoi puhua syömisestä. Tänään meillä on kyläilypäivä. Urvautin Leon pikapäikkäreille ennen lähtöä, jotta ei ole ihan kuitti kyläpaikassa. Leolle on viimein alkanut kävely maistua kunnolla. Yritti raasu eilen ottaa ekat juoksuaskeleensakin - missäpä muualla kuin asfaltilla - ja niinhän siinä kävi, että mätkähti maahan leualleen. Hirveä poru, ja tänä aamuna mustelma leuassa... no, näitä sattuu.
Hyvä tosiaan, että Katalla on kaikki hyvin. Heti täällä huolestutaan!
Mukavaa, että ollaan saatu Suvi pysyvämmin remmiin taas.
Riinuska, mikä anoppisi tilanne on?
A
Aniliini#
Vieras
Morjens!
Riinuska, mitä kuuluu?
Hyvä, että Katalla kaikki hyvin.
Vilille upposi myöskin maissi-peruna sekä pottu-porkkana paremmin, mutta meni pelkkä pottukin, ekalla kerralla ehkä ruokalusikallinen ja päivä päivältä upposi paremmin. Aika nopeesti siis Leoon verrattuna. Parin viikon päästä meni muistini mukaan jo ½ pottua ja ½ porkkanaa. Mä lisäsin th:n neuvosta uuden maistiaisen aina viikon kokeilun jälkeen, kun miehellä oli/on ruoka-aineallergioita. Muttei onneksi (toistaiseksi) Vilillä.
Kiitos unihiekasta, Piritta, taisi osa ainakin löytää Vilin silmiin, sillä viime yö meni hieman paremmin kuin kaksi edeltävää. Herätyksiä muutama kuitenkin.
Hertta, kivat synttärisuunnitelmat äidillesi. Toivottavasti tosiaan pääset rientoihin mukaan, joko yksin tai vauvan kanssa.
Ja hui hai, munkin mielestä Riinuskan äidin huimapäisyyttä. Mä en ikuna uskaltaisi, enkä haluaisikaan uskaltaa. Ei ole korkeat paikat mun paikkoja, vaikkei nyt mitään järkkyä kammoa olekaan. Mutta varmaan mieletön kokemus! Mulle riitti helikopterilento, vatsanpohjasta otti ihan megana.
Juhannussuunnitelmista.. Me ollaan oltu yhdellä mökillä kamuporukan ja kanssa juhannus jo monet vuodet pl. viime jussi. Kovasti ystäväiset yllyttävät, että lähdettäisiin mukaan ja mietintämyssyn alla onkin. Vili jäisi siinä tapauksessa miehen siskolle yökylään (heille se sopii mainiosti), sen porukan kanssa on parempi viettää juhannus "lapsettomana", sillä meno on sen mukaista.. Tai perinteisiä mökkijuttuja, saunomista, uimista, ulkopelejä jne, mutta alkomaholijuomien voimalla ja vauhdikkaasti. Yhdeksi yöksi siis ollaan menossa, jos ollaan. Toisaalta olisi kiva pyytää lapsekkaita ystäviä kylään grillailujen yms. merkeissä. Eli harkinnan alla vielä.
Mulle sopii juhannusviikon keskiviikko tapaamispäiväksi! Innokkaana odottelen. =)) Ja Suvi, mukaan vain! Keitäs muita keltanokkia Suvin ja mun lisäksi on, jotka eivät ole tavanneet ketään tahkoojaporukasta?
Pesin sitten mun uuden ripsivärin koneessa, epäiykseni kohdistuvat vahvasti pikkuapulaiseen. Tosin en ole vielä nähnyt, että olisi pesukoneeseen tai pyttyyn jotain laittanut, ekana mainitusta vetää kyllä mielellään pyykit ulos, jos se sallitaan. Ja vessanpönttöön on hauska katsella, kun se vedetään. Tai on muutenkin jatkuvasti tähyilemässä pyttyyn, jos unhoittuu wc:n ovi auki. Hahaa, mua naurattaa taas Leo, jolta näkyi vain sätkivät koivet vessanpöntöstä!! =D Kerroin sen mun äidille ja hän sukulaisporukalle, kovin oli hauskaa Leon kustannuksella! Kohta kolahtanee omalle kohdalle....
Mitenkäs Masan pottailut, joko olette aloittaneet?
Meillä tänään 10 kk-neuvola, jos jaksatte, kaivelkaahan esiin lapsostenne kymppikuismittoja vertailun vuoksi!
Kirppuu ja Mariskaa!!!
Riinuska, mitä kuuluu?
Hyvä, että Katalla kaikki hyvin.
Vilille upposi myöskin maissi-peruna sekä pottu-porkkana paremmin, mutta meni pelkkä pottukin, ekalla kerralla ehkä ruokalusikallinen ja päivä päivältä upposi paremmin. Aika nopeesti siis Leoon verrattuna. Parin viikon päästä meni muistini mukaan jo ½ pottua ja ½ porkkanaa. Mä lisäsin th:n neuvosta uuden maistiaisen aina viikon kokeilun jälkeen, kun miehellä oli/on ruoka-aineallergioita. Muttei onneksi (toistaiseksi) Vilillä.
Kiitos unihiekasta, Piritta, taisi osa ainakin löytää Vilin silmiin, sillä viime yö meni hieman paremmin kuin kaksi edeltävää. Herätyksiä muutama kuitenkin.
Hertta, kivat synttärisuunnitelmat äidillesi. Toivottavasti tosiaan pääset rientoihin mukaan, joko yksin tai vauvan kanssa.
Ja hui hai, munkin mielestä Riinuskan äidin huimapäisyyttä. Mä en ikuna uskaltaisi, enkä haluaisikaan uskaltaa. Ei ole korkeat paikat mun paikkoja, vaikkei nyt mitään järkkyä kammoa olekaan. Mutta varmaan mieletön kokemus! Mulle riitti helikopterilento, vatsanpohjasta otti ihan megana.
Juhannussuunnitelmista.. Me ollaan oltu yhdellä mökillä kamuporukan ja kanssa juhannus jo monet vuodet pl. viime jussi. Kovasti ystäväiset yllyttävät, että lähdettäisiin mukaan ja mietintämyssyn alla onkin. Vili jäisi siinä tapauksessa miehen siskolle yökylään (heille se sopii mainiosti), sen porukan kanssa on parempi viettää juhannus "lapsettomana", sillä meno on sen mukaista.. Tai perinteisiä mökkijuttuja, saunomista, uimista, ulkopelejä jne, mutta alkomaholijuomien voimalla ja vauhdikkaasti.
Yhdeksi yöksi siis ollaan menossa, jos ollaan. Toisaalta olisi kiva pyytää lapsekkaita ystäviä kylään grillailujen yms. merkeissä. Eli harkinnan alla vielä.Mulle sopii juhannusviikon keskiviikko tapaamispäiväksi! Innokkaana odottelen. =)) Ja Suvi, mukaan vain! Keitäs muita keltanokkia Suvin ja mun lisäksi on, jotka eivät ole tavanneet ketään tahkoojaporukasta?
Pesin sitten mun uuden ripsivärin koneessa, epäiykseni kohdistuvat vahvasti pikkuapulaiseen. Tosin en ole vielä nähnyt, että olisi pesukoneeseen tai pyttyyn jotain laittanut, ekana mainitusta vetää kyllä mielellään pyykit ulos, jos se sallitaan. Ja vessanpönttöön on hauska katsella, kun se vedetään. Tai on muutenkin jatkuvasti tähyilemässä pyttyyn, jos unhoittuu wc:n ovi auki. Hahaa, mua naurattaa taas Leo, jolta näkyi vain sätkivät koivet vessanpöntöstä!! =D Kerroin sen mun äidille ja hän sukulaisporukalle, kovin oli hauskaa Leon kustannuksella!
Kohta kolahtanee omalle kohdalle....Mitenkäs Masan pottailut, joko olette aloittaneet?
Meillä tänään 10 kk-neuvola, jos jaksatte, kaivelkaahan esiin lapsostenne kymppikuismittoja vertailun vuoksi!
Kirppuu ja Mariskaa!!!
S
Sandeman9503
Vieras
Morot tytöt,
Sori tosiaan eilen nuo isojen kirjainten puuttumiset mutta oli tarpeeksi hankalaa muutenkin kun tytteli ei suostunut olemaan muualla kuin mun sylissä. Ja mikäs siinä, mukavaahan sellaista tuhisijaa on sylissä pitää.
Meillä tuulee hervottomasti, en viitsi Iinestä laittaa pihalle nukkumaan kun en tiedä milloin tulee kaatosade. Oletkos Nekku käyttänyt sitä teutsikan omaa sadesuojaa, sellaista läpinäkyvää hässäkkää? Kun minusta vaikuttaa vähän pilipalilta?
Mun täytyiskin ladata kuvia koneelle, ehkä niistä joku päätyy teillekin. Nyt vaan neiti ei ole kovin kuvauksellinen kun naamasta lähtee nahka ja sitten mutsin hormoonit teettää finnejä...ei oo pienen naisen elämä helppoa.
Iines oli muuten eilen ekaa kertaa iskän kaa suihkussa. Tykkäsi ihan simona, huuto tuli kun piti tulla pois! Mä olin vain avustavana mukana, kohta puoliin haluaisin kyllä jo saunoa, vuotokin alkaa olla tosi tippoja, vaikka neuvolan tätsy sanoi että se voi vaihdella ihan päivittäin paljonkin.
Me ollaan kyllä Iineksen kanssa liikuttu autolla paljonkin (iso omena, k-rauta) ja vaunuillakin käyty lähikaupassa, mutta tuo julkisiin kulkuneuvoihin lähteminen on vissiin se isompi kynnys mulle. Mutta maanantaina meinataan lähteä. Sovittiin Katan kanssa treffit, laitan pk-seutulaisille meilin jos haluatte liittyä seuraan.
Sori tosiaan eilen nuo isojen kirjainten puuttumiset mutta oli tarpeeksi hankalaa muutenkin kun tytteli ei suostunut olemaan muualla kuin mun sylissä. Ja mikäs siinä, mukavaahan sellaista tuhisijaa on sylissä pitää.
Meillä tuulee hervottomasti, en viitsi Iinestä laittaa pihalle nukkumaan kun en tiedä milloin tulee kaatosade. Oletkos Nekku käyttänyt sitä teutsikan omaa sadesuojaa, sellaista läpinäkyvää hässäkkää? Kun minusta vaikuttaa vähän pilipalilta?
Mun täytyiskin ladata kuvia koneelle, ehkä niistä joku päätyy teillekin. Nyt vaan neiti ei ole kovin kuvauksellinen kun naamasta lähtee nahka ja sitten mutsin hormoonit teettää finnejä...ei oo pienen naisen elämä helppoa.
Iines oli muuten eilen ekaa kertaa iskän kaa suihkussa. Tykkäsi ihan simona, huuto tuli kun piti tulla pois! Mä olin vain avustavana mukana, kohta puoliin haluaisin kyllä jo saunoa, vuotokin alkaa olla tosi tippoja, vaikka neuvolan tätsy sanoi että se voi vaihdella ihan päivittäin paljonkin.
Me ollaan kyllä Iineksen kanssa liikuttu autolla paljonkin (iso omena, k-rauta) ja vaunuillakin käyty lähikaupassa, mutta tuo julkisiin kulkuneuvoihin lähteminen on vissiin se isompi kynnys mulle. Mutta maanantaina meinataan lähteä. Sovittiin Katan kanssa treffit, laitan pk-seutulaisille meilin jos haluatte liittyä seuraan.
R
Riinuska
Vieras
Heippa. Anopin tilannetta olitte kyselleet. Mies kävi siskonsa kanssa siellä siis eilen. Kammoksuivat Töölön ikivanhaa ja rapistunutta sairaalaa??? (en ole koskaan käynyt) Tilanne ei ole muuttunut, suntti otettu pois ja anoppi siirretty jonnekin osastolle. Ei reagoi silmistä ärsykkeisiin, mutta ilmeisesti oikea puoli jotenkin reagoinut hoitotilanteissa. Kaksi viikkoa taitavat pitää max hengityskoneessa, sitten ei kait enää mitään järkeä. Eli yhä odotellaan mitä lähipäivät tuovat tullessaan.
Tapaamisesssa olisin keltanokka sikäli, että olen tavannut vain Keijun. Olisi ihana tavata teidät kaikki ja toivottavasti joskus tavataankin!
Suville toivottelen kärsivällisyyttä siihen kiinteiden syömiseen. Juskahan ei edes avannut suutaan kahteen kk:een!!! Luulin, ettei ikuna opi syömään muuta kuin pullosta. Ja tänä päivänä vetää suurella halulla melkein mitä vaan ja itse. Alku oli kyllä tooooosi takkuista meillä.
En kyllä ymmärrä, miksi mun äiti sen tandemhypyn haluaa. Ei ole muuten mikään erikoisen räväkkä, mutta tuosta on haaveillut jo varmaan 10 vuotta. Jos sen toteuttaisi vuoden päästä kesällä kun ne synttärit on syksyllä.
Stella, noita mätkähdyksiä sattuu tosiaa harva se päivä! Juska juoksee ulkona jatkuvasti ja nyt kun ei ole hanskoja käsien suojaksi niin kivet kivasti uppoaa käsiin kun kaatuu.. auts.
Piritta, Juskan itkuääni on myös tosi pikkuinen. Monet lapselliset kamut onkin sanoneet, että eivät osaisi edes semmoiseen reagoida kun omansa huutavat monta kertaa kovempaa. Mä olen ollut ihan kiitollinen matalasta volyymitasosta. Kyllähän nyt taaperona ääntä jo tulee kovempaa halutessaan, vaan harvoin.
Ai niin, ne 10kk- mitat. Juskalla pituutta 75.5cm ja painoa 11.540kg.
Kiva, meidän tonttinaapurit aloittivat eilen rakentamisen (eli tontin kaivuun) ja Juskana ikkuna on just niille päin. Saas nähdä, miten päikkärit sujuu metelissä tästä lähin. Tosi kivat naapurit tuleekin, mutta olispas niiden talo jo valmis.
Nyt lähden laatikolle etsimään seiskaa ja sohvalle.
Tapaamisesssa olisin keltanokka sikäli, että olen tavannut vain Keijun. Olisi ihana tavata teidät kaikki ja toivottavasti joskus tavataankin!
Suville toivottelen kärsivällisyyttä siihen kiinteiden syömiseen. Juskahan ei edes avannut suutaan kahteen kk:een!!! Luulin, ettei ikuna opi syömään muuta kuin pullosta. Ja tänä päivänä vetää suurella halulla melkein mitä vaan ja itse. Alku oli kyllä tooooosi takkuista meillä.
En kyllä ymmärrä, miksi mun äiti sen tandemhypyn haluaa. Ei ole muuten mikään erikoisen räväkkä, mutta tuosta on haaveillut jo varmaan 10 vuotta. Jos sen toteuttaisi vuoden päästä kesällä kun ne synttärit on syksyllä.
Stella, noita mätkähdyksiä sattuu tosiaa harva se päivä! Juska juoksee ulkona jatkuvasti ja nyt kun ei ole hanskoja käsien suojaksi niin kivet kivasti uppoaa käsiin kun kaatuu.. auts.
Piritta, Juskan itkuääni on myös tosi pikkuinen. Monet lapselliset kamut onkin sanoneet, että eivät osaisi edes semmoiseen reagoida kun omansa huutavat monta kertaa kovempaa. Mä olen ollut ihan kiitollinen matalasta volyymitasosta. Kyllähän nyt taaperona ääntä jo tulee kovempaa halutessaan, vaan harvoin.
Ai niin, ne 10kk- mitat. Juskalla pituutta 75.5cm ja painoa 11.540kg.
Kiva, meidän tonttinaapurit aloittivat eilen rakentamisen (eli tontin kaivuun) ja Juskana ikkuna on just niille päin. Saas nähdä, miten päikkärit sujuu metelissä tästä lähin. Tosi kivat naapurit tuleekin, mutta olispas niiden talo jo valmis.
Nyt lähden laatikolle etsimään seiskaa ja sohvalle.
P
Piritta*
Vieras
Tarjolla olis maitokahvia ja After Eight -suklaatia Aah, kun se onkin hyvää!
Sain viimein pojan unille, himputti, kun nukahti lenkillä rattaisiin ja sit piti herätellä lounaalle ja menihän siinä oma aikansa ennen kuin sai taas unen päästä kiinni. Siis tosi kauan.
Aniliini, potta jäikin itse asiassa kauppaan. En taida osata päättää, millaisen ostan (ihan kuin sillä olis merkitystä..) ja toisekseen, en ehkä nyt jaksa aloitella koko pottailua. Ehkä me lykätään syksyyn tms. Saap kesällä poika viiletellä nakuna ja pisutella, minne haluaa, heh
Hassua, miten nämä kersat onkin eri kokoa. Juska on ollut kymmenkuisena 2,5 kiloa Matskua painavampi. Mutta Juska on vissiin aina syönyt hyvin. Pitäis muuten laittaa vaikka 1 vee -mitat tohon listaan, on sitten kiva vertailla naperoitten mittoja. Mehän saadaan omat sitten heinäkuun alussa.
Voi Leoa! Toi on varmaan aika riipaisevakin vaihe lapsen elämässä, kun halua ois mennä hirmuista vauhtia, mutta sitten sitä saattaa kompastua omiin jalkoihin tai sitten niin kiviin. Auts tosiaan. Ja noi kivet kämmenissä =((
Stella, onko muuten sun masu edelleen ihan erimallinen kuin Leossa? Muistelen vaan, kun joskus mainitsit, että masu oli ihan toisenlailnen, siis leveämpi, kuin viimeksi.
Saiskos Stella teidän uudesta kodista joitain fotoja...? Kun ei varmaan sitten Treella mennä teitien kotia pällistelemään. Heh, minäkö utelias...
Mä en varmaan olekaan tiennyt mitä lapsivuodeaika tarkoittaa. Ihan nolokin myöntää, mutta luulin, että se tarkoittaa jollainlailla aikaa, kun vauva nukkuu äidin lähellä/vieressä....ööh, taidan olla ihan hakusessa. Mutta taitanee tarkoittaa enemmän toipumista synnytyksestä ja alkuaikaa vauvan kanssa.
Surettaa kyllä vieläkin Riinuskan anopin kohtalo. Järkyttävää, miten elämä voi kääntää noin suuntaansa. Ihan yllättäen.
Kannattaa Suvi antaa Elsalle myös porkkanaa. Se oli Matskun lempparia, söi sitä mielin määrin. On makeampaa ja ehkä koostumuskin kivempi, minkä vuoksi uppoaa paremmin.
Jee, huomenna isi ja äiskä lähtee ulos! Mennään katsomaan isolla porukalla Mamma Miaa ja mun veli tulee tyttöystävänsä kanssa kaitsemaan Matskua. Vähän jänskättää miten menee... Ainut trabeli voi tulla nukkumaanmennessä, muutoin en usko, että pahemmin alkaa itkeskellä tms.
Mä meen hakeen lisää afteria...
Aah, kun se onkin hyvää!Sain viimein pojan unille, himputti, kun nukahti lenkillä rattaisiin ja sit piti herätellä lounaalle ja menihän siinä oma aikansa ennen kuin sai taas unen päästä kiinni. Siis tosi kauan.
Aniliini, potta jäikin itse asiassa kauppaan. En taida osata päättää, millaisen ostan (ihan kuin sillä olis merkitystä..) ja toisekseen, en ehkä nyt jaksa aloitella koko pottailua. Ehkä me lykätään syksyyn tms. Saap kesällä poika viiletellä nakuna ja pisutella, minne haluaa, heh
Hassua, miten nämä kersat onkin eri kokoa. Juska on ollut kymmenkuisena 2,5 kiloa Matskua painavampi. Mutta Juska on vissiin aina syönyt hyvin. Pitäis muuten laittaa vaikka 1 vee -mitat tohon listaan, on sitten kiva vertailla naperoitten mittoja. Mehän saadaan omat sitten heinäkuun alussa.
Voi Leoa! Toi on varmaan aika riipaisevakin vaihe lapsen elämässä, kun halua ois mennä hirmuista vauhtia, mutta sitten sitä saattaa kompastua omiin jalkoihin tai sitten niin kiviin. Auts tosiaan. Ja noi kivet kämmenissä =((
Stella, onko muuten sun masu edelleen ihan erimallinen kuin Leossa? Muistelen vaan, kun joskus mainitsit, että masu oli ihan toisenlailnen, siis leveämpi, kuin viimeksi.
Saiskos Stella teidän uudesta kodista joitain fotoja...? Kun ei varmaan sitten Treella mennä teitien kotia pällistelemään. Heh, minäkö utelias...
Mä en varmaan olekaan tiennyt mitä lapsivuodeaika tarkoittaa. Ihan nolokin myöntää, mutta luulin, että se tarkoittaa jollainlailla aikaa, kun vauva nukkuu äidin lähellä/vieressä....ööh, taidan olla ihan hakusessa. Mutta taitanee tarkoittaa enemmän toipumista synnytyksestä ja alkuaikaa vauvan kanssa.
Surettaa kyllä vieläkin Riinuskan anopin kohtalo. Järkyttävää, miten elämä voi kääntää noin suuntaansa. Ihan yllättäen.
Kannattaa Suvi antaa Elsalle myös porkkanaa. Se oli Matskun lempparia, söi sitä mielin määrin. On makeampaa ja ehkä koostumuskin kivempi, minkä vuoksi uppoaa paremmin.
Jee, huomenna isi ja äiskä lähtee ulos! Mennään katsomaan isolla porukalla Mamma Miaa ja mun veli tulee tyttöystävänsä kanssa kaitsemaan Matskua. Vähän jänskättää miten menee... Ainut trabeli voi tulla nukkumaanmennessä, muutoin en usko, että pahemmin alkaa itkeskellä tms.
Mä meen hakeen lisää afteria...
Similar threads
- Sandeman9503
- Lapsen saaminen 3 4 5
- Riinuska
- Lapsen saaminen 3 4 5
- Sandeman9503
- Lapsen saaminen 3 4 5
- Stella*
- Lapsen saaminen 3 4 5
- Riinuska
- Lapsen saaminen 3 4 5