Tammivauvat 2008 (2)

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Nintsu -81
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Choco, kivoja kuvia! Tosi söde se pipo jonka olit tehnyt!! :) Tylsää että teillä ollut niin paljon kaikkia tauteja! Voimia paljon ja vastustuskykyä koko poppoolle ;)

Nintsu, en viel tiiä tuunko tiistaina babybioon mutta nykäsen sua hihasta jos tunnistan :) Kumpaan teatteriin meinaat?

Mulla on melko monta imetyspaitaa, taitaa olla 2 toppia, 5 paitaa ja 4 liivit.. Joo ne h&m paitojen aukot on pienii mutta toimii kyllä! Vaikka enää ei niin usein imetä eikä niin pitkiä aikoja niin tuntuu että aina pitää olla tisu näppärästi saatavilla. Sitte mun masu on niin löllö etten todellakaan haluu nostaa paidan helmaa ;) Myöskään mun paitojen kaula-aukot usein ei veny mun jumbotissejä varten niin parempi olla imetyspaitoja...

Tosta imetyksestä vielä... Sori että valitan mutta välillä tuntuu että se on niin kaameeta taistelua etten jaksais :( Parempiakin päiviä on mutta ei usein. Lisäksi mua edelleen hämää että pupu syö harvemmin ja supernopeesti... Mua pikkasen arveluttaa että kun alotetaan kiinteet niin pupulla menee mielenkiinto tissiin ja se pikkasen surettaa jo etukäteen.. Mä oon miettiny että siks on niin suuri tarve "onnistua" imetyksen kanssa kun mä koen epäonnistuneeni synnytyksessä kun jouduin sektioon. Noooo kaiken kaikkiaan mua on mietityttänyt tosi paljon tuo synnytys ja sektio ja mä koen sellasta pettymystä sitä kohtaan ja mua harmittaa ja itkettää välillä kun kaikki meni niin ku meni.. Jos vaan oisin osannu varautua leikkaukseen nii en kenties ois näin pettyny... Tässä tää avautuminen tällä kertaa ;)


Nyt iltapalaa..
 
Nuppu, täälläkin taas raivotaan tissillä :( Yritin muka iltasyöttöä niin eipä tullutkaan mitään ja odotan nyt että poitsu väsyy enemmän ja ottais sitten tissiä... Ymmärrän sinun "epäonnistumis"-tunteet täysin, kun itsekin niitä kävin läpi jo ennen synnytystä, kun minulle oli tulossa sektio jonkun aikaa pt:n takia, mutta muuttui sitten loppusuoralla. Miksi sulla menikään sektiolla?

Nyt huutoa...
 
Tähti, supistusten aikana pupun sydänäänet laski eikä noussut riittävän nopeasti supistuksen jälkeen ennalleen eli joku laite antoi hälytyksen uhkaavasta hapenpuutteesta.. Tämä sattui kun olin jo 6 cm auki ja olin täysin valmistautunut synnyttämään alateitse. Jotenkin tuntuu että synnytys sai liian nopean lopun enkä oikein pysynyt mukana kun yhtäkkiä lääkäri sanoi että 20 min päästä teillä on lapsi ja niin tapahtuikin. Leikkaus meni täydellisesti ja kaikki lääkärit oli mukavia ja mies mukana leikkauksessa mutta joku mua jälkikäteen siinä ahdistaa.. On tullut ajatuksia mitä jos olisi käynyt toisin... Mä tiedän että saan olla kiitollinen terveestä lapsesta ja kiitollinen siitä hälytyksestä että oli aikaa toimia ettei tarttettu edes hätäsektiota vaan sain olla edes hereillä toimenpiteessä ja kaikesta ylipäänsä mutta silti mua kalvaa sisällä pettymys siitä että niin kävi. Sen lisäksi mua harmittaa edelleen että en saanut pupua syliini välittömästi ja kaksi ensimmäistä yötä vietin erossa lapsestani. Jotenkin tuntuu että olen pettänyt lapseni kun en oo saanut sitä synnytyksen jälkeen rinnalleni... En tiiä, tällä hetkellä tuntuu jotenkin sekavalta kaikki mutta uskon että kaikki selkiintyy ajan kanssa... Pitäiskö mun ennemmin mennä jonnekin puhumaan tästä ku vuodattaa keskustelupalstalla??? ;) Kyl tää tästä..
 
Nuppu: Nuohan on kuitenki sellasia asioita joihin et ite voinu oikestaan vaikuttaa. Mullakin on joskus tapana pyöritellä asioita jälkikäteen kamalan kauan ja miettiä, mitä oisin voinu tehä toisin ja miks kävi niinku kävi(niinku vaikka sillon ku kaaduin portaissa ja tyttö putos mun sylistä). Mut eipä asioille oikestaan voi mitään sit ku ne on jo tapahtunu. Jossain toisessa keskustelussa muuten sanottiin (tais olla se alatiesynnytys vs. leikkaus -keskustelu...) että tavallaan sillä ei oo mitään merkitystä, miten lapsi syntyy (kunhan on terve) vaan sillä, miten lapsi kasvatetaan siitä eteenpäin. Toivottavasti sun ajatukset selkiytyy ajan mittaan mut uskon kuitenki et oot tosi hyvä äiti. Mulle muuten sanottiin sillon synnärillä, et jos haluan myöhemmin jutella siitä, niin sinne vaan yhteyttä. Voisitko sinä ottaa yhteyttä vaikka siihen vastaavaan lääkäriin tai kätilöön ja jutella sen kanssa? Oisko siitä apua?

Simba: Tuo hormonikierukkajuttu meni just niinku Laura sano eli että se on turhan kallis jos aikoo pitää vaan 2-3 vuotta. Mut sen voi kyllä ottaa poiski ennen ku on ollu 5 vuotta.

Imetyspaitoja mulla on pari ostettuna ja kaks paitaa ompelin huhtikuun käsityölehden kaavoilla. Niissä kaavoissa oli vaan ihan kummallisen mallinen se sisäkappale, mut sen kun muokkasin omanlaisekseni niin hyviä paitoja tuli. Tykkään pitää imetyspaitoja, jotenki ne on vaan niin käteviä. Ei tarvi nostaa koko paitaa ja vauva pääsee nopeesti syömään.

Pakko lähtee nukkumaan, väsyttää ihan kamalasti. Öitä! =)
 
Tähti, meillä nuo ohjeet tuohon mun ruokavalioon oli tosissaan melko suurpiirteiset eli näkyvää lehmänmaitoa ja kananmunaa välttää. Eli olen kyllä lukenut pakkausselosteet ja jos on jotain maitoon tai kananmunaan liittyvää, niin jätän käyttämättä. Mutta kun olen lukenut noita allergioita käsittäviä keskustelupalstoja ym., niin jopa noiden löytäminen ruoka- aineista on haastavaa! Jopa kuulemma lihaliemikuutiossa on vähän maitoa. Eli niin tarkasti en ole noudattanut sitä. Niin ja meillä nuo oireet on ollu aika epämääräisiä ja iho on tosi hyvässä kunnossa. Tuo pulauttelu ja usein kakkaaminen liitettynä huonoon painonnousuun ja sukurasitukseen on ollut syynä tuolle kokeilulle. Ja onhan siitä ollut apua ainakin kakkaaminen on vähän vähentynyt (enää n. neljä kertaa päivässä) ja samoin ehkä tuo pulauttelu on vähän paremmin aisoissa. Niin ja neidin paukut ei enää haise, aikaisemmin ne oli kunnon hajupommia!

Onpa teillä Choco ollut kurja kevät! Toivottavasti sairaudet alkaa antamaan periksi.

Meillä on taas huomenna neuvolakeikka. Viime viikolla ei käytykään "kuin" kaksi kertaa, toisella kerralla oltiin melkein kolme tuntia, kun yritettiin pissanäytettä ja vihdoin ja viimein kun se pissa tuli, niin samalla tuli myös kakka. Ja se näyte oli sitten pilalla. Huomenna mennään uusinta yritykseen. Viime yö oli muuten tuon pissan neidin pissan kanssa outo, kun vaihdettiin illalla vaippa ja aamulla kuuden aikana, kun neiti heräsi syömään, vaihdettiin uusi vaippa, niin edellinen vaippa oli ihan kuiva! Minun tuli heti mieleen se Rosan ystävän vauva, joka oli joutunut sinne tiputukseen, kun allergia oli niin paha, että nytkö se on meilläkin kuivattanu neidin. Mutta onneksi päivällä on tullut ihan normaalisti, jopa enemmänkin pissiä. Minusta muuten tuntuu, että tämä elämä pyörii nykyään täysin pissan, kakan ja oksun ympärillä, kun niitä neidiltä tulee aika paljon (kahta viimeistä varsinkin) ja niitä pitää seurata nyt aika tarkasti.:)

Tiesin etukäteen, että on varmasti kova paikka luopua koirasta, mutta en olisi uskonut, että se on näin rankkaa. Meillä on ollut tosi hiljaista ja suorastaan tyhjää torstain jälkeen. Tänään on ensimmäinen päivä kun tuntuu, että oma olo on vähän pirteämpi, mutta kaksi päivää meni ihan sumussa. Varmaan sekin vaikutti neidin iltoihin, kun oli aika itkuinen, kun taas tänään ilta meni tosi hyvin, vaikka neiti oli väsyksissä. Ei kuitenkaan itkenyt yhtään. Ja jännä huomata kuinka tuo meidän koiran poismeno on vaikuttanut tosi paljon muihinkin kuin vain meidän lähipiiriin. Naapurustossa on myös ollut suorastaan suruaika. Tämä meidän koira oli iso Persoona ja vielä erikoisen näköinen ja tosi ihmisrakas, niin se valloitti naapurustonkin täysin. Sanoinkin miehelleni, että vaikka tykkään koirista tosi paljon, niin en tiedä pystynkö koskaan ottamaan uutta koiraa, kun niistä joutuu kuitenkin luopumaan.

Nuppu, täällä saa vuodattaa tuntojaan, ja ehkä helpompikin, kuin "tosielämässä", mutta ei varmasti olisi haittaa käydä puhumassa jollekkin alanihmiselle (en kyllä tiedä kelle, mutta ainakin neuvolasta varmaan osataan sanoa..), koska se varmasti selkiyttäisi tilannetta ja siellä voitaisiin osata selvittää miksi mikäkin asia meni jollain tavalla. Voi kuinka selkeää tekstiä.. Minua jäi vaivaamaan alkuajoista se, että miksi meillä vaihtui terveydenhoitaja toisen alueen terkaksi, vaikka heillä kuulemma yleensä on aika tarkat alueet. Kaikilla minun tutuilla on se terkka neuvolassa, joka kuuluukin tällä alueella olla, mutta meillä vaihtui eriksi. En tiedä mikä siihen vaikutti, kun tuntui, että tulimme hyvin juttuun ja pidin kovasti tästä ihmisestä (siis tämä terkka joka vaihtui pois, oli myös äitiysneuvolan puolella). No, ehkä minun ihmistuntemus petti tai taustalla on jotain muuta, kun pienellä paikkakunnalla tunnetaan kaikki, hyvässä ja pahassa. En tiedä, ja onneksi nyt on alkanut synkkaamaan tämän uuden terkan kanssa paremmin, kun olen oppinut tuntemaan häntä. No, tulipa nyt tämäkin vuodatettua..:)

Mutta nyt nukkumaan, alkaa tulla niin sekavaa tekstiä.:))
 
Nuppu, oon samaa mieltä Nunnun kanssa et pääasia on miten lasta hoidetaan synnytyksen jälkeen. Mutta en yhtään vähättele sun mietteitä ja itse asiassa kuvittelen ymmärtäväni osittain, koska mun tyttöhän joutu vauvojen osastolle ekaks yöks eli mäkin sain pitää häntä sylissä vasta päivän kuluttua synnytyksestä, joten mua myös harmittaa etten saanut häntä heti syliin. Jos susta tuntuu että jonkun kanssa puhuminen auttaa, mene ihmeessä. Sun hyvinvointi on tärkeetä joten tee niin kun susta tuntuu parhaalta.

Laura, oon pahoillani sun koiran puolesta. Toi on aina vaikea tilanne.

Choco, toivottavasti teidän perheellä alkaa nyt terve kausi. Meidän tytöllä oli ekaa kertaa pieni nuha eikä ollu helppoa, joten varmaankin tosi vaikeeta kahden kipeän kanssa.

Jumbis, aika hurjalta kuulosti sun tytön kaatuminen. Toivottavasti kaikki on ok.

Haluatteko jo päättää lopullisen päivämäärän tapaamiseen? Jumbis, tiedän että sanoit ettet halua tullä molempien lasten kanssa, mutta entä jos mä vaikka tulisin sua vastaan asemalle ja tultais junalla yhdessä? Sitten meitä olis 2 juoksemassa sun tytön perässä ja ehkä pärjättäis jotenkin? Toinen vaihtoehto ois että esim. mun äiti hoitais sun tyttöä meidän tapaamisen ajan, jos sulle sopis. (Ymmärrän todellakin jos ei sovi, koska et tunne mun äitiä, mutta hän on mun mielestä hyvä hoitaja ja kärsivällinen pienten lasten kanssa.) Mä vaan mietin tässä ääneen eri vaihtoehtoja miten me kaikki voitais tavata. Musta ois niin kiva että kaikki halukkaat pääsis, kun ollaan kuitenkin jo vuosi "tunnettu".

Ilmoittakaa jos jollain on muita ideoita miten me kaikki voidaan nähdä tai miten päätetään lopullinen päivämäärä niistä vaihtoehdoista jotka on saanu eniten ääniä.
 
Lumi: Missäs sä asuitkaan? Tai siis miten yhdessä junalla?? Mä luulen,että tyttöä en voi äidillesi jättää...ei siitä,etteikö olisi hyvä hoitaja,mutta tyttö vierastaa aivan hirveesti tuntemattomia ihmisiä ja jos heti joutuu sellasen luokse hoitoon, se on yhtä huutoa. Samoin kävi ekalla leikkitoiminta kerralla. Eli pakko ottaa mukaan, jos ei saada sovittua päivää,et mies olisi meillä vapaalla.

Kohta pitäisi naapurintädin tulla meille ja vieläpitäisi imuroida. Sitten yhden maissa lähteä tyttöä viemään leikkikseen.

Eilen sattui taas vähän ikäviä asioita miehen siskon puolelta..(se joka on nyt Yh). Täytyy mennä sielläkin käymään kun mies pääsee töistä,vaikka mä olen ihan tarpeekseni saanu hänen jutuistaan ja epälen kovasti sitä mitä tapahtunut...hakee mun mielestä vaan huomiota,että pääsisi vähällä poikeiensa kanssa....Kirjoitan lisää Spaceen jos vain muistan,en tänne viitsi alkaa selittämään.

Nyt mentävä!

Jumbis
 
Jumbis, tarkoitin että voisin tulla Helsingin asemalta junalla sun asemalle ja tavata sut siellä ja sitten tultais yhdessä. Mä oon liikkunu mun tytön kanssa vaikka missä ja meillä meno sujuu ihan luontevasti (heh, ehkä kuuluisat viimeiset sanat koska en tiedä miten aikaero ja lento ja eri maa vaikuttaa, mutta täällä ainakin onnistuu hyvin) joten uskoisin pystyväni tarvittaessa juoksemaan sun tytön perässä junassa tai muualla, koska juoksen mun koirankin perässä vauva kantorepussa ja hyvin on tähän asti mennyt. Ja sun ei tarvis stressata jos sun tyttö alkaa yhtäkkiä esim. huutaa meidän tapaamisessa, koska me kaikki ollaan äitejä ja se on ainakin mulle vaan hyvää harjoitusta siitä mitä on edessä :)

Jos tää ehdotus sopii sulle, niin sitten meillä on pari päivää jolloin kaikille sopis tavata.
 
Huomenta!

Juu, ei sitten tullutkaan mun äiti eilen pelastavksi enkeliksi... Mulle iski toissa yönä niiin hirvee mahatauti, että kielsin tulemasta. Mieskin joutui eilen (onneksi oli vp) jäämään tytöä hoitamaan, eikä päässyt raksalle, kun mamma oli niin heikkona. Ravasin vaan siitä aamuyöstä pitkälle iltapäivään ripuloimassa ja välillä jo mietin, kumpaa päätä tarjoisin pöntölle. Hyi olkoon. Onneksi nyt on jo parempi. Kolmet päikkäritkin vetasin eilen, ja illalla nukkumaan melkein yhtä aikaa tytön kanssa eli vähän kahdeksan jälkeen...

Jumbis: Mulla on ihan tismalleen samoja ajatuksia ton imetyksen suhteen. Tavallaan samaistun myös Nuppuun (vaikkakin eri asiassa). Tunnen epäonnistuneeni äitiydessä, kun imetys meni pieleen. Ja niinkö Jumbis, en pysty myöntämään, että en enää imetä ja tosiaan, että epäonnistuin siinä. Musta tuntuu, että piilottelen meidän roskiakin, ettei naapurit vaan nää kikkaiden roskapussien läpi, että meillä menee JO nannia... Nyt oon kuitenkin peräti sitä pystynyt itse kaupasta ostamaan, kun pitkäänhän oli niin, että mies sitä kaupasta haki. Nyt on ollut pakko, kun sitä menee jo niin paljon... Tavallaan tämä pulloruokinta on helppoakin, mutta ei kyllä yhtään henkisesti! Siis mulla niin monesti tuntuu, että tulee itku, kun ajattelenkin vaan sitä läheisyyttä, jota koin, kun Piiperöinen oli vielä rintaruokinnassa. Niin ja tosiaan Nuppu, meidänkin vauva vietiin eka yöksi pois:((( Tosin ehdin saada hänet hetkeksi rinnalle, mutta koska happisaturaatio(?) arvot oli vähän alle rajan, niin vietiin yöksi lisähappeen ja lämpötilakin oli vähän lahainen, niin sai lämpöpussit yöksi. Meillä siis tämä ilmeisesti johtui pitkittyneestä ponnistusvaiheesta (1h 17min).

Choco, voimia teille! Varmasti on ollut hirveen rankkaa, kun lapset sairaina. Ihan tarpeeksi touhua jo näin terveenkin lapsen kanssa, niin jos olisi vielä kaksi ja molemmat ja itse vuoronperään sairaina... :((( Huh huh!

Laura: Koska oottekaan rakentanu? Millainen koti teillä on?

Mutta, nyt alkaa kuulua lekkimatolta ölinää... Pitää vissin lähtä kohta pukemaan vaatteisiin ja ulos. Hirmu pitkää lenkkiä en jaksa enkä uskalla vielä ton mahataudin takia tehdä (tiedä missä alkaa taas vessahätä iskeä...) Onneksi muuten neidillä ja iskällä ei ole ollut mitään... Pesinkin eilenkin ahkeraan käsiä ja keitin pullot ja tutit illalla. Meillä muuten 3kk neuvolassa luvattiin luopua siitä jatkuvasta pullojen keitosta. perusteli sillä, että kun lapsi on jo lattialla, niin saa sieltä ne samat pöpöt. No, eilen tein "keitoksen" ihan noiden masutautipöpöjen varalta...

Nyt menoksi...

Rosa ja Piiperöinen
 
Nuppu: kiitos :) Sen pipon ohje oli Yhteishyvä-lehdessä, tein vaan eri värisen.

Täällä ollaan nyt oltu muutama päivä terveenä :) Se oli puhtaasti väsymystä se neidin eilinen sohvalle sammuminen. Heräsi tietysti heti kun sain sänkyyn kannettua ja peiteltyä. Hänellä on muuten torstaina synttärit ja täyttää JO N-E-L-J-Ä vuotta!! Mihin nää vuodet onkaan hävinneet???! Kannattaa varautua siihen, että aika kuluu kamalan nopeasti. Ja pikkunen täyttää sunnuntaina jo neljä kuukautta. Vastahan se syntyi.

Nyt pitää mennä vaipan vaihtoon ennen ku liimautuu kiinni. Me ei olla vielä aloitettu kiinteitä ja aattelin et menköön täysimetyksellä 6 kk kun näyttää painkokin nousevan vaikka hoikka onkin. Meillä on pe molempien neuvola.

Kurjaa Laura että joudutte koirasta luopumaan :(
 
Lumi toi kuullostaa ihan hyvältä. Täytyy vain katsoa miten sitten päivä sopii. meillä on 30.5 molempien lasten hammaslääkäri,et se ei mulle sovi. 1.6 mennään lintsille,kun miehen työ järjestää heille aamupäivän siellä ilmaseksi. =)

Nyt pitää mennä tyttöä herättään ja lähtee liikenteeseen

Jumbis
 
Sovitaanko vaikka niin, että meidän tapaaminen on maanantaina 2.6. Se päivä on eka mikä käy kaikille sen äänestyskalenterin mukaan, kun Jumbis ottaa tyttönsä mukaan. Sovitaan vaikka spacessa aika ja paikka, mutta sovitaan nyt jo että tavataan 2.6., ettei kukaan ehdi sopia muuta siksi päiväksi.
 
Voi pee mun jalkaa! Nyt meni niin pahaan kuntoon,ettei tarvetta astua sillä ollenkaan. Aivan mieletön kipu! Ehkä sitä nyt on pakko vaan mennä lääkärille,vaikka mies töissä olisikin. =/

Toi 2.6 kuullostaa ihan hyvältä. Ilmoitan ajoissa miten meidän sitten käy. Toivon etten saa mitään kävelykieltoa. Ja jos poikakin olisi saanu hampaansa tehtyä,on ollut sen takiakin pirun kiukkunen.

Nyt pitää mennä tyttö laittamaan unille...

 
Joo, käy hyvin!! Laitan heti kalenteriin :):):)

Täällä on äippä ollu aika väsy, kun poju nukkui viime yön ihan surkeasti, heräili ainakin tsiljoona kertaa ja aamustakaan enää nukkunu zzZZ.. Vaikea sanoa onko se pottu joka aiheuttaa massuvaivoja, vai sitten joku muu, kun mieskin on ollut kipeä jo yli viikon, eli jos on samaa tautia pikkasellakin. No, toivotaan et ens yö menee paremmin.

voi Laura sua :(:( Kamalaa. Meillähän on nyt 5 vuotias karvakuono, edellinen kuoli kohtaukseen 8 vuotiaana vähän ennen kun tämä nykyinen tuli. Se oli kauheaa. Perheenjäsen hän meille oli kuten tämäkin koira. Luopuminen niin rakkaasta on vaikeaa ja surullista, mutta onneksi teillä oli rohkeutta tehdä päätös! Se oli kyllä varmasti koiran kannalta kuitenkin se oikea. Ja toivotaan että teillä Laura noi allergiajutut pian selviää ja ei tartte niiin kovasti dieeteillä ym sitten selvitellä joka on varmasti todella rankaa salapoliisityötä. Mun ystävän lapsella kans todettiin maitoallergia vähän ennen vuoden ikää, ja se oli tosi vaikeaa, kun regoi pieniinkin määriin. tyyliin jos voissa oli maitoa niin sit reagoi ja usein viiveellä. Siinä oli vanhemmilla sitten miettimistä et mikä sitä allergiaa nyt oikein aiheuttaa. Mut selvishän se kuiteskin :)

Hassua Simba varmaan harjailla niitä muutamaa hammasta :D Ja samoin sulle, että toivotaan et tuo ihottuma selviäisi kanssa! Niin ja siitä passista, se on siis 5 vuoden passi! Ei ollut lyhyempää. Poju siis siinä 3kk ikäinen pullanaama, ei varmaan enää vuoden ikäisenä edes tunnista :D Passikuva pitää uusien säädöksien mukaan ottaa ihan liikkeessä, omat tai ne pömpeleissä otetut ei kelpaa. Käväsin sit liikkeessä ottaan, onnistu iha hyvin. tuin pojua takaa ja sit edestä niin että kuvan sai rajattua niin ettei mun kädet näy. Pusakka oli aika korkealla niskassa, mutta kuulemma ihan ok. Poitsu katteli kiltisti kameraan! Ja niin ei saa hymyillä ;) Mut totinen tilannehan se oli pojulle siinä kuvattavana istua ;) Laitan hei kuvan saman tien spaceen. Mulla toisella koneella kaikki kuvat mitä muuten oon ottanu, pitäis saada kyl nekin, mut laitan siis nyt kuiteskin sen passikuvan!

Rosa, iso kodinhoitohuone!! Ihanaa.. kyllä kelpaisi :) Ja vielä leivinuuni. Kuulostaa teidän asunto niin ihanalta, onnea kovasti teille uuteen tupaan, varmaan ihanaa aikaa kun rupea paikat valmistumaan, vaikka rankkaakin! Mut kyllä kuulostaa todella kivalta! Selviskö muuten mitä se "hulahdus" oli? Varmaan säikähdit, tai ainakin minä olisin. Ehkäpä siellä sit kävi joku repeämä, ja paikathan tuolla tosiaan ovat aika herkät vielä synnytyksen jälkeen..

Voi Nintsua sun taudista! Onneks ei sit sen kauempaa kestänyt, varmaan aika voimaton olo. Pidän kans kaikkia sormia ristissä etten itse tulisi kipeäksi kun usein tämä arki on väsyttävää vaikka ei kipeänä edes olisi, saati vielä kunnon taudissa. Onneks mies pääsi auttamaan :) En muutn tiennyt että Mauri Kunnaksella on oma kirjakerho, pakko liittyä! Rakastan niitä kirjoja, vaikken oo vähään aikaan ostanutkaan tai lukenut. Pienenäluin tuhat kertaa sen Hui Kauhistus kirjan ja yritin löytää joka kuvasta sen hämähäkin, joka muuten on melkein kaikissa kuvissa ;)

Choco, meillä on lapsivakuutus, otettiin tosin vasta syntymän jälkeen. Toistaiseksi ei olla jouduttu käyttään, mut voi olla et sit tulee tarpeen jossain vaiheessa. Teidän sairastelukierre kuulostaa kyllä todella rankalta. Kuinka oikein olet jaksellut? Hatunnosto sulle kaiken tuon keskelle ja jaksamishali!

Niin ja tosiaan mullakin on tuo hormonikierrukka ja oon jotenkin tyytyväinen. Tosin mulla on ollut about 2-3 viikkoa vaihtelevasti pahoinvointia, jonka uskon tuon härvelin syyksi. Toivottavasti menisi pian ohi, sillä oksetus fiilis on kyllä ihan vihoviimeinen mistä pidän ja se on vähän haitannnut tätä arjen jaksamista. Nyt pari päivää kyllä oli taas hyvä, toivottavasti menisi tosiaan ohi! Käytän joka päivä imetys rintsikoita ja paitoja, joita mulla tosin vaan 4. (yks tosi huono H&M) Mut oon hirmu tyytyväinen kun helposti pääsee käsiksi ja syöttään ja samoin jos julkisilla paikoilla (harvemmin) tai jos vieraita tai käymäs jossain, niin helpompi sit syöttää. Lauantainakin kaverin luona kun poju vähän raivoili oli hlepompi imettää riehuvaa pojua kun sit kävelin samalla ja istuskelin soffalla rauhassa ettei tartte tosiaan melkein paidatta istua :)

Imettäminen on kyllä juttu, jonka kanssa ooon tapellut niin paljon, että ymmärrän kyllä tunteita jos se ei oo sujunut :( Sitä jotenkin ajatteleen varmasti epäonnistuvansa. Ainakin niin minä ajattelin ja tappelin tän onnistumisen kanssa, ja mun kohdalla onneks sit auttoi toi hammasta pureminen.. kun tosiaan aina ei auta vaikka kuinka yrittää. Älkää suotta ajatelko että olette epäonnistuneita äitejä kun imetys on loppunut!! Imetys ei ole äitiyden mitta. Tärkeintä on että vauva saa murkinaa mahaansa ja läheisyyttä voi sitten tankata sylittelemällä ja muutenkin. Ootte 100% varmasti maailman parhaat äidit!! Me tuetaan teitä täysillä ja ymmärretään! Kasvatus kyllä on tärkeämpi juttu mun mielestä jos miettii miten on äitinä onnistunu :)

Niin ja Nuppu, ajattelin tosiaan mennä Jumboon ke tai to! Vähän riippuu jos tuo poju nukkuu nyt paremmin, nää pari vikaa yötä on ollut niin horror, että väsyttää kamalasti. Mutta uskon et lähden kyllä. Jos kiinnostaa tavata, niin laitetaan tonne spaceen tiedot ja tavataa jo vähän näin etukäteen ennen sit sitä suurta tapaamista! Tosi kiva olis sua nähdä :):)

Nyt lopettelen, pitää antaa murkinaa pojulle ja täytän taas koko ellien palstan ;)

Hyvät yöt kaikille!
 
Ihmeen hyvin oon jaksanut, kiitos vaan kaikille :) Tänään loppui esikoisen antibiootit ja huomenna vauvan silmätipat. Sitten toivotaan, että korvien jälkitarkastuksessa ei oo mitään enää kummallakaan.

Tää pikkuinen lyö mua tässä samalla kun syö.
Onko tullut ensimmäisiä nauruja muuten? Meillä oli tässä pari päivää sitten ensimmäinen! Ei niitä usein kyllä irtoa ja mies vaan saa nauramaan. Se on ihanaa sitten kun tulee oikein kovaäänisiä pitkiä naurun herähdyksiä ja usein! Hymytyttö tämä on ollut siitä lähtien kun oppi sen taidon ja hymyilee kaikille.

Onko muuten tietoa, että vaikuttaako lomarahat jotenkin Kelaan ja vanhempainrahaan? Ajattelin pyytää maksuun nyt kesällä kun ollaan menossa elokuussa ulkomaille, niin ettei tarttis kituutella sitä reissua. Ja sit jos vaikka tässä kesällä joskus menis miehen kanssa yöksi hotelliin tai kylpylään. Ollaan viimeksi oltu kahdestaan yötä hääyönä kolme vuotta sitten, että ehkä olisi jo aika!
 
Heips! Mites te jotka olette jo pottua antaneet vauvalle, niin minkälaista perunaa olette käyttäneet ja miten sen soseuttaneet? Lisäsittekö paljon vettä tai maitoa?? Me yritettiin tänään... siis yksi iso peruna keitettiin, sekaan pikkuisen keitinvettä n. 3 rkl ja tissimaitoa n. 1 rkl ja sauvasekoittimeen... MUTTA siitä tuli aika karmeeta koostumukseltaan, sellasta liisterimäistä... maku ok, mutta tuntui ihan liimalta suussa, joten ei siis poitsukaan siitä paljon tykännyt... aikamoisia irvistyksiä tuli ;-) Mutta kyllä jotain alaskin meni, kun ei se sitä työntänyt kielellä ulos, yritti vaan reippaasti niellä. Kokeiltiin sen verran myöhään illalla, että poitsu oli jo väsynyt, joten ei päästy kovin pitkälle. Huomenna ajattelin sitten yrittää useamman kerran, mutta pitäisi ensin keksiä että miten tuosta perunasta saa kunnollista sosetta eikä "liisterimössöä"?? Käytin pirkan "kiinteää perunaa", onkohan vika siinä??

Mä oon ihan tumpelo noiden perunoiden kanssa, kun syödään perunaa niin harvoin. Käyn kyllä aamulla ostamassa jo bataattia varmuuden vuoksi, jos toinenkin perunayritys menee liisteriksi...

Ai niin poitsulla paino on laskussa :( joten nyt tarkkaillaan neuvolassa tiheämpään ja myös sitä ihottumaa, jos ei ensi viikolla jo parempi ja paino nousussa niin sitten varataan lääkäriaikaa... poitsulla paino on noussut tasaisesti n. 350g per viikko koko ajan ja nyt viikon sisällä on laskenut n. 500g. Vähän huolettaa mutta poitsu on kyllä ihan virkeä ja alkanut kääntyilemään enemmän että voisikohan se kuluttaa vain niin paljon enemmän nyt ja kun on nyt alkanut viihtymään vähemmän aikaa myös tissillä.
 
Ulla, voi että mikä söpöläinen passikuvassa!! Ihan mielettömän söötti kuva!! Samoin kiva kun Choco kävit laittamassa kuvia, ihania kuvia sullakin!

Mä tässä juon kaljaa.. mies pitää lomaa ja halus vähän omaa aikaa, meni tonne elokuvanhuoneeseen ja meinas nukkuakin siellä. Miehellä on siis oma elokuvahuone, jonne mennään terassin kautta. Siellä saa huudattaa niin paljon videotykkiä, eikä sisään kuulu mitään joten varmasti ihan kiva paikka. Otti sinne oluttakin mukaan ja minäkin sitten innostuin juopottelemaan.. peräti yhen oon juonu, kohta haen toisen..

Oltiin tänään kaupungilla ja meinattiin josko päästäis syömäänkin koko perheen voimin, mutta ei siitä oikeen mitään tullut. Poika oli kiukkunen, joten ihan suosiolla unohdettiin koko ajatus. Mies lähti kotiin pojan kanssa ja jätti mut kaupungille shoppailee. Oli kyl kivaa.. Imetyspaitojakin kattelin, mutta ei sieltä mitään löytyny. En kyllä muualla käynytkään kun H&M:lla. Housut sentään sain ostettua, joten ees jotain löytyi, jee! Oli kyl ihana käppäillä kaupungilla ihan YKSIN, ei tarttenu miettiä että mitähän reittiä käyttäis tai mihin kauppaan menis, että vaunutkin mahtuis.

Tuosta hormonikierukasta vielä.. mullekin kyllä sanottiin, ettei sitä kannata ihan lyhyeksi aikaa laittaa. Mutta laskin, että minipilleritkin on aika kalliita (jotain 120 e vuodessa) että aika nopeesti toi hormonikierukka kuitenkin tulee halvemmaksi. Kierukka maksoi 160 e. Joten jos sitä 1,5 vuottakin käytän niin se on halvempi.. mutta maksoin kierukasta ihan mielelläni, se on niin vaivaton. Pillereissä oli aina oma muistamisensa ja muita ehkäisykeinoja en oikein tiedäkään.. kortsutkin tuntuu niin hankalilta.

Meillä on kans toi lapsivakuutus, mutta ainakin vielä se on ollu tarpeeton. Onneksi.

Noniin mä haen nyt sen toisen kaljan ja meen Facebookkii:) Toinen paikka, mihin oon koukussa:) Kävin muuten tänään ostaa kermaa ja Marianne-rouhetta, jos saisin sen Rosankin kehuman kääretortun tässä joku päivä aikaiseksi. Heippa taas!!
 
Heips! Täällä takana vähän kiiruinen viikonloppu. Pidettiin lauantaina kummankin kolmekymppiset. Juhlat meni hyvin. Tyttö oli meidän kanssa yhdeksään asti. Poika meni jo aikaisemmin mun vanhemmille hoitoon. Mä vein tytön sitten ysiltä sinne kanssa ja syötin niin että sain nukahtamaan. Nukkuikin sitten kahteen asti ja silloin mun äiti soitti sinne syöttämään. Olin sitten yön siellä, kun muitten juhlat vielä jatkuivat. On se vaan jotenkin outoa olla selvispäin, kun muut on tuhannen juovuksissa :)

Tyttö ei siis millään suostu ottamaan tuttipulloa ja hörppyytyksestäkään ei välitä yhtään. Oon aloittanut antamaan vähän kiinteitä, kun yöt meni ihan pipariksi, kun toinen joutui syömään niin usein. Annoin ensin perunaa, mutta siitä ei meillä oikein tykätty. Tänään annoin maissia ja se meni paljon paremmin. Laitoin kyllä aika paljon rintamaitoa joukkoon. Tähti: mä oon tehnyt ihan niin perunaa, että haarukalla muussaan ensin vähän perunaa ja sitten laitan siihen maitoa sekaan. Mä teen kerralla aina niin pieniä määriä, kun oon niin huono pakastamaan ruokaa.

Lauralle jaksamista. On se vaan surullista kun joutuu siitä perheenjäsenestä luopumaan. Meidän koiruus kuoli pari vuotta sitten jouluna ja se oli kyllä tosi kova paikka. Harmittaa kun joutui kärsimään. Oltiin matkoilla silloin ja jotenkin koiraa hoitaneet eivät huomanneet miten huonossa kunnossa se oli. Lääkärikään ei kai tajunnut vaikka olivat lääkärissäkin käyneet. Oli sitten kuollut pari päivää ennen kuin päästiin kotiin. Oli kyllä niin kova kokemus, etten kanssa oo vieläkään varma voinko koskaan ottaa toista koiraa.

Jumbis: voi teidän tyttöä. Mikä siinä onkaan että sitten kun niitä vahinkoja sattuu niin niitä sattuu sitten yhdellä kertaa useampi. Meilläkin poika takoi päätään ihan urakalla sunnuntaina. Samaan kohtaa osui varmaan neljä kertaa. Huusi jo viimeisellä kerralla ihan hirveästi ja mustelmasta kasvoi ihan hillitön kuhmu. Eikä mulla tietenkään ollut mitään mitä laittaa siihen... Mun mummu soitti sitten illalla itkien että olipas kauhean näköinen kuhmu otsassa (oli nähnyt pojan miehen kanssa kaupassa). Se mielestä mitään ei sais sattua... ehdotteli jo kypärää pojalle, joka on siis 2v7kk.

Choco: meilläkin on ekat naurut kuultu, mutta vielä naureskelee tosi harvoin. Tänään nauro, kun syötin tyttöä ja samalla hypyytin poikaa toisella jalalla. Siis niin että poika leilli hevosta mun jalalla joka oli ristissä toisen päällä. Tyttö alkoi yhtäkkiä hekottamaan ihan kamalasti. Hauskan kuuloista kyllä.

Nyt mä lähden nopeasti nukkumaan, että jaksan aamulla nousta. Meillä olis kerho aamulla. Poika ei vaan oo kovin innostunut siitä, mutta se on kuitenkin vähän vaihtelua tähän kotonaoloon eli eiköhän me taas mennä.

 
Moikka

Kiitos kaikille tsempityksistä. En usko että tässä sen kummempaa ku mielessäni vaan oon alkanut käymään läpi synnytystä... Aika mennyt tässä vauvaan ja nyt kun on välillä hetki itselleen ja ajatuksilleen niin sitten alkaa miettiä kaikenlaista. Onneks mies toimii hyvänä psykologina niin sille voi myös purkaa ja se oli tietty myös paikalla niin se jeesaa ymmärtämään asioita.

Pupulle on alkanut tulla aivan ihmeellisiä itkukohtauksia.. (siis rintaraivareitten lisäksi) En oikeen tiiä mistä ne tulee ku tissi eikä tutti kelpaa :/ Tähti, meilläkin viihdytään runsaasti vähemmän rinnalla mutta tosiaan pupukin alkanu toden teolla treenaa kääntymistä ja on yks väkkyrä koko ajan.. Ei paljoo enää tissit kiinnosta tai välillä pakollisen ruokailun merkeissä ;)

Niin ja kädet aivan koko ajan suussa. Pupun sormet muistuttaa pyykkimuijan sormia, aivan sellaset vettyneet :)

Juu tuo Ullan poitsun passikuva on kyl aika magee, laitoin muuten sulle spaceen viestiä..

Kaipa nuo kaikenmaailman kääntymistreenit ym voi aiheuttaa pienille vauvoille eriskummallisia itkuja, ikään kuin "kasvukipuja"... Näin mä oon päätellyt kun ei oikeen osaa muuta syytä keksiä =) On nuo vauvat kyllä sellasia mysteereitä..

Voi SImba, munki tekis niin mieli olutta mutta joka kerta ku oon avannut ees ykkösoluen niin tuntuu että nousee saman tien päähän etten "uskalla" juoda enempää ku tulee outo olo..

No nyt valmistautumaan babybioon..

 
Nopeesti lukasin taas mitä kirjoitettu...Oon ihan pihalla maailmasta, viimeyönä poika heräs vähän väliä ja jouduin juoksemaan siellä lastenhuoneessa sitten koko ajan...tai oikeastaan linkutin sinne. Olin muutenkin eilen tosi väsynyt jo,niin nyt on sitten sellanen SUPER-väsynyt olo. Muutenkin jalkaa jomotti yön yli ja tuntui että kuumetta olisi nousemassa.

Plääh, tyttö ei näköjään osaa olla päiväkuiva enää. Nyt alkanut pissaamaan joka paikkaan,mutta kakat kyllä tajuaa mennä potalle tekemään. Sohvassa on nyt neljät pissat..=(( Kivaa aina siivoilla sitä,mutta menkäs teet...

Lomarahat eivät vaikuta äitiys-vanhempainrahoihin,mutta sitten kaikkeen muuhun kyllä. Kodinhoidontuen lisäosaan, toimeentulotukeen, asumistukeen jne..kaikkeen sellaseen mihin tulot vaan voi vaikuttaa.

En taida jaksaa liikkua ulos ennen miehen tuloa. Ei vaan tee mieli lähteä linkuttamaan.

Taidan nyt koittaa lääkärille aikaa varata.

Jumbis
 
sain lääkäriajan...tossa ilatpäivällä käyn siellä. Se hoitaja kuka vastas puhelimeen,epäili kuvailemieni oireiden perusteella,että saattas olla veritulppa. =( Toivottavasti ei ole! Joudun vaan vielä tonne kaupungille kävelemään...
Nyt laittaamaan tavarat kuntoon ja menoksi...=)

Jumbis
 
Toivottavasti Jumbis ei ole veritulppa! Mutta hyvä kun pääset selvittämään asiaa.

Meillä on neiti flunssassa. Ei mitään superflunssaa, mutta aivastelee ja vähän nokka tukossa. Niin ja lämpöä oli 38. En viitsinyt ulos laittaa nukkumaan ja ajattelinkin, et miten päikkäreitten käy, mutta kas kummaa on nukkunut jo puolitoista tuntia sisällä vaunuissa! "Huijasin" vähän, kun laitoin tumput käteen ja kypärälakin päähän ja vielä hyönteissuojan vaunujen päälle, jotta kaikki olisi niin kuin ulkonakin ja ilmeisesti täydestä meni.:) Toivottavasti nyt tuo flunssa ei kovin pahaksi tule..

Ollaan kahtena päivänä maisteltu perunaa, ja ei pahempaa neidin mielestä voisi olla! Hamuaa lusikkaa innoissaan, mutta kun maistaa perunan, tulee yökkäyksen kanssa pois. Ajattelin huomenna laittaa porkkanaa mukaan, josko menisi vähän paremmin alas. Minä olen ihan haarukalla muussannu perunan ja äidinmaitoa (aika runsaasti) sekaan. Olen sitten vielä lusikalla ensin painellut sen osan mitä suuhun menee, että ei olisi paakkuja.

Minä muuten näin viime yönä unta, että poltin tupakkaa. Haistoin sen oikein nenässä ja oli olevinaan NIIN hyvää unessa! Tiedä mistä tuo minun uniini oli tullut, en ole itse polttanut moneen vuoteen ja silloinkin ainoastaan kun olin ottanut jotain. Niin ja lähipiirissä ei polteta. Olisikohan biletyksen kaipailua..

Nuppu; vielä piti sanoa tuosta synnytyksen pohtimisesta, että minulla oli pari ensimmäistä kuukautta sellaista, että kelasin tosi paljon sen kulkua. Ja minua vaivasi muutama juttu, vaikka synnytys olikin helppo ja aika nopea. Mutta ehkä just tuon nopeuden takia, minulle jäi kaivelemaan muutama juttu. Mutta puhumalla sain käsiteltyä sen asian, miehelle puhuin väsymykseen asti siitä. Lopullisesti sain käsiteltyä asian jälkitarkastuksen yhteydessä, kun siellä kysyttiin, että onko jäänyt joku asia mietityttämään synnytyksestä ja keskustelin aika pitkäänkin, ja selkeytti kun asiat selvitti ihminen, joka tiesi synnytyksestä "ammattimaisesti".

Rosa; me olemme asuneet reilut kaksi vuotta talossamme. Neliöitä meillä on 140, yläkertaan mahdollista rakentaa lisätilaa, jos sitä joskus tarvitsee. Malliltaan tämä on sellainen ns. perinnetalo. Muistelin, että olikos teilläkin perinnetalo tyyppinen talo ? Ihailen kyllä teidän jaksamistanne vauvan ja rakennusprojektin kanssa! Me saimme kuitenkin keskittyä silloin vain rakentamiseen ja meillä oli kirvesmies töissä koko ajan, mutta kyllä sen rakennusvuoden jälkeen oltiin puhki.. Voin laittaa spaceen kuvia jos haluat!

Jahas, vaunuista alkaa kuulumaan kähinää..
 
Joo, Laura, tahtoo nähdä kuvia:))) (En vaan heti kehdannu kinuta...) Meillekin tulee perinnetalo tyyppinen talo. Pohjan ala n. 100m2, ylös tulee sitten myös huoneita, yhteensä neliöitä tulee n. 160. Minä voin kertoa spacessa vaikka tarkemmin ja laittaa vaikka myös muutaman kuvan keskeneräisestä talostamme...

Tuosta potusta sen verran, että oon kuullut, että sitä ei ainakaan kannatakaan tehdä niin, että pakastaisi, se ei kuulemma säily hyvin. Porkkanaa, bataattia ym. voi sitten kyllä pakastaakin. Itse olen suunnitellutkin, että kun niitä aletaan syödä, alan tehdä itse ja pakastan jääpalakuutioina. Tavallaan oon vähän "surullinen", kun meillä on torstaina 4kk neuvola ja uskon, että terkka kehoittaa aloittamaan perunan... :((( Meidän vauva ja muka potut jo kehiin... Mutta ehkä se on viisasta, kun yöunet on tosiaan vapusta menneet vähän risaisiksi, velli on vähän auttanut asiaa, mutta tuon huonon mahan toiminnan takia en vieläkään uskalla antaa sitä kuin tosi tosi laimennettuna korvikkeeseen...

Kävin tänä aamuna taas vähän hemmottelemassa itseä! Pari viikoa sitten oli se jalkahoito ja nyt käytin lahjakortin kasvohoidon! Ihanaa!!! Kulmat on niinkö noita-akalla, mutta ehkä ne siitä piankin haalenee... Tosi mahtava oli olla hoidettavana. Mies katsoi tyttöä ja lähti sitten iltavuoroon. Totuus iskikin sitten ja kovaa, kun tulin kotiin, kun piti alkaa järkkäilemaan huushollia ja alkaa imuroimaan. Tyttökin sitten jo tossa heräs päikkäreiltä, enpä tiedä miten menee ilta, kunnukkui vaan klo 13-14... Heh heh, ei paljon naurata... Oiskohan kakkatouhut, ne on monesti selittäneet huonot päikkärit... Mutta meni sitten just tuo "oma aika" siivoomiseen, mutta sellaista se joskus on...

Voi Jumbis, toivotaan, ettei ole veritulppa! Ilmoittele sitten mikä on diagnoosi. Muuten, minäkni tarjosin tytölle aamulla rintaa, kun maitoa vieläkin tulee, varsinkin saunassa! Höh, eihän tuo tajunnut rinnan päälle yhtään enää! Kieli ulkona vaan lipoi nännin päätä:D

Kaivoin eilen taas kankaitakin esiin, pitäisi ommella lisää vaippoja, kun kangasta riittäisi niihin. Laskin, että niistä saattais tulla jopa 8kpl taskuvaippoja!

Anoppi soitti, aikoi tulla piipahtaan...

Rosa ja Piiperöinen
 
nyt on bioiltu, hyvinhän se meni. tasainen itku tosiaan kaikui taustalla :) poika muutamia kitinöitä kiekaisi, mut oli muuten kiltisti. nuppuun törmäsin, muita en tainnut nähdä tai tunnistaa. aika hauska, kun tosiaan oli niinku olis tutun nähny, ku tunnisti nupun naaman :) olin kuvitellu, et nuppu olet pitkä..jostain syystä..hih. poju tapasi ekaa kertaa toisen vauvankin, ehkäpä tulevan morsius ehdokkaan, hän oli 1 kk vanhempi, kaverin tyttö. nyt toipumaan reissusta.
 
Hehee, tulipas nähtyä Nunnu, Nuppu ja Op:kin babybiossa! =) Op:n näin vaan ohimennen, en kerennyt huikkaamaan..

Voi ei, toi 2.6 onkin just semmonen päivä kun ei päästäkään. Meillä on neuvola.. Ja 5 kk rokotukset.. Mihin aikaan se meetinki tapahtuis? Kun se meidän neuvola on klo 13, mua harmittais kyllä aivan tolkuttomasti jos en pääsis tulemaan! Viimeks tuo kaveri oli älyttömän kiukkunen koko loppupäivän rokotuksen jälkeen..

Nyt täytyy mennä mutta palataan!!

Nintsu + pieni mies kohta 5 kk
 

Yhteistyössä