Toggle sidebar

Tahkoojaplussat 81

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Sanelma*
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Vastaa
Riinuska, minkä teit: SUURET uutiset pitää täräyttää heti kärkeen! Mahtavaa. Onnea.

Ne nukkuu nyt molemmat, äidin oma 15 min kahvin ja teidän seurassa…

Keiju, Elli ei kääntyile ihan jatkuvasti. Äsken tosin olikin maassa mahallaan, vaikka selälleen hänet jätin. Usein jää homma puolitiehen ja sitten kyllästyy. Erilainen on siinäkin suhteessa kuin siskonsa. Kiljumisesta huolimatta nautin valtavasti Ellin vauvuudesta, kun nyt tajuan, että tää aika menee niin nopeasti! Ja hän on ehkä meidän viimeinen vauva.

Meillä huomenna nla-lääkäri, joten saadaan tuoreet mitat. Ei läheskään pikku-Leon mittoihin ylletä, mutta sapuskaa riittää täälläkin, joten suunnitelma 6 kk täysimetyksestä edelleen voimassa. Voih, pääsispä pikkujouluilemaan! Tarttee taas kokeilla, joko pullo maistuisi. Viime vkolla tosin ei suostunut ottamaan, kun oli hoidossa pari tuntia.

Hih, kyllä E rehellisyyden nimissä on edelleen ns. helppo vauva, mutta on jo niin mukana maailmassa, ettei jaksa yksinään heilua sitterissä pitkään. Öisin herää 2 h välein, mutta kummalla tavalla olen taas tottunut tähän pätkänukkumiseen. Syö toki vain 2 krt kuten Maikin.

Anskulle tosiaan onnittelut, että mies sai uuden työpaikan ja te siinä ohessa hänet kotiin! Meilläkin mies vähän vaihtoi hommia mutta vain firman sisällä.

Pottailu jatkuu hienosti, kaikki tulee pottaan myös pk:ssa. (Varuiksi kai kuitenkin siellä ollut vaippa päällä. Ehkä tällä vkolla jo ilman.) Ekana vaipattomana päivänä oli jännittänyt niin, ettei onnistunut, joten ehdottivat sitten oman potan tuomista ja sellainen sinne sitten vietiin, kun meillä oli kaksi BB:n pottaa. Kaupoillakin ollaan oltu jo ilman vaippaa ja menty pisuhädän tulleen veskiin.

Ai joo, pipojuttuun piti kommentoida sen verran, että itse en oo kokenut täyttä veden- ja tuulenpitävyyttä must-juttuna, koska meillä on haalareissa ollut hyvä huppu, jonka saanut tarpeen vaatiessa päälle. Mulle tärkein feature on se, että otsa ja korvat ovat hyvin suojassa. L:n pipossa fleecevuori, tuntuu aika kivalta. Mutta tosiaan, pipon ja kesähatun ostaminen_on_kinkkistä!

Äh Sande, toivottavasti lykästää töiden suhteen pian, ei oikein muuta osaa sanoa.

Kiva kuulla Nasupista ja komppaan muita, ihanan rauhallisesti otat.

Mitä mä unohdin? Palajan taas. Hei joo gissa, jälkkäriohje jakoon, mulla lyö tyhjää aina niiden suhteen! Molly juustokakkukin on vielä testaamatta, höh.
 
Mikä viikon aloitus! Onnea kovasti Riinuska (ja tietty se mieskin ja veli:)! Teillä tärpit tulevat kyllä ihan kutsumalla. Sai Hertta ja Manna odotusseuraa, mukavaa! Heh, jätit sitten viestin loppuu sen jymyimmän uutisen! :-)

Meillä on Matias todella uhman ytimessä, ruokailut ovat pääsääntöisesti järjetöntä showta, huutoa, melskaamista ja karjumista puolin toisin. Juu, ei auta mitään, mutta mä kyllä korotan ääneni herkästi. Olenkin aina ollut sitä mieltä, että meillä eletään kovin, heh, italialaisittain. Rakastetaan ja tulistutaan lujaa :D Jos Matias selkeästi tietää, että tekee jotain kiellettyä/tyhmää, kuten nakkaa ruokailuvälineet tahalleen lattialle, niin siitä kyllä ärähdän ja lujaa. Niskavillatkin ovat joskus koetuksella. Pukeminenkin on herran mielestä pahinta laatua, niin yleensä mennään tyylillä pyydän kaksi kertaa nätisti ja kolmannella äiti sitten toimii :-) Tärkeintä on musta antaa mahdollisuuksia/varoituksia kaksi, ja sitten jos ei kaunis pyyntö mene perille, niin siitä seuraa jotain vähemmän mukavaa. Olen meistä se tiukempi kasvattaja, mutta osaa mieskin laittaa poikaa ojennukseen.
Aiheesta nyt oikein innostuin, mutta Matias on tietyllä tavalla tosi herkkä ja kiltti. Osaa tuittuilla ja raivota (mitä harvat uskovat!), mutta on kyllä NIIN nöyrää poikaa, kun tajuaa tehneensä tyhmästi/väärin. Pyytää anteeksi ja halii kauan. Periaatteessa tosi symppis ja kuuliainen poika, mutta kun "se hetki" tulee, mikään ei sitten ole hyvin. No kaipa se uhma tulee jokaiselle ;-)
Anna on siis tällä haavaa todellakin meillä se peace of cake. Mutta muistaakseni nelikuisena Annakin oli todella haastava... Heräili just ton tsiljoonan kerran öisin, ja oli päivisin kitisevä. No, kiva kun huomattiin, että Ellikin on tavallinen vauva, heh :) Sympatiat! Kuuskuisena alkaa uusi, ihana elämä. Anna on nimittäin nyt NIIIIIIN ihana. Voitte uskoa, että tuntuu hyvältä alun vaikeuksien jälkeen.

Onpa kiva lukea, miten Nasupilla ja vauvoilla sujuu hyvin. Olen hyvä esimerkki siitä, että kaksosten kanssa voi olla myös mukavaa ja helppoa, vaikka toki niitä haastavia hetkiäkin tulee, kun on yksi käsipari ja kaksi lasta. Samarytmisyys auttaa varmasti paljon.

Gissan vauvaonni kuulostaa myös, oih, niin ihanalta. Ja Leo kasvaa niin hyvin tissimaidolla. Porhaltanut jo Annankin ohitse painossa. Meidän suurta hupia oli vkloppuna videonauhoitusten katselu. Ja siellähän se meidän Matias-vauva oli :) Voi sitä meidän onnea. Kyllä oltiin ihan sekaisin pienestä herrasta. Heh, ja tässä sitä ollaan nyt, meuhkataan ruokapöydässä :/

Sande, tarjoa Neltsille leipää. Matsku ei muuta söiskään, koskaan.

Samaa mieltä, ehdottomasti pitää nukkua perheessä niin, kuinka parhaaksi sopii. Turha siitä on kantaa syyllisyyttä ja huonoa omaatuntoa Ansku. Tietenkään. Kuten Nekku totesi, useimmilla oma huone -järjestely toimii, muttei se ole kirkossa kuulutettu.

Stella, musta lisätila voisi jopa helpottaa siivoamista...Nyt on niin ahdasta ja sekamelskaista, että hyvä, että imurilla sopii sekaan. Tietty mitä enemmän tilaa, sitä enemmän lapset roudaa niitä leluja, ehkä..Vaikeeta. Asunnonetsintä on musta oikeastaan aika hauskaakin, niin kauan, kun ei ole paniikkia. Mulla on aika voimakas rakkaussuhde tähän nyk. asuntoon, vaikka monia asioita tässä pidän huononakin.
Tsemppiä muuten flunssanhoitoon, kökköä. Meillä molempien lasten nenästä valuaa kamalaa keltaista mönjää alinomaan :/

Juu, taidan noutaa (toisen) palan ihanaista suklaakakkua, jonka kyhäsin isänpäiväksi. Gissa, jälkkisohjetta vain jakoon mielellään!
 
Unohtui Sanden aamu/iltapalakyssäri: Ootko jo kokeillut, maistuisiko Neltsille keitetyt kananmunat / mysli / vispipuuro / kaurapuuro mehukeiton kanssa / leipä / rahka / viili / raejuusto? Nälkää pitävät hyvin myös bansku, avocado, pähkinät.

Nauratti muuten toi, että hää kokeilee kaikkea ensin päähän. Muistui mieleen, että niin oli meilläkin. Se on aika koomista.
 
Tulin vielä kurkkaamaan ja tuli tuosta Nekun aamupalalistasta mieleen, että meillä keitetyt kananmunat ovat ihan ykkösherkkua ja Leo on todellinen leipähiiri. Kaisla söisi marjoja (mustikkaa ja vadelmia erityisesti) ja mandariineja ihan loputtomiin. Myös riisikakut ovat suosittuja, mutta niistä nyt ei energiaa kauheasti saa :). Kun Leo teki puurostopin, sille alkoi maistua viili (hedelmäsoseen kanssa). Myös mysli menee jogurtissa ja sitten on vielä sellainen erikoisuus kuin Talk muru. S-ryhmän (ehkä muistakin) liikkeistä saa sellaisia lisäaineettomia, vähäsuolaisia pallonmuotoisia, suomalaisia muroja. Ne maistuvat meillä molemmille, myös automatkoilla ilman maitoakin.

Jospa näistä vinkeistä olisi jotain iloa.
 
Vautsi Riinuska!! Suuret onnittelut ja miehelle ja veljelle myös!

Nythän meitä on jo 5 odottajaa! Huippua. Mutta just tajusin, että jos kaikki sujuu niin kuin pitää, niin mähän olen seuraava synnyttäjä... huih.
 
Vautsi vau, onnea Riinuska! Mukavasti saadaan odottajia lisää, mahtavaa!

Mäkin unohdin onnitella Anskun miestä uudesta työstä, onnea siis! Hienoa, että työajat ovat perheen kannalta paremmat jatkossa. Ja tosiaan, älä ota stressiä lasten nukkumapaikoista, kukin tekee niin kuin omalle perheelle sopii parhaiten. Kyllä mäkin olisin Linuksen ottanut takaisin meidän makkariin, jos omassa huoneessa nukkuminen ei olisikaan sujunut.

Sanelmakin jo noin pitkällä raskaudessa, tosi nopeasti menee aika.

Kiva, että Nasupin pesueella sujuu mukavasti ja vauvoille on löytynyt rytmit.

Gissan Leokin on huimasti kasvanut, hyvä hyvä. Kovin on samanlaisia ajatuksia mullakin, että on tämä vauva vaan niin ihana. Meidän Linus taitaa olla myös ns. helppo lapsi (ainakin toistaiseksi), syö ja nukkuu hyvin, eikä huuda kuin nälässä tai väsyneenä ja nekin tilanteet ollaan jo opittu ennakoimaan, kun rytmi on löytynyt. L herää kerran yössä syömään, muuten ei heräile. Välillä on toki öitä, että tankkaa useammin.

Oltiin perjantai Helsingissä poitsun kanssa, aamulla kävin ensin näytillä työpaikalla. Ei ole ikävä;) L näytti parhaat puolensa, hymyili ja hihkui vaan, kovasti sai kehuja. Sitten käytiin ystäväni kanssa lounaalla ja shoppailtiin. Olin ajatellut, että syötän pojan jossain lastenhoitohuoneessa kaupungilla, mutta eipä tarvinnut, kun nukkui vaunuissa melkein 5 tuntia! Mentiin lopuksi siskoni luokse, jossa sitten tankattiin ja mies tuli työpäivänsä jälkeen meidät hakemaan. Hyvin uskaltaa kyllä näköjään reissailla...

Sandelle tsemppiä, toivotaan, että löydät pian työpaikan. Ja kaikille sairastaville vielä paranemisia!

Mukavaa viikkoa kaikille!
 
Tadaaaa, Riinuska, mainioita uutisia, onnea, onnea! Ihana isänpäivälahja! Olitko vihjaissut miehelle, että sellainen saattaisi olla tuloillaan vai oliko itselläsikään mitään kutinoita? Hihiii, Juskasta tulee isoveli!!

Tää täällä myöskin vetelee eilisiä "jämiä" pätkis-tuorejuustokakusta, njam. Melko makiaa.. Me askarreltiin kortti, harjoiteltiin Vilin nykyistä mielipuuhaa, saksienkäyttöä- oikein urakalla, kyllä on omat sormet vaarassa! Mutta hieno tuli!
Iskä se palasi koulutuksestaan vasta kuuden pinnassa, mutta mukava ilta vietettiin. :)

Sandelle hännännostoa, voi kun se työpaikka nyt osuis pian kohdalle! Ja ihan kökkö se endokin, jos vaivailee. :/
Mä keitin "pahimpinan aikoina" Vilille täysjyvämakarooneja iltapalaksi, kun mikään muu ei pudonnut, ei edes se Masan rakastama leipä.

Mä teen täsmälleen samaa kaivuutyötä kuin Stella, Mollyn innoittamana aloin pari päivää sitten kaivelemaan vanhoja ketjuja, ja kopioimaan omia tekstejä. Olin tehnyt sen Vilin syntymään saakka aiemmin, mutta nyt jatkoin, kyllä on tosiaan aikaavievää puuhaa.. Justiinsa luin Kaislan syntymästä, Nekun ja Keijun plussauksesta, meidän Epsanjan lomasta jne. Mitäs tässä muutakaan tekisi, kun lapset nukkuvat??? ;))
Niin, Keiju se varsinainen meedio on, olit kirjoittanut helmikuussa (3 kk ennen eidän neidon syntymäää), että SILJA-neitikö se äidille pahoinvointia aiheuttaa. Joo, olin mä maininnut sen olevan yksi nimivaihtoehto, mutta silti, nappiin meni!! :)

Mä en ikinä muista (riittävästi) hehkuttaa, miten tyytyväinen ja nauravainen Silja on lähes alati, nyt kun on taas terve. Oikea naurunaama ja sydämensulattaja. Ei huolta eikä murhetta, vähän väsymystä joskus kirahtaa, nälkä ei juuri ehdi yllättämään, kun nykyisin on melko säännölliset ruoka-ajat. Pimeässä autossa/vaunuissa ei nukkumatta viihdy, muuten ei juurikaan itkeskele. Iskä Vilin ohella saa keimailevimmat hymyt ja riemua riittää siitä asiasta, kun äiti vuolaasti hokee kiitos-kiitosta ruuan jälkeen. On muuten _niin_ hyvä syömään, KAIKKI kelpaa, viimeistä murua myöten. Ja nukkunutkin on taas ihan hyviä öitä. 1-2 herätystä. Niin ovat erilaisia, nimittäin tuli myös luettua Vilin karmaisevista kymmenistä herätyksistä ja nirsoiluista..
Ja kyllä isukki on täällä talossa niin toista maata nykyisin, kuin Vilin vauva-aikana, mä en erityisellä lämmöllä häntä ajattele, kun niitä hetkiä mietin. Mutta nyt kelpaa perheen nauttia. =)

Miehellä vielä huomenna kurssipäivä, sitten aloittaa uudessa paikassa. Ala on sama, vähän vain hommat vaihtuivat ja helpottavat.

Leohan se potra poju on, hienosti kasvaa! Siljan mitat viime keskivkon nlassa 7410g ja 67 cm. Lyhyttä sorttia sanoi olevan, siinäkin ihan toista maata hujopin veljensä kanssa.

Kyllä totisesti ihanaa on lukea gissan vauvaonnesta, sitä edeltäneestäkin ajasta kun tuli justiinsa lukaistua.. :( Mutta nyt, nauti, nauti, nauti, sydämesi kyllyydestä pienestä pojastasi!! =)

Waude Lotan potta-edistystä, sehän sujuu jo ihan kympisti! Mä en ole vielä kauppareissuille (lähikauppaa lukuunottamatta) ilman vaippaa uskaltanut mennä.

Ihana lukea myöskin Okon vinhasta vauhdista, toivottavasti ei satuta mamaa vielä aikoihin. Sekin aika kun luullakseni tulee, että ne potkut ei aina ole -eh- niin ihania muksauksia. Potkuja virtsarakkoon ja alakertaan ei liene kellään ikävä. Mutta mikä parasta, on se että liikkuu ja pyörii, ei tarvitse mietiskellä hiljaisuutta. :) Mukavia hetkiä myös hankintojen parissa!

P ja R, samassa veneessä ollaan uhmien suhteen, mutta tuulta päin! Kiitokset myös suuttumusreaktioista! Hyvä kuulla, että muutkin joskus ääntään korottavat, siitä mä poden huonoa omaatuntoa samantien, kun olen kovemmalla äänellä komennellut, mutta anteeksi muistan pyytää, aina. Ja kertoa, mistä kenkä puristi.
Ihan Masan kaltainen on myös Vili, kiltti, mutta osaa myös totisesti muutakin - ja sen jälkeen muistaa sen sydämen sulattavan lauseen; anteeksi, äiti.

Voi, että niitä Nasupin pikkuisia -mutta eriluontoisia kääröjä siellä. Ihana lukea teidän(kin) arjesta. Kiva, kun nyt saatte omia hetkiä perheen kesken, vaikka vieraatkin kivoja ovat, varsinkin siellä kauempana.

Paranemista LEon ja Kaislan perheeseen. Mua nauratti (ja jotenkin kauhistuttikin tulevaa ajatellen) se lapset vastaan aikuiset -asenne. Niin ne pitävät toistensa puolia, sisarukset!

Jospas sitä kurkkaisi vielä fb:iin, kun on hiljaista edelleen.

 
No, palasin vielä, meidän kone tai yhteys jumitti ja nuo viestit ovat tulleet tänne noin tuntia myöhemmin, mitä rustasin, oli moni ehtinyt väliin.. Onni, etteivät kadonneet taivaan tuuliin. Eli kiva kuulla myös Tiitusta ja Linuksesta, kiva kun teillä reissailut sujuu mutkitta. Ja kaikki muukin, tyytyväinen herrasmies sielläkin. Kiitosta vielä nukkumisjärjestelykommenteista. =)

Pitääkin metsästää noita Stellan mainitsemia muroja hätävaraksi.

Mä olen "perinyt" miehen läppärin ja tällä on niin erilainen kirjoittaa, kun pöytänäppiksellä, virhelyöntejä tulee tämän tästä ja kirjaimia uupuu, mutta ajan kanssa opin.

S vetelee edelleen sikeitä pihalla, me aletaan Vilkun kanssa lakananvaihtopuuhiin. Mieskin kotiutui, mutta levähtäköön hetken.

 
Tervehdys taas pitkästä aikaa kaikille, jotka minut vielä muistavat! Täällä on tapahtunut taas vajaan puolen vuoden sisään vaikka mitä, onnitteluja ja terveisiä taas kaikille kovasti!

Meillähän oli keväällä se varhainen keskenmeno ja sen jälkeen pikkukakkosyrittelyt ovatkin olleet työtauolla. Nyt sitten kävi niin, että tärppäsi heti, kun aloitimme yritykset uudestaan (tosin ennen kevätyrityksiä oli ollut muutama yrityskuukausi vuosi sitten kesällä ja syksyllä tjot-periaattella, joten ei tämä nyt siinä mielessä ihan samantien tullut).

Mietin pitkään, uskallanko edes vielä tästä kirjoittaa, kun tämä ei ole oikein alkanut parhaiden mahdollisten tähtien alla. Mutta ajattelin, että jos täältä ei löydy kaiken nähnyttä porukkaa, niin ei sitten mistään.

Ensinnäkin otin influenssarokotteen noin viikkoa ennen plussaa, koska en tietenkään voinut kuvitellakaan olevani heti raskaana. Sitten minulla on ollut sellainen kumman kuumeinen olo paljon pidempään kuin viimeksi ja pelkäänkin, onko minulla joku tulehdus. Alun närästykset toisaalta hävisivät todella nopeasti, vatsassa on kaikenlaisia outoja tuntemuksia. Ja sitten pahin, sunnuntaina jossain aivan käsittämättömässä mielenhäiriössä pistelin oikein hyvällä ruokahalulla kunnon annoksen maksaviipaleita sipulilla ja kermakastikkeella, otin vielä lisääkin, kun oli niin hyvää. Sitten aloin miettiä, että mitenkäs tiukat kiellot sille maksalle olikaan, lähdin tutkimaan internetin syövereitä ja nyt olen sitten kaksi päivää tärissyt ja miettinyt, mitä olenkaan mennyt tehneeksi - vieläpä ihan kaikkein pahimpaan aikaan alkion kehityksen kannalta. Kaiken kukkuraksi minulla on sellainen tunne, että tarvitsisin yhteen vaivaan antibioottikuurinkin ja tietysti se keväinen tapauskin jäytää mielessä.

Eli ihan ei ole plussaonni korkeimmillaan. Viikkoja olisi nyt 6+0 ja ajattelin tuossa viikon päästä ehkä soitella neuvolaan sekä varata alkuraskauden ultraa, jos sinne asti päästään. Yritän suhtautua asiaan mahdollisimman rauhallisesti ja varovasti, kunnes tilanne selkenee. Tällaisin terveisin tällä kertaa.

Mimmu, neiti 3v ja kysymysmerkki
 
Huomenet ja onnet Mimmulle! Olit myöskin mielessäni tässä vkl:n päivinä, kun vanhoja ketjuja selailin. Mä olen sitä mieltä, ettet ole voinut saada mitään vahinkoa itse aikaiseksi, kyllä se ruskuaispussi vielä tuossa vaiheessa on siellä sikiönne suojana ollut. Itse vedin tuossa vaiheessa ihan rehelliset kännit ystävän juhlissa, kun ei ollut _mitään käsitystä_ ylläriplussasta Siljan alkuraskaudessa. Ymmärrän kyllä pelon ja sekavan fiiliksen, varsinkin keväisten tapahtumien jälkeen, mutta varhaisultraan, kun jaksat sinnitellä, niin toivottavasti odotuksenne palkitaan parhaalla mahdollisella tavalla. Onnenhalit! Kiva, kun löysit tänne takaisin. =)

Kekä kaksi ilmoittautuvat seuraajaksi, vanhan "tavan" mukaan? Jos vaikka Vippeä ja muita vedettäisiin toiselta puolelta remmiin. Hope!! =) Vai Sande? Vai....? :)

Meillä on mummin auto lainassa, odottellaan tässä Vilin heräämistä, niin lähdetäänkin viemään mummi koululle, kun satelee. Siljalla tänään käynti suuhygienistilla. On sentään kaksi hammasta katsastettavana. :)

Ou jee, muuten mikä yö, kun menin eilen kehumaan.. Silja on nyt kolmeen eri otteeseen (ei peräkkäisinä öinä) herännyt noin kolmelta ja kiekunut ja jokellellut siitä pari-kolme tuntia. Aniharvoin vauvan riemunkiljahdukset ärsyttävät, mutta kyllä purin hammasta yöllä ja olisin vaihtanut ihanat äänet hiljaiseen tuhinaan. Kiekunat ilmeisesti siksi, että ehtii heräämään kunnolla ja hieman virkistymään, ennen kuin mä havahdun ja ehdin tarjota tuttia/tissiä. Valvoisi sitten varmaan joka yö, jos olisi toisessa huoneessa, kun ei palvelu pelaisi nopsaan siellä..? Omassa sängyssään siis guuguuili, mutta kun mä poistuin pari kertaa vessaan, alkoi kamala parku saman tien, eli turvana piti olla. Enkä unisena käsittänyt sammuttaa yövaloa. En siis suinkaan vastannut seurustelupyyntöihinsä, vaikka vaikea oli alkuun olla pokkana, kun toinen väläytteli leveimpiä hymyjään. No, silmät ristissä tämä päivä..
 
Lämmin kiitos kaikille onnitteluista! On tämä jännää, viime kerrasta on kuitenkin jo 3,5 vuotta. En muista yhtään, miltä tuntui tällä hetkellä. Mulla ei ole oikeasti juuri mitään oiretta, pari vihlaisua ollut alamahalla ja tissit tuntuvat kasvaneen, mutteivät ole yhtään kipeät. Hirvittävä epävarmuus ajoi tekemään jopa toisen testin, mitä en viimeksi tehnyt. No, plussa se on, uskotaan sitten :) Mutta jotenkin, en hehkuta liikoja, ei uskalla vielä.

Eli Mimmu, uskon fiiliksesi! Onnittelut kuitenkin sinulle ja perheellesi!!! Tänne vaan jakamaan tuntoja, kyllähän tämä poppoo on kokenut yhtä sun toista.

Eilen lekurissa paljastui, että poitsun toinen korva mätää täynnä ja keuhkot rohisee pahaenteisesti. Uusi korvien putkitus ensi maanantaina ja kuuri päällä. Huoh.

Anteeksi vaan Aniliini, kun mua hymyilytti Siljan yölliset kujertelut. Vaan voin uskoa, ettei sua paljon naurattanut. Kysyit, osasinko aavistella plussaa niin jotenkin joo. Kierto oli hieman normista poikkeava, lähinnä v.vuotoa tuli lorisemalla. Jep... mutta en vihjannut miehelle, ennen kun annoin testin käteen.

Gissa, laita toki jälkkäriohjetta jakoon!

Aamun kevennys... oltiin su isänpäivälounaalla appiukon ja vaimokkeen kera. Ravintolassa J itki, heitti nakin lattialle, viskeli salaatit pitkin pöytiä, pieraisi, haukkui jotain poikaa kakkapökäleeksi ja oksensi ruokalistan päälle!!! Arvatkaa naurattiko silloin.
 
Keijulta piti kysyä, että katsoitkos Huippikset? :)

Ja sitä piti tiedustella, että mitä vauva-/ perhelehtiä teille on tullut tai tulee ja mikä on ollut mielestäsi paras? Olisi kiva tilata joku, mikähän kattaisi parhaiten vauvajutut ja tuon esikoisen uhmatkin? Vinkkejä otetaan vastaan.
 
Ei vitsinvitsit kun täällä on ihania uutisia ONNEA uusille odottajille Riinuskalle ja Mimmulle, tervetuloa mimmu takaisin. Alkuajan epävarmuus on kökköä, mutta uskotaan ja toivotaan, että kaikki menee hyvin.
Niin Sanelma sä synnytät seuraavaksi..hih, nopeasti menee aika!!

Voi niitä teidän uhmiksia. Samu on nyt viimepäivät ollut ihanan seesteinen, mutta kyllä tulta ja tappuraa löytyy hänenkin luonteesta. Teemun kiihkoilut on vaan niin suurta nykyään, että Samun pienet napinat ei tunnu missään.

Voi tuota Juskaa, uskon ei varmaan naurattanut. Me oltiin isänpäivä lounaalla ravintolassa, niin Samu ei suostunut istumaan paikoillaan yhtään vaan sinkoili sinne tänne..rasittavaa. Lopulta köytin sen syöttötuoliin, että sain edes hetken syödä rauhassa.

Gissa laita jälkkäriohjetta jakoon..

Mun painonpudotus on taas tyssännyt, mies yritti motivoida ja sanoi, että kun saavutan tavoitteeni niin hän vie mut etelän lämpöön..no Teemuhan kuuli sen kanssa ja nyt mun herkutteluja vahditaankin ihan eri silmällä, koska kundilla on oma lehmä ojassa ;) Ihan hyvä vaan..
Mutta laita silti gissa jälkkäriohjetta.

Hienosti sujuu Lotan pottailut.

Taas jäin miljoona juttua kommentoimatta...nyt täytyy aloittaa työt taas..
 
Onnea Riinuska myös minun puolestani!!

En ole ihan alusta asti tahkoojia seurannut, joten miten päädyit tahkoojiin mukaan? Jos sinulla ei kerran ole ollut ongelmia raskautumisessa? Ihan hyvässä hengessä tätä kyselen..
 
Kiitos Taustistypy! Olen ns niitä alkuperäisiä Tahkoojia, eli ollut mukana aiemminkin kuin alusta asti. Ainakin Sanden ja Kastiksen kanssa (oli muitakin, mutten muista keitä kaikkia) kirjoitettiin aikanaan viikkojännäysketjuissa haaveilijapuolella. Sitten kun synkkasi niin hyvin, perustettiin tämä Tahkoojat ketju, että voitiin aina jutella/ haaveilla samassa ketjussa. Eli onhan tätä taivalta jatkunut jo vaikka kuinka monta vuotta yhdessä turisten.

Tulin etsimään juhannukseksi vuokramökkiä netistä, aikas hankalalta näyttää tilanne.
 
Moro,
Muistelen itse Riinuska että teillä oli vähän tjot-meininki alkuun kun Juskaa yrititte, mutta sitten kun aloititte "oikean yrityksen" niin se oli melko helppoa. Taidat jatkaa tuota pikkukakkosperinnettä, aika harvalla tahkoojalla on ollut vaikeata saada kakkosta, mutta varmasti sellainenkin löytyy. Ansku, mun plussaamista on turha vielä odotella kun pilsut kesken ja meinaan vetää niitä nyt putkeen pari kk jos vaikka kivut hellittäisi. Ja jonkunhan on vahvistettava tuo helppous-sääntö, meillä plussaus on todnäk vaikeaa.

Kiitti iltapalavinkeistä mamat. N on siis kokeillut mysliä, viiliä (sekä maustettua että plain-versiota), jugurttia, muroja (parhaiten uppoaa cheerios). Mutta esim eilen söi banaanin ja puolikkaan näkkileivän. Leipää ei suostunut ottamaan vaan piti olla näkkäriä. Vaan mikäs siinä, ihan terveellistä. Mä vaan kyselin siksi että olinko unohtanut jonkun tosi oleellisen tässä dementiassani. Hedelmiähän N ei suostu kotona syömään, klementiinit sylkee pois vaikka aina haluaa maistaa. Pkodissa syö kai jotain jengin painostuksesta:-).

Tänään käytiin neuvolassa: taas ollaan kasvu-syynissä, kele. Neito siis vain just alle 10 kg ja 78 cm. Ihme mininainen! Neuvoksi neuvolasta: antakaa ruokaa aina kun haluaa ja mitä vaan. Tosi kasvatuksellisesti upeaa, onneksi lapsi ei osaa vaatia eikä tajua mitkä mahdollisuudet tuossa olisi:-). Kakkua pääruoaksi ja parit muumikeksit jälkkäriksi. Noh, liioittelut sikseen. Öljyä lisään ruokaan ja taidan vaihtaa maitotuotteet rasvallisiksi. Hullua.

Mimmulle onnittelut! Eihän tuo maksa ole vaarallista tuossa vaiheessa, kun et sitä joka päivä vetele! Minusta naisia pelotellaan niin monella asialla alkuraskaudessa kun aikaisemmin mikä vaan mikä on maistunut on ollut hyväksi. Ehkä pikkuinen tankkasi silloin mamalle lisää rautaa?? Antibioottikuurit on ihan ok kunhan kerrot lekurille raskaudesta, osaa sitten määrätä oikeanlaista rohtoa.

Taidan tästä poistua hakemaan N pkodista jos olis pieni tauko tuossa sateessa ja myrskyssä.

 

Similar threads

A
Tahkoojaplussat 77
Viestiä
112
Luettu
3K
Lapsen saaminen
**Keijukainen
K
G
Tahkoojaplussat 87
Viestiä
107
Luettu
4K
Lapsen saaminen
Manna21+5
M
M
Tahkoojaplussat 86
Viestiä
101
Luettu
3K
Lapsen saaminen
Sandeman ejk
S
S
Tahkoojaplussat 83
Viestiä
109
Luettu
4K
Lapsen saaminen
Nekku ejk
N
N
Tahkoojaplussat 79
Viestiä
109
Luettu
3K
Lapsen saaminen
Aniliini
A

Yhteistyössä

Ylös Bottom
Back
Vastaa