Hei Klaava!
Kiva nähdä, että täällä sentään joku vielä käy.
Aloitetaan nyt keskustelu vaikka kummeista.
Miten ihmeessä te, joilla on useampi lapsi löydätte kummit lapsillenne?
Me eletään niin hiljaiseloa, että tuntuu sille, että kaikki kummivaihtoehdot on jo käytetty kahdelle ekalle lapselle.
Nyt ajateltiin pyytää minun kummityttöäni, joka pääsi viime kesänä ripille, ja miehen serkkua miehensä kanssa.
Tämä serkku on sellainen, jonka kanssa mieheni on ollut lapsena tekemisissä, sitten oli pitkä tauko, muutama vuosi sitten nähtiin pari kertaa, ja nyt on kyläilty parin vuoden aikana muutama kerta ja soiteltu useammin.
Aika laihaa on ollut yhteydenpito, mutta eikö serkku kuitenkin ole sen verran lähisukulainen, että kehtaa pyytää silti kummiksi?
Itselläni on vain yksi serkku, jonka olen nähnyt viimeksi n. viisi vuotta sitten.
Mitä te odotatte kummilta?
Itse en odota paljonkaan. Kiva olisi, jos kummi viitsisi tulla edes kerran vuodessa synttäreille, ja laittaa joulukortin. Lahja-automaatti ei kuitenkaan tarvitse olla, pieni muistaminen riittää.
Aivan ihanaa on, kun tyttäreni kaksi kummia (ystäväni ja veljeni) käyvät muulloinkin, ja ovat kiinnostuneita myös pojasta, jonka omat kummit eivät välitä tulla edes synttäreille, vaikka kutsutaan. Tai ei, nyt olen epäreilu, yksi kummitäti käy synttäreillä (kummeja on viisi)
Tästä sen nyt sitten näkee, kuinka voi käydä: kummeja valittiin aikanaan oikein ajatuksella, ja näin on käynyt. Mielestäni olen kuitenkin yrittänyt olla aktiivinen kummien suuntaan, tosin viime vuosina olen jo luovuttanut näiden "passiivisten" suhteen.
Ihanaa olisi, jos kummi olisi aidosti kiinnostunut kummilapsestaan, ja myös osoittaisi sen, mutta sitä ei voi alkaa vaatimaan. Se lähtee kummista itsestään, jos lähtee.
Kävin eilen neuvolassa. Verenpaine oli koholla, ja joudunkin jo maanantaina menemään kontrolliin. Ja sitten taas perjantaina normaali neuvolakäynti. Ja ensi viikon lauantaina onkin sitten jo laskettuaika. Neuvolatäti arveli vauvan olevan ensi viikolla jo suunnilleen 4-kiloinen.
Jännäksi käy...
Nyt on pakko yrittää tehdä kaikki keskeneräiset hommat valmiiksi, kun ei tiedä koska tulee lähtö laitokselle.
Lähdenkin tästä yrittämään toista kertaa katsastaa autoani, sain sen juuri eilen korjaamolta! Sunnuntain jälkeen ei sillä saisi enää ajaa... Aina jää viime tippaan!
Hei vaan ja hyviä viikonloppuja!