Tahkoojaplussat 77

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Aniliini#
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Morgens! Kiitos Aniliini ja Nekku kommentseista ja teidän kokemuksista! Ihanaa kun saa vertaistukea. Itse asiassa sehän meni meillä niin, että lääkäri ei reagoinut siihen kokoon vaan itse katsoin uä-ruudulta, että miksi tuo laskee muutaman päivän pienemmäksi. Ja uuden ajan tarjosi joko viikon tai kahden viikon päähän, joista valittiin se viikko koska seuraavaksi mies lähtee työmatkalle. Olen nyt minäkin puolestani surffaillut nettiä ja kerrankin tieto ei lisännyt tuskaa, eri sivuilla on vähän eri kokoarvioita näille viikoille/päiville ja sikiö kasvaa nyt tosi nopeasti. Eli voihan olla, että jo eilen illalla sisäfilepihvillä syötetty pikkuinen kasvoi millin :) Näin mä koitan uskoa/uskotella itselleni :)

Voi Samun patteja, toivottavasti häviävät sen siliän tien. Surullisen liikuttavaa ajatella poikia uusissa asuissa papan hautajaisissa saattamassa, voi että. Voimia ja tsemppiä.

Ihania päiviä Pirittalla ja perheellä. Kunhan öisin saisitte nukuttua...

Mites Keijun kaljoitteluilta eilen? :) Niin loistavaa! Nousiko maito siitä yli äyräiden? :)

Hei, mun onkin pitänyt Keiju kysyä sulta kun muistan, että popsit kans niitä E-EPA tabuja, että söitkö niitä koko raskausajan ja millä annoksella? Luin netistä, että ei tosiaan pitäisi olla haittaa vaan päinvastoin? Ja erityisesti rv 22 eteenpäin jopa suositeltavaa/tärkeää? Olen niitä syönyt alkuvuodesta kesään asti mutta lomalla ja nyt kun oli paljon muita tabuja, vitamiineja ja hormoneja niin on vähän jäänyt. Välillä olen muistanut.

Herttojen kotonaolo ja päiväohjelma kuulostaa niin ihanalta.
 
Ai niin, Nekkukin puuhaa ristijäisjärjestelyjä! Milloin teillä onkaan ne? Ja tuleeko kummeiksi se mun tuttu vaimoineen? :)

Toivottavasti Anskun pikku kiukkupussi leppyi hetkessä päikkäreiltä herättyään :)
 
Hello! Kiitos kysymästä, eilinen ilta meni kyllä hauskasti tummien oluiden parissa. Tunsin itsenikin ihan jätkäksi =) Kotiin tulin sitten puoliltaöin pienessä sievässä. Aamulla mies oli ihan tuskissaan kun Mai oli herätellyt tunnin välein eli vähän samaa kuin teillä Piritta :/ Molempia siis väsyttää tänään, mua eilinen ilta ja miestä valvominen...

Maitoa tuli aamulla hyvin, liekö olut tosiaan vaikuttanut. Olen ehkä turhan tarkka mutta kaadoin pumpatut maidot pois aamusella, liekö siinä alkoholia enää ollut? Halusin ottaa varman päälle.

Meillä oli mitat 5 viikkoisena neuvolassa 56,5 cm ja 4665 g. Eli reipasta kasvua täälläkin, pituutta on tullut sentti per viikko.

Musta vauvanhoito on aivan ihanaa. Tänään ollaan oltu sylikkäin koko aamupäivä (nyt nukkuu päikkäreitä partsilla) ja harjasin karstaa pois päänahasta ja öljysin. Mai tykkäsi kovasti, naureskeli harjaamiselle. Taisi olla mukavan tuntuista. On niin ihana lapsi kun tykkää olla lähellä, rauhoittuu sylissä heti ja viihtyy. No, kaipa kaikki vauvat on sellaisia =) Mutta minä nautin täysillä!

Molly, söin epaa koko raskausajan, yhtä tai kahta kapselia päivässä. En tiedä vaikuttiko se mutta Main iho on todella hyvä! Ja vaikuttaahan se sikiön aivojen kehittymiseen erittäin suotuisasti.

Kurjaa huolta sulla Mariska, toivottavasti ne patit siitä häviävät säikyttelemästä.

Illalla tulee sisko miehineen kylään, täytyy lähteä kauppaan..
 
Ah, ihanan paljon luettavaa, eilen en ehtinyt kiireessä lukaista kuin Mollyn ultrakuulumiset ja Main nimiuutisen, hih, olinkin kommentoinut tietämättäni tyttösen nimiasiaa lähes samoilla sanoilla kuin Stella. :)

Niin tunnelmalliselta tuntuivat kyllä Mai-neidin ristiäiset, ihan huokui Keijun kirjoituksesta lämpö ja ihana tunnelma. Kyllä ulko-olosuhteet tekevät paljon!
Meillä vaan oli melko tuulista molempien lasten kastehetkellä, mutta muuten säät suosivat ja olen tosi tyytyväinen, kun saimme kastaa vauvamme ulkosalla. =)

Paljon on asioita, joihin pitää jotain sanoa..

Samun patit laittoivat sydämen mutkalle, vaikka onneksi se lääkäri oli sitä mieltä, että ovat vaarattomia, niin pelästyttää ihan julmetusti tuollaiset lapsosella. Mä olen ihan "allerginen" sellaisille, heti ajattelemassa kaikista pahinta, mikä on tosi huono juttu, koska yleensähän eivät ole mitään ihmeellisiä. Ja voi, ihan kyynelet nousi silmiin, kun ajattelin pieniä poikia tummissa puvuissaan saattojoukoissa. :( Voimia sinne teille edelleen, Mariska.

gissa muuten, olettehan muistaneet isyysselvityksen? Me unohdettiin Siljan kohdalla ja sosiaalivirkailijakin oli unohtanut. Vilin kohdalla hän ihmetteli, kun otin itse yhteyttä, olisi kuulemma sieltä päästä laittanut homman alulle, nyt luotin siihen ja täysin unohdettiin se sitten, kun asia ensin väläyksenomaisesti muistui hetkeksi mieleen sairaalasta tullessa. Eli Silja oli vähän aikaa ensin mun nimelläni, että mua ketutti, kun kela-korttikin ehti tulla väärällä nimellä. Onneksi lehden kasteilmoitus oli miehen nimellä, kun kerran papille se ilmoitettiin. Konstikkaita juttuja, naimisiin vaan olisi pitänyt senkin takia mennä ennen lasten syntymiä.

Ääk, tuttu tunne, gissa miehen saamattomuus. Ja ei täältäkään sen enempiä siitä, kiukuttaa vaan, kun alkaa kaivelemaan.

Pääsikös P ja miekkonen yhteissaunaan illalla?

Keijun ilta sujui mukavasti, kyllä se olut vissiin jollain vaikuttaa. Mäkin join muutaman olusen (en tykkää mausta, jääkylmänä menee) sairaalasta kotiutuessa, en huomannut erityistä vaikutusta.

Niin, siitä puheen ollen alkoholin imeytyminen äm:oon on minimaalisen pientä; promillemäärä on sama kuin veressä eli esim. promillen humalassa maidossa promille (ei siis prosentti!) alkoa ja vauvan imiessä ei hänen verestään sitä pystytä enää mittaamaan. Mutta varman päälle voi aina ottaa, se ei ole kenellekään haitaksi. Eikä tietty huppelissa ole järkevää käsitellä vauvaa, kuten tiedämme, tämä vaan huomautuksena, etten saa muualta "nyrkkiä silmään". :)

Kiitos tosiaan Keiju kuvista, niin minäkin näen unikuvassa äidin näköä valtavasti. _Niin_ lutunen pikkuneiti. :)

Mutta aivan loistavaa, että (isommalta) Leolta alkaa tulla sanoja ja lauseita. Jännä ja hauska juttu tosiaan, että yhtäkkiä päästelee monisanaisen lauseen, jos välillä pulputtelee "mitä sattuu". Mutta sieltä hän varastostaan välillä sanojaan putkauttelee. Vähän hautoo ja hioo vaan, jotta saa rikasta kieltä aikaan! =)

Voihan mälsä Nasupin lompanvarastusta, eihän mennyt cashia?

Voi eih, Riinuksan huushollia koiruuden jäljiltä. Ja voi koiraparkaa etunenässä tietty. :/

Onkos multa mennyt jotenkin ohi Sanden työjutut, vai kirjoititko yleisesti vaan, että "onneksi ei tarvinnut mennä tänään töihin." ?
Meillä lapsoset tai siis Vili lähinnä ei ole vielä ollut viikkistä yökyläilemässä, kun ei ole ollut tarvetta, mutta kyllä reilun vuoden ikäisenä oli jo esim. mummiin niin kiintynyt, että olisin hyvin voinut jättää.

Sanelmalta on pitkään pitänyt kysyä, että mitä te rakennatte? Kun olen toiselta puolelta bongaillut jotain valuja tms. mutten päässyt selville pytingistä. :)

Hyvä, kun Mollylla parempi päivä! Niin ne vaihtelee! :)

Vilkku kesyyntyi eilen yllättävän helposti, mutta mielikuvitusta pitää olla, kun aina pitäisi olla jotain uutta keksintöä, jos ei huvita kamalaa parkua kuunnella. Joskus ei auta mikään, silloin on vaan annettava aikaa rauhoittumiselle. Maksimissaan on onneksi kestänyt noin 10-15 min, mutta sekin on pitkä aika kuunnella täyttä kurkkua huutavaa äkäpussia.

Heh, Vilillä on ihan hassu vaihe, ei ymmärrä yhtään todellisuuden ja fiktion eroa. Katsoo Tomi Traktoria ja ilmoittaa, että "haluan tuonne Kukkakedon maatilalle mennä" ja tahtoo ajaa autolla, jonka kuva on paidassaan ja taluttaa koiraa, jonka kuvan näkee kirjassa jne. Miten ne sitten selität? =)

Silja on kyllä suurimman osan ajasta aurinkoinen, hyväntuulinen ja hymyilevä. Välillä syödessäänkin päästää tissistä irti, kun on pakko väläytellä hymyjä. Iskälle edelleen leveimmät hymyt, mutta jakelee niitä aika varauksettomasti muillekin, ainakin toistaiseksi. Milloinkas se eka vierastuskausi voipi tulla päälle, jos siis on tullakseen? Ei muista. Osaa Silli kyllä kiukutakin, iltaisin, kun ollaan kolmisin ja tyttö olisi jo väsynyt ja mun pitää hoidella Vilin iltatoimet, kitisee ja sitten on saanut pariin kertaan suuttumuskohtauksen tissille, kun se viimein olisi imettävänä, niin ei kelpuutakaan, vaan osoittaa hetken mieltään. Että jotain veljensälaista kärsimättömyyttä näkyy.
Nauru on kyllä niin ihanaa. Nauraa jumpatessa ja nuuskutettaessa kaulasta ihan valtoimenaan. Ja kuulostaa _täysin_ Vililtä.

Ääh, kauhea romaani, mutta vielä yksi valitusasia, joka mua hävettää purkaa, mutta ottaa pattiin. Naapuruston lapsonen aloitti koulun ja tulee sitten koulusta päästyään suoraan kotiin, jossa on yksin noin tunnin. Tai siis ei ole, kun kolkuttelee meidän ovella _joka päivä_. Äh, se on just Vilin päikkäriaika ja pahaa pelkään, milloin herättää juuri nukahtaneen ukkelin, siitäkös vasta kiukku nousisi. Sovittiin siis äitinsä kanssa, että jos on jotain hätää tms. niin meille voi tulla/soittaa, kun aina siihen aikaan ollaan kotona. Mutta en ihan tätä tarkoittanut. Tässä mietin, että miten saisin nätisti tuotua esiin sen, että rauhaa rakastamme. ;) Äh.

Nyt jo pistettä kehiin.
 
Heipat taas!
Pitää kyllä heti alkuun hehkuttaa, mutta meillä on aivan ihanaa täällä mökillä! Ei ristin sielua, täydellinen rauha, upeat maisemat merelle kallioilta, lapset enkeleitä ja ihanaa ruokaa, herkkuja, viiniä, saunotaan joka päivä, eikä itikan itikkaa :-) Tänään käytiin kaupungilla (Salo siis..) ostoksilla ja heti kiire takas luonnon helmaan. Huomaan, miten tämä tekee hyvää mulle, olin meinaan aika stressaantunut kotona.

Mukava lukea Keiju, miten nautit lapsenhoidosta. Se on kyllä enimmäkseen ihanaa :-) Anna alkaa olla ihanassa iässä myös, tissitellessä pysähtyy tuijottelemaan mua silmät suurina ja suu hymyssä. Kujertelee ja kiljahtelee. Ja voi vitsi, miten neiti vetelee unia, kun saa rauhassa nukkua!
Ja juu Keijis, kyllähän se olut nostattaa maitoa. Naikkarillakin oli jääkaapit täynnä olutta, ja hyvältä maistuivatkin ;-)

Hauskaa lukea Vilin Tomi Traktori -eläytymisestä :) On varmaan äiteestä aika hauskan kuuloista. Mä ostin tänään paikallisesta marketista Elias laiva - dvd:n, on kuulemma hyvä muiden mammojen mielestä. Mä diggaan jo tuota Tomia paljon, hih.

Pitää maksella yksi lasku ja tehdä hieman duunia. Huomenna käydään laavulla paistamassa makkaraa ja pelaamassa tennistä, jos lapset suovat, heh ;)
 
Heipat,

kylläpä Piritan ja perheen elo mökillä kuulostaa ihanalta. Just sellaista oikeaa elämää. Ja mukava kuulla, että lapset ovat enkeleitä. Tuli tosi kova ikävä omalle mökille. Ne maisemat ovat parasta. Kun voi istua kalliolla ja katsella vettä ja kuunnella lintujen ääniä. Oih! Meillä mies oli just pari päivää mökillä tekemässä piha- ja halkohommia. Minä ja lapset päästään sinne seuraavan kerran vasta 3 viikon päästä.

Joo, Aniliini, sanoit osuvasti tuosta Leon puhumisesta. Hän putkauttelee välillä ihan kirkasäänisesti ja hyvin artikuloiden sanoja ja joskus jopa lyhyitä lauseita, mutta niitä tulee tosi harvakseltaan. Kai se tosiaan on niin, että alkaa puhua enemmän vasta sitten kun kokee itse todella osaavansa puhua. Pikkuinen täydellisyyden tavoittelija, kenties.

Painonnousu ja näläntunne raskauden aikana tuntuu sekin olevan hyvin yksilöllistä. Mä en kokenut raskaana ollessa mitään hillitöntä nälkää, mutta silti mulla nousi paino alusta asti tasaisesti. Sen sijaan sitten imetysvaiheessa nälkä, erityisesti makeanhimo , oli aivan hillitöntä välillä. Imetys kuitenkin piti painon kurissa. Oli kyllä helpotus imetyksen lopettamisen jälkeen, että ruokahalu palasi tavallisiin uomiinsa eikä enää tehnyt mieli syödä kaikkea mitä eteen tulee :).

Mitenkäs Sandemanin työnhaku edistyy? Onko mitään kiinnostava osunut kohdalle?

Aniliini, mun mielestä ns. varsinaisen vierastamisen kausi alkaa vasta 8 kk tienoilla, mutta tietty tossakin on taas niitä yksilöllisiä eroja.

Voin muuten hyvin ymmärtää, että naapurin lapsen vierailut harmittavat ja onhan tuollaista asiaa hankala ottaa puheeksi. Kinkkinen tilanne!

Samun patit kuulostavat hurjilta, en yhtään ihmettele, että Mariska säikähdit. Onneksi lääkäri sai sua rauhoitettua. Voimia hautajaisiin.

Tänään oli aamulla jo aika kylmä, kun käytin koiran. Kohta alkaa jo hansikaskelit. Ei oo kivaa. Yleensä ihan tykkään syksyn tulosta, mutta nyt kun kesä oli kolea, en millään haluaisi vielä siirtyä syksyn puolellle. Mutta siinäpä ei mun mielipidettäni paljon kysellä. Ois kyllä ihanaa, jos sais ens keväänä etelänpyrähdyksen aikaiseksi. Jos vaan uskaltais mennä koneeseen!

No niin, nyt täytyy jatkaa firmasäätöjä. Hieman vaikeuksia välillä motivoitua hommiin näin kotitoimistossa, mutta pitää hakea se motivaatio siitä, että ehkäpä asiakkaiden myötä saan sitten hommattua kodin ulkopuolisen toimistonkin. Tulkaas linjoille...

 
P:n mökkeily kuulostaa ihanalta!

Juuh, Stella, naulan kantaan: tää makeanhimo on aivan sairasta. Mä olen ihan maaninen sen suhteen. Ei päivää ilman herkkuja ja sen kyllä valitettavasti huomaa; 5 kg edelleen kun, Lotasta olivat tässä vaiheessa jo karisseet. Pöh. Mä olen kuullut, että tokasta lähtevät hitaammin, mistä lie johtuu. Ootteko muut huomanneet?

Käytiin äsken nlassa hakemassa rotarokote. Sehän annetaan suun kautta, onneksi Eltsu ei pulauttanut. Hää kun on kunnostautunut siinä lajissa huomattavasti enemmän kuin siskonsa aikoinaan.

Vähän väsyttää, kun Elli on kaksi edellistä yötä röhkimällä ja möhkimällä pitänyt mua hereillä korvatulpista huolimatta. Hän itse on siis kyllä nukkunut ja syönyt tavalliseen tapaan vasta klo 04 aikoihin.

Tosiaan, ihana, että Keijis nautit bebestä täysin rinnoin (hih!)!!! Munkin mielestä on – tietenkin - aivan ihana sylitellä tuota pötkylää, mutta toisaalta olen helpottunut, että meidän molemmat lapset ovat viihtyneet tässä pikkuvauvavaiheessa hyvin myös lattialla ja sitterissä eli eivät ole erityisiä sylikissoja. Unikin tulee parhaiten tutti suussa omassa sängyssä tai vaunuissa. Kaverin vauva kun ei viihdy kuin äitinsä sylissä ja liinassa, uh, mua ahdistaa ajatuskin olla_niin_sidottu pikkuiseen… Musta ehkä ihanimpia ovat rauhalliset ruokahetket sängyllä pötkötellen. Siinä sydän sulaa joka kerta. Näin loppuvkosta saadaankiin Eltsun kanssa noista hetkistä nautiskella. Eh, voitte kuvitella, ettei onnaa isosiskon läsnäollessa… Se on silloin pikatankkaus ties missä ja toisella kädellähän voi aina rakentaa palapeliä tai hämmentää ruokaa. ;-)

Ansku selvensi hyvin, että alko imeytyy äm:n minimaalisesti. NKL:ltä saaduissa kirjallisissa ohjeissa sanotaan, ettei huppelin jälkeistä maitoa tarvii heittää pois; se vähäinenkin määrä häipyy siitä samaa tahtia kuin verestä. Ja heh, mä jopa kehtaan tunnustaa imettäneeni Lottaa ihan rehellisessä humalassa kerran… L oli silloin pari kk enkä häntä käsitellyt vaan mies nosti viereen ja mä vaan toimin baarinpitäjänä.

Leo onkin muuten kasvanut tosi reipasta tahtia! Hänhän oli syntyessään kuitenkin yli puoli kg pienempi kuin Mai ja Elli. Hieno juttu.

L oli ekaa kertaa mummin luona 2 yötä hoidossa just Neltsin ikäisenä (1 v 4 kk) ja loistavasti oli mennyt, kun oli niin tuttu hoitaja ja paikka.

Lotalla sama vaihe kuin Vilkulla ton faktan ja fiktion suhteen. Napsii mm. kirjoista ruokaa suuhunsa. Mielikuvitus on huikea ja hoitelee nukkejaan ja keittelee heille sapuskoita. On oppinut värit ja kyselee sitten aina, että “onko tää keltainen” jne. tai “onko tää sopivankokoinen minulle” ja nyt on tullut sekin vaihe, että saattaa kysyä, että mitä joku sana tarkoittaa.

Äh, Anskun naapurin pikku koululaista. Ymmärrän seurankaipuun, mutta mulla menisi hermo. Ei vinkkejä valitettavasti.

Mä aion vetää tosi matalalla profiililla siivouksen suhteen ristiäisiin eli en tosiaan tee mitään suursiivousta. Olkoon. Noh, poikkeuksena se, että pesen pari olkkarin ikkunaa, joihin on sade roiskinut kaikki siitepölyt. Harmillisesti meidän siivoojat eivät tällä vkolla tuu, joten joudun itse imurin ja mopin varteen. Sinne siis… Mutta tulkaa te jutulle.
 
Hiljeni vihdoin tämä talo, N on ollut kotipäivällä tänään ja kyllä huomaan että mulla kiristyy hermo. Ihan kamalaa sanoa mutta meille sopii hyvin että N on pkodissa ja mä saan tehdä omia juttujani päivisin ja nauttia sitten sylittelystä iltaisin.

A, mulla ei siis ole nyt duunia kun tein sopparin etten enää palaa edelliseen duuniin. Oon siis kotona päivisin ja näprään tätä konetta ja täytän erilaisia duunihakemuksia ja kehitän suurta suunnitelmaa;-).Huomenna on yksi haastattelu, saapi nähdä mitä on tarjolla kun headhuntteri ei suostunut firman nimeäkään kertomaan.
Ilmottauduin lisäksi avoimen yon kurssille joka alkaa syyskuun puolivälissä että sekin rupeaa kohtapuoliin työllistämään. Ja ens viikolla pitäisi mennä työkkäriin ilmoittautumaan, yöks.

Muuten, oletteko käyttäneet jäähypenkki-ideaa ja mistä iästä lähtien? Kun mua ottaa niin AIVOON Nellan ruokapöytäpelleilyt että mietin miten saisin ne loppumaan. Tänään meni nukkumaan ilman iltapalaa kun ei suostunut puuroa syömään ja mua niin korpesi etten ruvennut tarjoamaankaan muuta. Oon varmaan kamala ja hirviömäinen äiti mutta minusta jos saa ensin valita viilin ja puuron välillä niin silloin syödään valittua puuroa tai sitten ei mitään??? Hoh, ja minä kun kuvittelin että eka vuosi oli ajoittain raskas...

A, olisko mitä jos sanoisit naapurin lapsoselle että ensin pitää tehdä läksyt ja sitten vasta saapi tulla kyläilemään jos äiti ei ole vielä tullut. Vai onko tuon ikäisillä vielä läksyjä???

Taidan lopettaa tämän valituksen ja keskittyä huomiseen, pitäkääpä peukkuja!
 
Huomenet! Täällä innokas kodin siisteyden eteen -raataja, heti aamusta. Makkarin kello näytti 4.30, kun Silja aloitti kujettuksen ja kiljunnan, huokasin vain ja tarjosin tissiä, vaikka mun mielestä oli just hetki sitten syönyt ja oudoksuin kellonaikaa aamujutuille. No, siihen nukahti ja mä käväisin vessassa ja hoksasin ettei enää väsytä pätkääkään. _Raivasin_ sitten leikkihuoneen ja tein pyykkihuoltoa ja mietin, että vielä tiskikoneen tyhjennys ja täyttö, niin menen vielä petiin. Sisäinen kello ei ollut väärässä, vaan makkarin kellosta oli loppunut patteri, keittiön kloku näytti kahdeksaa! :) Eli valitsin teidät, enkä lämmintä petiä. =)
Jopas tuli sepustus!

Juu Sande, tuohon asti sun työkuvioista olinkin selvillä, tarttui vaan jostain sun kirjoituksesta lause, kun N oli ehkä kiukunnut, niin kiittelit, ettei tarvinnut mennä silloin töihin. Mietin vaan, että oletko saanut jo huomaamattani uuden duunin ja vietät vp:ää. Mutta tsemppiä työnhakuun siis ja kurssiahan pukkaa jo!

Kiitos läksyntekovinkistä, kokelilen sitä. Ääh, tunnen itseni niin petturiksi, kun toisella on varmasti tylsää ja yksinäistä, mutta mä en vaan halua joka päivä vieraita lapsia kotiini, ainakaan ilman äitiliiniään. :)

Sande, mä tein saman tempun eilen päikkäreille mentäessä: nostin pojan pöydästä, kun alkoi mennä pöytätavat penkin alle, eikä nakkikeitto maistunut. Kolme varttia kieri ja pyöri sängyssään ja sitten ilmoitti, että on nälkä, anna nakkikeittoa. Tiukkana sanoin, että syödään, kun olet nukkunut. Sydäntä raastavasti karjui nälkääänsä, annoin periksi sitten kun osasi nätisti pyytää ja niin meni keitot viimeistä tippaa myöten. Kiittelin siinä sitten itseäni, että -kerrankin- annoin periksi, kovin usein en lipsu, jos jotain rankkaria tulee tms. Vähän meni sivuraiteille, pointti siis oli se, että yleensä myös minä noudatan samaa kaavaa, että jos jotain tarjoan, eikä maistu, niin en kyllä tyrkytä toista ruokaa, kyllä se puuro tai nakkisoppa maistuu, -ennenmmin tai myöhemmin.

Ihmisillä tuntuu olevan aika vähän tietoa/väärää tietoa tuosta äm-alko-asiasta, enkä itsekään heti alkuun Vilin imetysaikana tiennyt, vaan luulin olevan jotain samaa kaavaa kuin raskausaikana. Silloin kun piipahdin parilla siiderillä terassilla loppukesällä, mulle tosi moni sanoi pumppauksesta ja poisheittämisestä. Yksikin ihminen todella pyöritteli silmiään, kun sanoin, että mies soittaa heti, kun Silja herää ja polkaisen kotiin (kun ei silloin pulloa huolinut). Mä siis todella join vain kaksi, huppeli oli pieni ja hetkellinen ja meilläkin mies oli sitten vieressä hereillä, kun imetin tytön n. klo 02. En siis pidä ollenkaan höpsönä sitä, että jonkun periaate on se, ettei silloin imetä, kun on vähänkin juonut, mutten myöskään halua, että _mulle_ tullaan sitä tuppaamaan, kun tiedän faktat. Tämä siis näille täällä irl. =)

Tuleepas pitkää stooria, kun tapahtumia selventää..

Ihanalta ja niin rauhalliselta kuulosti Keijun ja Main sylittelyhetket! Sitä jotenkin koko ajan tämän toisen pirpanan kanssa miettii, että saakohan niitä helliä ja rauhaisia hetkiä puoliksikaan niin paljon kuin esikoinen. Toki saa paljon, mutta siinä sylissä ollessaan kun välillä joutuu kuuntelemaan eri äänensävyä, mikä hälle itselleen on tarkoitettu, eli komennuksia ja kieltoja toisensa perään. Mutta tietty suurimmaksi osaksi -ainakin tällä hetkellä- Vilille puhuttaessa äänensävy on vauvan korvillekin kaunista kuultavaa. :)

Lähtikö Main kartsa ihan harjaamalla? Vilille auttoi vasta öljy ja puuvillalakki yöksi, Siljalla ei ole ollut.

Jaiks muuten sitä rota-rokotteen hintaa, sitä kyllä kaikilla soluilla toivoo, ettei tule kallista pulautusta. Me ei otettu, tuttu vaan justiinsa eilen mainitsi.

Ja juuh, huomattu on, että ihra ei irtoa, ei millään. Mä vahdin kuin haukka syömisiäni nyt, kun vieläkin on +6 kg ja hitaanlaisesti on alkanut paino karisemaan. Ei tosin noussutkaan, vaikka ämpärikaupalla vedin herkkuja, mutta joatin rajaa oli laitettava. Kökköä.

Stellan sivujen avausta odotan innolla, motivaatiopotku sulle, musta ei ois tekemään kotikoneella töitä, mä olisin varmaan joka hetki täällä ja fb:ssa. ;) Pitääpä käydä sielläkin, kun pentue nukkuu edelleen, kummallista, satepäivä väsyttänee.

Jokos Sanelman päälle kaatuvat työt helpottavat? Ja päivän vointeja taas kyselen teiltä odottajilta, S ja Molly?

Mariskalla taitaakin olla synttärit lähipäivinä, ette ikinä arvaa, mistä urkin. ;) Onnea vaan etukäteen, jos en linjoille ennätä.
Ja Voimia lauantaille! :(

Harmaasta päivästä huolimatta valoisaa torstaita! Tänään on _ihana aamu_, eilen mulla oli ihan huono päivä, balanssia siis havaittavissa. Hymyä ympärille! =)))
 
Harmaa huomen. Täällä sataa kaatamalla, mikä harmi senkin vuoksi, että tänään olisi kiva ulkoilmatapahtuma, johon meidän piti mennä - ja ehkä mennäänkin sadetta uhmaten. Sadekamppeet vaan jäivät päiväkotiin.

Lotalla silmätulehdus, hain eilen kesken päivän kotiin. Sai illalla lääkäriltä tropit ja silmät ovat jo huomattavasti paremmat, onneksi. Ei muuten ole ihan helppoa saada silmiin tippoja ja salvaa. Kaipa sinne jotain jääkin. On tämän päivän kotona. Mun ristiäisjärjestelyt saivat uuden käänteen, ihan kaikkea en pysty tuon hulivilin kanssa tekemään.

Sande, sanoisin, että sä vaan joudut venyttämään pinnaasi ruokailuasiassa. Kyllä meilläkin välillä edelleen menee hevosen leikiksi ruokapöydässä, Anskun tavoin nostan silloin pöydästä. Mä olen todennut, että varsin tehokas tapa suhtautua pelleilyyn on jättää se välillä täysin huomiotta. Nella saattaa innostua lisää, kun huomaa saavansa sut raivostumaan. Lisäksi pitää muistaa, että pk on vasta alkanut ja siellä hän joutuu koko päivän tsemppaamaan ryhmässä, joten koti on sitten turvallinen paikka kiukutella.

Lotta ei muuten vielä osaa vastata vaihtoehtokysymyksiin, joten me vanhemmat päätetään mitä syödään, hän sen, minkä verran. Toki annan, jos pyytää itse jotain asiaan sopivaa, esim. päivällisellä tomaattia. Mun mielestä (ja siis vain mun mielestä) jäähy on turhan heavy ko. asiaan ja noin pienelle. (Väitetään, että vasta lähempänä kahta vuotta menee jakeluun.) Meillä se on säästetty “tosi tilanteisiin”. Niin, ja sotkusta huolimatta anna syödä itse, josko se motivoisi. Näitä taisteluitahan riittää… Piiiiitkäää pinnaa.

Mulla oli jotain asiaa, unohdin.

Juuh, mä yritän aina toimia apostolina tossa alko-äm-asiassa, koska siitä tosiaan on liikkeellä väärää tietoa. Matemaattinen mieheni aina pyörittelee silmiään, kun ei jengi usko puhdasta matematiikkaa, fysiikkaa ja kemiaa. Nehän on pettämättömiä. ;-)

Nyt silittämään.
 
Kiitos kysymästä Aniliini :) Huonosti täällä voidaan, most of the time. Ja armoton nälkä, mutta niin kauan kun on jotain oireita niin en valita :) Väsykin on hurja, olen siis nukahtanut jo parin viikon ajan joka ilta sohvalle ennen klo 22 ja siitä aivan zombina siirtynyt sänkyyn ja samantien jatkanut unia aamuun asti poislukien lyhyt vessassakäynti aamuyön tunteina.

Mä ajattelin Ansku, että hullu sä olet kun luin sun tekstin alkua :D Nousta nyt viideltä siivoamaan ja pyykkäämään! :) Onneksi sisäinen kello oli oikeassa (Siljalla myös, hih) ja makkarin kello väärässä.

Mä olen kyllä lapsettomana väärä ihminen ottaa kantaa mihinkään synnytys-, imetys-, korvike-, ja kasvatusjuttuihin mutta usein _pikkasen_ funtsin ja pyörittelen päätä joittenkin ihme "super mom" ajatuksille. Niinkuin että ilman kivunlievitystä synnyttänyttä pitäisi kehuskella ääneen ja taputtaa selkään, tai että parin siiderin jälkeen ei voisi imettää. Ja se korvikejuttu, siis huooh, eikun kehiin vaan ettei lapsen tarvii nälkää nähdä ja äidin kärsiä vieressä. Mutta senpä takia mun kannattaakin varmaan olla ihan hiljaa vaan :) Mun ystävillä on onneksi tosi realistinen suhtautuminen tuollaisiin asioihin (äipät otti ihanan lungisti esim. kesällä vakkari terassilounaillaan valkoviinilasin ääressä kun eri ikäiset lapsensa nukkui vieressä tai temmelsi pihassa, ja sitten eikun imettämään kun lapsella ruoka-aika), enkä usko että kukaan mun lähipiirissä ikinä paheksuisi tekisin minä tai joku muu porukasta sitten niin tai näin. Vaan uskossahan on hyvä elää ;)

Nasupin kuulumisia kaipailen, kuis siellä näin melkein-loppusuoralla sujuu?

Stellalle täältäkin kovasti motivaatiotoivotuksia ja tsempityksiä, tuo on kyllä niin hieno juttu!

Ai niin, mä olen varmaan lihonnutkin vähän kun ei ole vielä lääkäriltä liikuntalupaa ja tuo ruoka maistuu. Onko täällä muita joille muutenkin pienikin ylimääräinen paino kertyy ensiksi vatsanseudulle? Meinaan, että jos tämä nyt jo alkaa paisumaan niin hohhohhoijaa miltä mahdan näyttää loppuvaiheessa?? (jos sinne asti päästään)...
 
Hello! Vielä ei ihan ole kiire laantunut. Mutta ehkä ensi viikolla...

Vointi on itse asiassa päänsärkyä lukuun ottamatta mainio. Tällä viikolla on selvästi tapahtunut käänne parempaan olon suhteen. Pahaolo-öllötystä ei ole ollut ollenkaan. Nälkä on kova ja syötyä taitaa tulla vähän yli tarpeen. Siksi varmaan nyt painokin on sitten yhtäkkiä pumpsahtanut ylöspäin. Tällä viikolla +2 kg!! Eli nyt yhteensä n. 3 kg plussan puolella. Ja mahan kohdalla on kyllä suurin osa...

Niin kuinkas Molly se LA? Joko uskallat kirjoittaa mustaa valkoisella? Ihanaa kun voit pahoin, heh...

Ansku kyseli meidän raksaprojektista. Meillä siis rakenteilla pihapiiriin "teollisuushalli". Eli miehelle työtilaa yritystoiminnan tarpeisiin. Projekti venyy ja vanuu sää ja aikatauluongelmien takia, mutta tänä syksynä on tarkoitus saada homma siihen pisteeseen, että ensi keväänä alkaa sitten heti rungon pystytys. Vielä pitäis tehdä sokkelin ja pihan täyttöä sekä lattiavalu.

Anskun iltapäivä vieraan ongelmaan neuvoisin kyllä puuttumaan tytön äidin kautta. Äidiltä kysyisin nätisti, että onko ollut ongelmaa iltapäivisin kun tyttö käy jokapäivä. Tytön vanhemien asia olisi mielestäni selittää tytölle paremmin "naapuriavun" tarkoitus tässä tapauksessa. Ja jos tyttö ei pärjää vielä yksikseen iltapäivää, niin järjestää asia toisin.

Nyt taas töiden pariin.
 
Asiaa puhuit Sanelma siitä Aniliinin iltapäivä-vierasongelmasta. Tietty voi tuntua hankalalta ottaa puheeksi naapurilapsen äidin kanssa... Mutta ehkä just tuolla tavalla varovaisesti kysyen, että onko lapsella ollut jotain hätää kun siinä tapauksessa sovittiin että voit olla avuksi. Edelleenkö kolkuttelu on jatkunut?

LA on näillä näkymin huhtikuun puolenvälin tienoilla, kaippa se tarkentuu tässä seuraavilla käynneillä? Toivottavasti......... Pelkään kyllä vieläkin jotenkin tosi kovasti, ettei kasva niin kuin pitäisi ja ettei viikot ja päivät täsmää siihen mitä pitäisi.
 
Voi kun sua Molly vois auttaa jotenkin tuon pelon kanssa, mutta kai se vaan on käytävä läpi.

Mä olen Nekun kanssa samoilla linjoilla tuon ruokailu- ja jäähyasian suhteen. En usko, että alle 2-vuotias vielä ymmärtää jäähyn merkitystä. Leokaan ei osaa vielä valita. Tai no, jos annan vaihtoehdon, niin valitsee kyllä yhden, mutta hetken päästä haluaakin toisen. Eli vanhempi päättää ja sillä siisti. Ymmärrän kyllä ruokailusöhläyksen tuskan. Leo syö aika lailla nätisti, mitä nyt joskus poukkoilee pois tuoliltaan. Sen sijaan Kaisla on nyt aloittanut järkyttävän porsastelun. Haluaa nimittäin syödä itse eikä häntä saa enää auttaa. No, jäljet ovat sen mukaiset, mutta ei auta kuin purra hammasta. Lisäksi meillä ovat alkaneet nyt iltapuuroraivarit. Tyttö kiljuu kurkku suorana, kun pitäisi puuroa lapata suuhun. Hän kyllä haluaa puuroa, kiukuttelu ei ole sitä. Varmaan on sitten liian väsynyt. Meillä käytetään sellaista taktiikkaa, että yritetään vaihtaa syöttäjää tai sitten annetaan huutaa kiukku pois ja sitten yritetään uudestaan. Joskus auttaa pieni pelleilykin. Eli jos menee hysterian puolelle, niin yrittää saada lapsen unohtamaan kiukuttelun aiheen vaikka tanssimalla tai laulamalla. Kaisla ainakin saattaa hämmästyä yhtäkkiä polkkaavaa äitiä niin, että kiukku unohtuu ja puuro alkaa taas maistua. Että kaikki keinot käyttöön näiden ihan pienten kanssa... Kiristys ja lahjonta ym. toimii vasta vähän myöhemmin ;).

Me ollaan käytetty jäähyä Leolle noin parivuotiaasta asti sellaisissa tilanteissa kun mopo karkaa pahasti käsistä. Eli jos Leo vaikka koko ajan lyö siskoaan tai on tahallaan "tuhma", niin sitten se on jäähyn paikka. Aluksi jäähy oli matkasänky, nyt portailla istuminen.

Hyvä, että Sanelman pahaolo alkaa hellittää ja hyvä myös, että Mollylla on paha olo :).

Tuosta äm-alko-asiasta on pakko kertoa yksi huvittava juttu. Silloin kun odotin Leoa, neuvola järjesti imetysillan, jossa kätilö kertoi imetykseen liittyviä asioita. Hyvää tietoa tuli paljon, mutta myös paljon sellaista "pyhimysäiti"-soopaa. Hän sanoi, että imettäessä ei pidä juoda alkoholia mieluiten ollenkaan, mutta jos nyt joskus ottaa vaikka yhden annoksen alkoholia, niin täytyy pitää kaksi tuntia väliä ennen imetystä. Hänen "ystävänsä" oli joskus ollut viihteellä ja juonut neljä siideriä illan aikana. Aamulla ystävä sitten oli imettänyt lasta ja sinä päivänä oli tuntunut ihan siltä kuin lapsella olisi krapula. Sen jälkeen hän päätti, ettei enää juo imetysaikana. Joopa! Eihän sillä naisella ole voinut enää olla alkoholia yhtään veressä tai maidossa. Että ihan lapsella krapula...

No, ymmärrän kyllä, että ns. viralliselta taholta halutaan antaa nollatoleranssiviestiä, etteivät äidit nyt rupea pämppäilemään pienten lasten seurassa. Mutta on tuossa aika vahva holhouksen ja liioittelun meininki. Ja täydellistä faktojen vääntelyä myös.

Mä laitan teille sen webbiosoitteen lähipäivinä. Nyt täytyy lähteä yhteen tapaamiseen. Kuulumisiin!
 
Voi vitsi mä ihailen teitä naisia, kun kirjoitatte niin hienoja juttuja. Niin kuin esim. Nekku tuosta ruokailusta (naulan kantaan!) ja Ansku puheenkehityksestä (ihana se loppulause, niin juuri!).
Lapsen ruokailu on kyllä yksi hermostuttavimmista operaatioista, mutta itse pyrin ajattelemaan, ettei sitä se syömisen opettelu on - ja nimenomaan jos itse hermostuu, lapsi yleensä vain innostuu siitä. Yleensä jätän ekat pikkutempaukset huomioimatta, mutta jos jatkuu ja niillä selvästi huomiota hakee, niin se on lähtö pöydästä heti. Samoin, jos ruoka ei maistu, niin pois pöydästä. Ylipäätään näen punaista ruoalla leikkimisellä. Toi pkodissa tsemppailu vaikuttaa varmasti myös iltakäytökseen.

Stellan tavoin (oma..) pelleily auttaa usein yllättävän hyvin :D Meillä tanssitaan, sekoillaan, hullutellaan, ja yleensä kiukku ja taistelu muuttuukin hörönauruksi. Toimii, muttei show'ta tietty aina jaksa.

Jäähy tuskin menee jakeluun vielä kaksivuotiaallakaan. Siis niin, että oikeasti katuu jäähyllä tekojaan.

Heh, nauratti Stellan kätilökamun krapulavauva :D Ööh, juuri niin. Tietääkseni alko-imetys-asiassa pointti taitaa ennemminkin olla se, että joku kietasee huiviinsa niin paljon, että käytös muuttuu, mikä taas heijastuu lapseen ja lapsen käsittelyyn. Just perjantaina juttelin mun hyvän äitiystävän kanssa siitä, ettei tätä arkea edes kestäisi lasten kanssa, jos ei saisi illalla viinilasillista ;-) I truly agree. Ja koliikkiaikana eri toten.

Makeenhimoa täälläkin =( Jotenkin sen on hyväksynytkin, ettei ne kilot siitä vaan lähde, koska tällaisen arjen pyöritykseen tarvitsee niitä herkkuhetkiä. Nim. eilen meni namipussi Diiliä katsellessa. Eikä missään tuntunut, heeh. Tosin tehokas sauvalenkki oli alla, mikä hieman kompensoi omantunnon tuskaa.

Stellalta onkin pitänyt kysyä, että aiotko hankkia työtilan ulkopuolelta? Varmaan tosiaan sellaisessa parempi motivoitua työntekoon, kun selkeesti irtaantuu kotoa ja "menee" töihin.

Meillä oli eilen suuri tavoite mennä laavulle makkaranpaistoon, mutta himputti täällä on hirvareita. Yökkks. Vielä tavanomaista enemmän. Hienot retkeilymaastot olisi ja reittejä vaikka kuinka, mutta juuh nou thanks. No päiväohjelmaa ei niin edes tarvita, riittää samoilu lähikaltsuilla ja käpyjen ja risujen keräily :) Mä niin tykkään tällaisesta mäntymetsikkö-kallioisesta-merellisestä luonnosta.

Tosin on aika haasteellistakin laatia päiväohjelmaa, kun molemmilla lapsilla on omat rytminsä. Kun toinen nukkuu, toinen valvoo ja päinvastoin... Ja sekin vielä, että Antsun pitää saada nukkua rauhassa.

Hyvä, että Sanelman pahoinvointi alkaa hellittää.

Nyt perhe autoon! Mennään heppatalleille ja sitten paistetaan lättyjä.
 
Iltaa!

Kiva kuulla, että Sanelman pahoinvointi jo helpottaa, kun taas Mollylla mukavasti yltyy :) Teillä onkin sitten suht lähekkäin nuo lasketut ajat, minä täällä yksinäisenä sutena välimaastossa. Täällä ei tosiaan ole enää pitkä aika (nyt rv 32+0) ja tuleva synnytys on alkanut huimasti jännittämään ja pelottamaankin. Voi apua. Gissa näytti kyllä oivallista esimerkkiä siitä, että hirmuisesta pelosta huolimatta siitä voi selviytyä. Kaipa se on niin, että kun homma lähtee liikenteeseen, niin ei siinä paljon tarvitse mitään miettiä.

Vointi on hyvä. Oikeastaan ihmeen hyvä. Välillä lueskelen loka- ja marraskuisten ketjua ja siellä tuntuu olevan jos jonkinlaista vaivaa sellaisillakin, joilla viikkoja on kasassa vähemmän ja odottavat yhtä. Eli kyllä tässä saa tosi kiitollinen olla siitä, miten hyvin kaikki on mennyt. Kop kop. Se kohdunkaulan lyheneminen ja kova paineen tunne lantiossa oli kyllä hyvä varoitus siitä, että pistelin menemään vähän turhan lujaa tässä vaiheessa raskautta. Nyt on ollut hyvä olo, kun on sopivasti touhunnut ja levännyt. Ainoastaan alkaa olla vähän tukala olo, ja poitsu painaa välillä kipeästi kylkeen. Silti se aina hymyilyttää, kun ne siellä mönkivät, ja rakkaus ja kaipuu pikkuisia kohtaan on jo valtava.

Siitä lompakon varastamisesta muuten vielä. Se yksityisyyden loukkaus siinä jotenkin ärsyttikin kaikista eniten. Lompakko on niin henkilökohtainen. Ja että jonkun karvainen(?) käsi on ollut mun laukussa, yök. Noh, damage control on tehty ja uudet kortit matkalla. Käteistä meni jonkin verran, mutta vakuutus saattaa korvata sen.

Piritan mökkeily kuulostaa aivan ihanalta! Hirvikärpäsiä lukuunottamatta, hyi. Yhtä suuri riesa kuin punkit. Toivottavasti vielä pääsette paistamaan laavumakkarat. Meidän mökillä on laavu rannassa ja siellä tulee istuttua tosi paljon notskin äärellä. Voi miten ikävä tulikaan mökille! Tuleeko siellä muuten sama Diili kuin heinäkuussa? Jäätiin siihen ihan koukkuun kesällä ja mikä tuuri kävi, kun sama tuotantokausi pyörii nyt täälläkin. Tulee itse asiassa tänään, jee.

Omalle mökille me ei päästä varmaan pitkään aikaan, mutta vuokrattiin jouluksi täältä iso mökki. Tosi upealta paikalta ja mökissä on jopa sauna, joka täällä on aika harvinainen. Meidän molempien perheet tulevat tänne joulun viettoon ja samalla pidetään ristiäiset. Ihanaa, kun jopa veljeni ja hänen tyttöystävänsä lentävät tänne jenkeistä. Tulee varmasti mahtava joulu.

Molly, mullakin KAIKKI ylimääräinen kertyy vain ja ainoastaan vatsan seutuville. Sukuvika. Nyt raskauden aikana ei onneksi ole tullut kovin paljon ylimääräistä, nyt about 11 kg ja se on kuulemma hyvä nousu. Alussa ei paino meinannut nousta millään. Nyt on alkanut tekemään herkkuja mieli, varsinkin pullia yms. Mutta himo ylitse muiden on jo muutaman kuukauden ollut mehujää. Niitä menee vähintään viisi päivässä. Ja oikeasti, jos sellaista ei pakastimesta löydy, niin on lähdettävä hakemaan tai päivä on pilalla. Tehtailen niitä jo itsekin, välillä täysmehusta, jotta ei olisi sokeria.

Hauska tuo Aniliinin aamusessio. Sisäinen kello ei pettänyt :)

Täällä kyllä kroppa opettaa jo nyt yöheräilyihin. Joudun käymään vessassa about viisi kertaa yössä. Sinänsä hyvä, koska siinä samalla voin sitten valita toisen kyljen sänkyyn palatessani. On nimittäin muuten se kyljen kääntäminen sellainen urheilusuoritus, että ihan hikeä pukkaa :)

Keiju, mun on pitänyt sanoa siitä Main mökkikuvasta, että se on niiiin lutuinen. Mikä ihana asento pikkuisella. Voih.

Tosi kiva on lukea teidän lastenhoidosta ja vinkkejä siihen. Kantaa en tiettykään pysty siihen oikein ottamaan, kun ei ole kokemusta vielä :) Tulevaisuudessa sitten paremmin.

Mites meidän tuoreilla äideillä menee?

Jeps, nyt mehujäälle :)
 
Heh Nasuppi, muistan elävästi tuon operaatio kyljen kääntämisen raskauden loppuvaiheilta. Varsinainen urheilusuoritus.

Sanden jutut kuulosti niin tutulta, tuplasti. Mielenkiinnolla lueskelin teidän kokeneempien viisaita kirjoituksia. Töihin oon tosiaan palannut, joten se on meillä mies, joka erityisesti saa ottaa pikkumiesten kiukut ja rajanvedot vastaan. Me ollaan laiskoja, pojat syö lounaan ja päivällisen itse, mutta muut ruoat syötetään vielä. Pitäis varmaan ottaa itseään niskasta kiinni...

Aniliini, minustakin voisit ihan hyvin ottaa pienen koululaisen asian puheeksi hänen äitinsä kanssa. Muuten sinulla ihan oikeasti on vieras oven takana joka päivä. Voisitteko sopia, että hän voisi vaikka kerran viikossa käväistä "mehulla ja keksillä" ellei sitten sekin tunnu sinusta liian sitovalta. Lapsen äiti varmaan ymmärtää pointtisi ja voi tosiaan jutella lapsensa kanssa.

Nasuppi, teidän joulu- ja ristiäissuunnitelmat kuulostaa aivan ihanalta. Minäkin varasin ristiäispaikan jo ennen lasten syntymää ja tein muitakin järjestelyjä. Vauvojen kanssa kun kaikki järjestelyhommat on niin paljon hankalampia. Imetyksestä vielä sen verran, että kaksosten täysimetys on ihan oikeasti aika harvinaista, eli suosiolla vain pullojakin kaappiin valmiiksi odottamaan. Meilläkin oli niitä pitkä rivi. Jos jäävät käyttämättä, niin se ei iso tappio ole.

Mollya en ole vielä onnitellut, mut nyt lämpimät onnittelut sinulle. Uskotaan, että ensi viikolla saatte vielä uuden varmistuksen, että asiat ovat oikealla tolallaan.

 
Huomenta, yksi väsynyt äiti täällä :)
Taaskaan en saanut unta yösyötön jälkeen, poika kyllä nukahti mallikkaasti.

Mies sitten loukkasi kätensä. Tulipa taas hyvä esimerkki siitä, että niitä hommia ei kannata jättää viime tippaan, kaikki aiotut jutut jää nyt sitten tekemättä. Arvaatte kenties, että hieman kiristää...
Tietysti olen myös tosi pahoillani, että loukkasi itsensä, vaikka täällä vaan kiroilenkin töiden tekoa.

Aivan ihanat joulusuunnitelmat Nasupilla, mulla meni ihan viluväreet :)

Mustakin on tosi kiinnostavaa lukea teidän lastenhoidon arkikuvioita, vaikka kokemuksen puutteessa en niitä juuri kommentoikaan. Kauhunsekaisin tuntein odottelen noita syöttösessioita :/

Pidä meidät Aniliini ajantasalla sen naapurinlapsen suhteen, on tosiaan vähän kinkkinen ongelma.

No niin, nyt pitääkin jo mennä, poika odottaa.
 
Ahkera harrastaja tääällä huomenta. Olen imuroinut ja pessyt keittiön lattian ja vessat tähän mennessä, pyykki- ja astianpesukone jylläävät. Mitenkähän mun koskaan tulis siivottua jos ei olisi pms-kiukkua ja niitä menkka-ihanuuksia? Jotenkin silloin tulee RAIVO kaikkea sekasotkua kohtaan ja onneksi saa myös usein aikaiseksi sellaisia juttuja jotka ei kuulu ihan viikottaiseen siivoukseen. Kylppärin lattian kun saisin vielä kuurattua, onneksi ei tullut silloin valittua vaaleata saumausainetta...

Mä siis yritän kerätä lisää kärsivällisyyttä ruokapöytään:-). Pkodissahan syö itse joten kotonakin pitäisi, mutta puurot olen vielä syöttänyt. Eniten muakin korpee se ruoan heittely, N viskaa aina viimeiset leivänpalat (jota ei siis jaksa) lattialle tai pitkin seiniä, mikä siinäkin on, miksei voi vaan työntää kauemmaksi pöydällä?

Voi jee, ihanaa olis päästä omalle mökille jouluksi. Ihan vaan oman porukan kesken, tai sitten koko helahoidon kanssa, siinä oliskin porukkaa kun mun puolelta on jo 8 aikuista ja 3 lasta ja siihen miehen puolen 6 aikuista ja 1 lapsi + me. Mihinkähän sellainen porukka mahtuis? Olis vaan niin ihanaa ettei tarttis matkustaa edestakaisin vaan sais olla paikoillaan koko loman, mitä nyt sitten retkeilisi lähimäkeen. Ja tässä unelmassahan lunta olis jo jouluna...

Eilen kävin työhaastiksessa, oli ihan mielenkiintoinen paikka, katsotaan pääseekö siellä eteenpäin, tapaamaan ihan oikeita työntekijöitä:-). Ens viikolla pitäis kuulla asiasta. Sillä aikaa pitäisi vaan laittaa hakemuksia sinne ja tänne. Hoh.

Taidan kuitenkin ottaa kupin kahvetta ja pari palaa suklaatia, josko siitä saisi motivatsioonia. Voikaa hyvin!
 
Hello!
Meillä on näköjään vakiintunut Main päiväuniajaksi tämä klo 13-16 about joten tällä aikaa hoidan sitten omia asioita (mukaan lukien täällä olo :-).
Ollaan vietetty miehen kanssa omaa ihanaa aikaa, keskiviikkona oltiin LInnanmäellä laitteissa juoksemassa (se Kirnu on aika hurja, hui kauhistus!) ja sen jälkeen syömässä. Mailla oli mennyt mummin kanssa loistavasti. Eilen oltiin hierojalla koko porukka, Mai nukkui vaunukopassa ja me miehen kanssa vuorotellen hierottavana, sen jälkeen Stockan herkusta herkkuja ja illalla kunnon pihvit, juustoja ja jälkkäriä, pullo shampanjaa ja leffa. Oli ihana ilta.

Pirittan perheen päivät mökillä kuullostavat ihanilta. Kyllä se ympäristön vaihdos ja varsinkiin hiljaisuus tekee ajoittain NIIN hyvää. Hirvikärpäset on oksuja, mulla ja siskolla oli niitä hiuksissa viime kesänä kun samoiltiin saaressa, yöks. Vuorotellen niitä sitten toisiltamme nypittiin.

Nasupin joulu- ja ristiäissuunnitelmat kuullostivat ihanilta. Ajattele, pian tapaatte pikkuisenne, niisk :-)!!

Mollyn ja Sanelman vointeja on pitänyt kysymäni, no siinähän kuulumiset tuli. Kyllä tuo paha olo on sellainen mikä kummasti huojentaa, Sanelmalla alkavat olla takanapäin, niin oli mullakin jo tossa vaiheessa. Mollyn maanantaita ja kuulumisia odotellaan täälläkin!

Mun on kans vaikea vielä kommentoida ruokailu- jäähy, ym. juttuja kun ei olla tulevasta miehenkään kanssa keskusteltu. Sittenhän sen näkee. Pitänee nauttia vielä tästä kun ruokailu on suhteellisen mutkatonta :)

Aniliinin naapurin tytön vierailut ymmärrettävästi ärsyttää. Sanelman neuvo oli hyvä. Hankala juttu anyway.

Hyvää faktaa alkosta ja imettämisestä tuli myös. Nauratti kans tuo "krapulainen" vauva :-) Kyllä mäkin viinilasillisen jälkeen uskallan imettää, tuohon maidon poisheittämiseen liittyi sekin että olin polttanut muutaman tupakan illan aikana.

Meistäkin tuo Main nukkuma-asento mökillä oli niin hellyttävä että oli pakko napata foto. Viihtyy monesti ruokailun jälkeen hetken masullaan ja röyhtäisee hyvin niinkin, kuten pystyasennossa sylissäkin. Vatsantoiminnasta myös sen verran että eilen väänsi sellaiset sinapit että arvottiin miehen kanssa "kivi-sakset-paperi" että kumpi vaihtaa :) Mies hävisi. Tursusi kummastakin lahkeesta joten pyykkiä tuli.

Voi harmitus muuten Lotan silmätulehdusta. Taitaapi olla aika yleinen noilla pienillä kun tarttuu helposti?

Sandelle tsemppiä työpaikan suhteen!

Mies tulee just kohta salilta joten meikä lähtee kävellen kirjastoon. Yksin. On sekin nykyään juhlaa :)

Mukavaa perjantaita kaikille!
 
Iltaa. Minä täällä vielä.
Nasupille piti sanoa että TOSI maltillisesti tullut sulle painoa.Hino juttu, ja vielä kahta odotat. Mulle tuli 10 kg ja kaikki lähti.

Aniliini, piti mun kans öljytä Main päätä, pehmentää karstaa. Sitten se lähti harjaamalla.

Tosta sylittelystä muuten. Mai on sellainen että tiettyinä hetkinä tykkää olla sylissä mutta usein työntää mut ihan pois kun haluaa olla itsekseen. Mami on ihan hajalla kun haluisi vaan nuuskuttaa ;) Ja tosiaan nukahtaa parempaan uneen omassa sängyssään, jos syliin nukahtaa niin herää kyllä pian.

Odotellaan miestä kotiin, on leffajutuissaan ja tulee pian. Ajateltiin lähteä Main kanssa iltakävelylle hampurilaisia hakemaan. Se on moro!
 
Todella ihanan rentouttavalta kuullostaa Pirittan mökkeily, tahtoo kans! Nauttikee!

Keijun perheen elo vaikuttaa myös leppoisalta, tyttö taitaa olla rauhallisemman puoleinen. Ainakin vielä ;).

Pöh, unohdin pahoitella Nasupin lompsan vohkimista. Multa ei ole koskaan viety. Siskon vietiin joitakin vuosia sitten, muutaman kk päästä poliisi soitti, että on löytynyt, saa tulla polliisiasemalta hakemaan. No, kun meni hakemaan, oli lompsa pöllitty sieltä asemalta! Ja uskokaa tai älkää tasan vuosi ensimmäisestä ryöväämisestä, lompsa vietiin taas, täsmälleen samana päivänä! Seuraavana vuonna samana päivänä osasi pitää parempaa huolta...

Taisin olla eilen illalla väsynyt tai jotain, kun rupesi älyttömästi naurattamaan Stellan ilmaus: pämppääminen. Enpä ole kuullut pitään aikaan tuota sanaa, rupes vaan hillittömästi hihityttämään. Samoin Pirittan "kietaisee huiviinsa". Hih. Olette kaikki vaan niin hyviä "suustanne"! Mahtavia juttuja kaikilla!

Sandelle tosiaan kärrrsivällisyyttä syöttötuolin äärelle. Meillä ei Pikku-Hoo vielä juurikaan halua itse syödä, joskus annan puuroa vähän sotkettavaksi... Menee sitä muutama lusikallinen suuhunkin. Tietysti heittelee leivänpalasia, kaataa maitoa jne. Jostain syystä mulla ei pinna pala. Pääasia, että syö, mää sitten siivoan sotkut... Oon niin onnellinen, että kaikki mun tekemä ruoka on tähän asti kelvannut. Purkkiruokia ei syödä juuri ollenkaan.

Kun oon hehkuttanut tätä kotona olon ihanuutta, niin se johtuu ainoastaan Hertasta. Siis sen kanssa on niin ihana olla joka päivä! Tänään juuri möyrittiin sängyllä ja kikatettiin yhdessä, niin ajattelin, että mikä voisi olla tämän hienompaa. Ei sitten niin mikään!

Hinoa, että sanelman pahoinvointi vähentymässä ja Mollyn pahentumassa ;).

Nasupin joulusuunnitelmat kuullostivat niiin idyllisiltä, ah. Me ollaan jo päätetty, että ruvetaan vuorottelemaan mummoloiden kanssa, eikä enää yritetä käydä joka paikassa, kun välimatkaa on kuitenkin ab. 400 km... Tahdon myös viettää vähän omaa joulua kotona.

Hui, ei nyt puhuta vielä joulusta, vaikka tänään tuntui todella syksyiseltä, hyrr.

Mukavaa viikonloppua kaikille! Meillä tiedossa kummipojan 1v. synttärit.


 

Similar threads

N
Viestiä
109
Luettu
3K
A
A
Viestiä
104
Luettu
3K
N
G
Viestiä
110
Luettu
3K
S
G
Viestiä
107
Luettu
4K
M

Yhteistyössä