Tahkoojaplussat 77

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Aniliini#
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Pikaisesti Anskulle vielä: aivan ihania fotoja teidän muksuista. Miten ne onkaan niin samannäköiset :-) Silja vaikuttaa niin tyytyväiseltä ja iloiselta, ja ilmeisesti viihtyy mahallaankin hyvin? Meillä ei vielä oikein. Hauskaa muuten tuo Vilin yleisurheiluharrastus :)
 
Aniliini, varmaan jostain Keijun sp-viestistä voit bongata mun virallisen osoitteen. Laita (ja muutkin) kuvia sinne, kun jippiiseen ei mahdu.

Hinoa hinoa Sanelma ja ultra! Mun kaveri on naikkarilla töissä ja ultraa itseään vähän väliä :) Aika kätevää kun ei tunne vielä liikkeitä, noin saa sykkeen näkyville. Asuu Vantaalla ja kuulemma ollut 1 neuvola, seuraava on vasta raskauden puolivälin jälkeen! Ilmeisesti aikas ruuhkaisaa siellä päin?

Nimiasiat on kivoja pohtia. Keiju eikä kait Tiitukaan ole antaneet edes mitään vihjettä.. hmm... Kiva, että saadaan pian tietää!

Mua vastassa oli eilen aika lohduton näky kun tulin töistä. Olohuoneessa oksennukset, pissat ja kakkaa joka puolella. Tietenkin matto täysin kakassa. Yööh... Koiruudella oli "hieman" vatsavaivoja, onneksi ovat jo mennyttä.

Juskallakin alkoi nenä jo vuotaa, johan olikin pari viikkoa tarhassa. Kunhan ei alkaisi se korvarumba.

Mariska, miten siellä voidaan? Autatteko paljon käytännön järjestelyissä vai pystyykö anoppi hoitamaan? Milloin teillä on hautajaiset?

Nuo Nellan yölliset kauhuitkut kuulostaa tutulta. Juskalla oli niitä aika paljon jossain vaiheessa. Samoin sitä, että itki päikkärien jälkeen lohduttomasti tunnin, vaikka mitä olisi tehnyt.

Mustakin nuo Vilin urheilukisat kuulostaa tosi hauskoilta. Tahtoo tännekin sellaiset. Me oltiin taiteiden yössä Tykkimäellä katsomassa TV:stä tuttua Tuttiorkesteria, Juska viihtyi oikein hyvin. Eli siis ei ollut sekuntiakaan paikallaan vaan sinkoili ees taas :) (ja tämähän ei liittynyt mitenkään tuohon urheiluun...)

Mua alkaa ihan jännittää se, että toisen lapsen yritys alkaa niiiiiin pian. Jotenkin ajattelin, että syksyyn on pitkä aika vaan eipä ole enää. Mua pelottaa, etten tulekaan helposti raskaaksi (vaikka viimeksi tulin heti). Jännä, etten pelännyt sitä ennen ensimmäistä raskautta. Silloin kai lähinnä pelotti, että tulen raskaaksi kun ei oikein ollut varma haluistaan. No, tämä nyt vain on tämmöistä ajattelua ääneen.

J huutelee, pikku kakkonen on lopussa. Taidetaan lähteä ulos. Muksaa viikonvaihdetta kaikille tasapuolisesti!
 
Tosiaan, jännää kuulla Keijun tyttösen nimi! Sattui kiva kelikin, kun heillä taisi olla suunnitteilla pitää toimitus puutarhassa.

Täällä kuuluu toistuvia “Äiti, tuu laulamaan mulle yhden kerran. Äiti, tuu nukuttamaan.” -komentoja… Meneillään siis taas jonkin sortin unikoulu. Puuh. Monta kuukautta on pitänyt istua vieressä, kunnes nukahtaa ja siitä haluttiin nyt eroon. Unilaulu, hetki silittelyä ja sitten pois huoneesta on konsepti. Pari iltaa on jo aika nopeasti itsekseen nukahtanut, mutta vielä protestoi. Kohta varmaan sippaa. Otettiin jo käyttöön lahjonta, hänelle luvattiin lelu, kunhan nukahtaa itse. Eilen sitten sai sen kaupasta valita. Valitsi nuken ja oli polleana ja se on nytkin unikaverina.

Kiitos tosiaan Aniliinille kuvista, ihania! Kun saisi itsekin aikaiseksi.

Noi Vilkun urheilukisat kuulostaa munkin mielestä tosi hauskoilta. Olisipa täälläkin! Mä ajattelin viedä Lotan entisen urheiluseurani “peuhuryhmään”. Siellä siis ajatuksena saada purkaa energiaa. Kuulostaa kivalta, kun sen tietää, että kelit on taas marraskuun pimeydessä vähemmän houkuttelevia puistoiluun.

Mä sitten katkeran kalkin kanssa nielaisin tänään ekan Cerazetten. Sapettaa. Mä kun niin vakaasti olin päättänyt olla moisiin kajoamatta. Heh, luultavasti saan ne kivoimmat oireet: haluttomuuden, “rivokohtaukset” ja painon nousun… Kuparikierukkaa kokeilen, kun voin.

Hei, tosi hauska juttu, että siellä pikku-Leo on vedellyt unia keskellä putiikkia! Hih.

Meilläkin nenäfriida (apteekista), suosittelen.

Mitenkäs päiväkotilaisten tämä vko sujui?

Pää lyö tyhjää. Poistun. Täälläkin taisi hiljentyä, loistavaa.
 
HEllo!
No niin, heti nimiasiaa :-) Meidän tytöstä tuli Mai Vilhelmina. Mai on japanilaisessa kalenterissa ja tarkoittaa tanssia =) Se oli sitten siinä kummankin mielestä kun nimi löydettiin. Vilhelmina on vanha nimi kummankin suvun puolelta. Toivottavasti tykkää sitten isompana itse nimestään kun on kuitenkin vähän tuollainen persoonallinen.
Ja hauskasti tosiaan tokasta nimestä löytyi se Helmi mitä Riinuska tekstarissa veikkasit =)

Ristiäistilaisuus oli ihana. Sää tosiaan suosi ja saimme pitää kastejuhlan puutarhassa, isäni rakentaman villiviinipergolan hämärissä. Tilanne oli jotenkin äärimmäisen kaunis, harras ja hieman ylimaallinenkin. Mai käyttäytyi kuin enkeli, nukkui koko toimituksen ajan joten sylikummi-siskoni pääsi erittäin helpolla :) Pappi oli vanha tuttu ja puhui erittäin kauniisti, säesti virret omalla kitarallaan ja piti lasta tottunein ottein omassakin sylissään joka oli mulle ainakin täysin uusi käytäntö. Kellään ei pysyneet silmät kuivina, anopilla varsinkaan kun Mailla oli sama kastemekko kuin miehellä 31 v sitten..ja lapsi on niin valtavan toivottu että kyllä sekin vaikutti asiaan.
Sitten syötiin pitkän pöydän ääressä ja kahviteltiin, olin ollut äitini kanssa ruokia ja laittamassa ja leipomassa koko edellisen päivän. Mummit, kummit ja isoisä hellivät Maita kilvan, röyhtäyttäjiä ja sylissäpitäjiä riitti. Puoli yhdeltätoista illalla oltiin vasta kotona!Miehen kanssa nautiskeltiin vielä partsilla lasit kuohuvaa juhlan päätteeksi.

Sanelman ultrassa kaikki loistavasti, aivan ihanaa! Siitä se nyt lähtee.

Ja Mollyn ultra on huomenna, sitä jännityksellä odotellessa. Turha varmaan sanoakaan miten paljon toivotaan että kaikki on kunnossa. Toivottavasti pääset mahd. pian kertomaan uutiset.

Pirittalle hyvää mökkeilyreissua! Täytyy purkaa tuota kameraa niin laitan heti kuvia.
Leosta olis kans ihana saada uusia kuvia, samoin Tiitun pojasta.

Aniliinin kuvat ei tosiaan tulleet. Saatko jotenkin osissa laitettua tai pienennettyä?

Tuosta imetysasiasta sen verran että meilläkin on menneet nyt yöt täysimetyksellä josta oon tosi onnellinen. Samaa sanon kuin Anikin että on niin helppoa unenpöpperössä imettää ja lämmittää pullomaitoa sitten vaan päiväsaikaan. Tosin nyt on omaa maitoa riittänyt päivälläkin hyvin, illat joudutaan antamaan sitä Nannia lisäksi että saa masun tarpeeksi täyteen. Ja tempperamentti on täälläkin sitä luokkaa että ruokaa nyt ja heti =)

Eilen piipahdettiin piknikillä tuolla luonnon helmassa ja illalla oli toinen yläkerran pojista näyttämässä reissufotoja. OLi käynyt Nykissä joten oli tosi kiva katsella tuttuja paikkoja.

Mukavaa sunnuntain jatkoa kaikille!
 
Onpa kaunis nimi Keijis teidän prinsessalla. Persoonallinen, eikä taatusti tule samaa ihan heti vastaan. Kiva, että nimellä on sulle tärkeä merkitys. Mä muuten veikkailin Vilmaa =) Kuulosti aivan ihanalta teidän ristiäiset.

Me vietellään täydellisen rauhallisia päiviä mäntymetsikön keskellä. Tekee niin kuin _niin_ hyvää. Kiva mökki ja sopivan surkea keli, että voi vaan kökkiä sisätiloissa. Mulle riittää se, etten tee yhtikäs mitään lastenhoidon lisäksi ;-) Kohta lähden fillaroimaan ja katselemassa lähitallin heppoja. Täällä on tosi kaunis luonto ja meri lähellä, tosin arggghhh bongasin jo hirvikärpäsen =(((((((((

Kiva Riinuska, että saadaan sutkin beibiprojektiin mukaan =)) Milloinkas teillä tarkalleen projekti käynnistyy?

Voi vinde Nekku, ymmärrän, jos korpeaa syödä pillereitä. Eikös noissa minipillereissä pidä ottaa päivittäin about samaan aikaan? Mulle tuottais suuria vaikeuksia, kun muisti on nykyään niin rajallinen - tai noh- ylikuormitettu ehkä lähinnä.

Voikaattes hyvin!
 
Onnea Maille kauniista nimestä! Mä tiedän yhden Main (aikuinen). Ihastuttavalta kuullosti ristiäiset! Ja kiva kuulla, että imetys sujuu ja olette molemmat tyytyväisiä - Mai ja äiti :).

Mollylle hurjasti peukkuja huomiselle! Ajatuksissa olet.

Aniliinille tosiaan kiitos hauskoista kuvista, aika vekkuleita lapsukaisia :).

Meillä elämä soljuu tasaiseen tahtiin, nautin niiiin paljon kotonaolosta. Käydään puistossa joka päivä, joskus kahdesti, kirjastossa, nähdään kavereita ja muskarikin alkaa pian. Hertta on iloinen ja tyytyväinen lapsi. Nyt on ruvennut harjoittelemaan kävelemistäkin, eilen meni varmaan kuusi askelta. Uusia sanojakin tulee jatkuvasti lisää.

Yöt on nyt ovat edelleen hieman rikkonaisia. Otan joka yö klo 3-5 välillä meidän viereen, sitä ennen yksi tai kaksi rauhoittelukertaa. En ole jaksanut vielä ruveta omaan-sänkyyn-nukahtamisoperaatioon vaan nukutan mun viereen ja nostan omaan sänkyyn. Imetystä olen vähentänyt niin, että annan illalla ja aamulla. Tänään aion ekaa kertaa antaa pullosta maitoa illalla, saa nähdä miten käy...

Mun kroppa on jotenkin sekaisin. Menkat viipyvät jossain, 5 päivää myöhässä, mutta juuh, raskaana en ole, tein pe testin. Ääh...

Ai niin, ihania ultranäkymiä Sanelmalla! Siellä se papunen kasvaa :).

 
Voi miten kaunis nimi, Mai Vilhelmiina! Sopii niin hyvin yhteenkin! Mai on yksi mun ykköslemppareista (ja Mannan myös), siitä olikin puhetta tahkoojissa toukokuussa, hih, että ties vaikka Mai saisi joskus täällä kaiman ;) Koko tilaisuus kuulosti kans niin herkältä, voih.

Sitten meidän kuulumisiin. Ultrassa käyty, ekana paikalla klinikalla aamusta. Meinasin melkein pyörtyä sinne odotushuoneeseen, niin kovasti jännitti. Sydän hakkas tuhatta ja sataa. Eikä vain mulla, vaan myös bebellä siellä mun masussa! Eli luojan kiitos, syke näkyi! Siinä se väreili ja vilkkui ruudulla, ja sikiö oikeassa paikassa. Voitte arvata että muutama helpotuksen kyynel valui, ja kostui miehelläkin silmäkulmat. Yksi on siis kyydissä, ei tullut nyt Nasupille kaksosodottajakaveria (huono ennustajakana oli muninut)... Pieni murheenkryyni oli koko, eli sikiö ei ihan vastannut viikkoja vaan on muutaman päivän jäljessä. Lääkäri kyllä sanoi, että se voi olla ihan normaalia näin alussa, tiedä sitten... Huolestuttaa pikkasen, mutta pääasia on kai että syke on nähty! Mennään viikon päästä uudestaan vilkuilemaan kehitystä.

Missä vaiheessa Nekku sulla oli se ultra kun Elli oli muutaman päivän kasvussa jäljessä? Sittenhän hän otti muistaakseni reippaasti kiinni. Mitä viikkoja ne oli about, muistatko?
 
Oijoi, mitä uutisia. Onnea Molly ihanista ultranäkymistä! Harmi, että tuota kasvuasiaa pitää vielä miettiä, mutta yritä karistaa se pois mielestäsi ja keskittyä siihen, että masussasi on nyt vauvanalku. Eiköhän pikkuinen spurttaa sieltä kuten Ellikin aikoinaan.

Main ristiäiset kuulostivat tosi koskettavilta! Minäkin tykkään Mai-nimestä kovasti. Itämainen, mutta kuitenkin tosi hyvin suomalaiseen suuhun sopiva.

Kiva oli kuulla Hertoistakin! Onnea Pikku-Hoolle askelista. Ja kiva kuulla, että Iso-Hoo nautit kotona olosta kovasti. Eipä sellaista aikaa elämässä tule monesti. Hertta pulputtaa jo sanoja tulemaan. Niin ne tytöt :).

Meillä Leo vaivautui sanomaan eilen "mikä toi on?". Muuten mentiinkin sitten omalla kielellä ja viittomilla. Jotenkin huvittavaa, että yhtäkkiä tulee ihan kirkkaasti jopa lyhyt lause, mutta muuten tulee vain siansaksaa. Kaisla yrittää jo kans sanoa sanoja, tutti, äiti ja Leo tulevat aika suvereenisti, mutta muut sanat ovat vielä "sinne päin". Kaisla yritti eilen ulkona jo juosta, kun sai kimmokkeen isoltaveljeltään. Tupsahti aina nenälleen, mutta eikun kinkesi taas ylös ja yritti uudelleen. Sinnikäs likka. Mihin lie kiire hällä, kun vasta pari viikkoa sitten alkoi kävellä.

Nyt täytyy jatkaa hommia, mukavaa viikon alkua!

 
Keiju, mulle tuli mieleen se Helmi vasta kun aloin kirjoittaa sulle sitä viestiä. Aika pelottavaa :) Ihana, että nimellä on jokin merkitys. Ja tuo villiviinimaja, herkkää. Varmasti koskettava tilaisuus.

Lämpimät onnittelut Mollylle sykkeen näkemisestä, hino juttu! Nyt vaan odotetaan viikko ja toivotaan kasvuspurtin tapahtuneen. Siihen uskotaan. Onnea vielä!

Sieltä ne Leonkin lauseet alkaa tulla, vaikka kait hyvin pärjää viittomillakin :) Äiti ainakin ymmärtää. Meillä poitsulla on ihme sanoja. Sanoo ihan hyvin moottoripyörä, kuitenkin sanoo Nopo, eikä mopo. Samoin hunaja on punaja ja potilas on kotilas. Miksiköhän nuo helppojen sanojen kirjaimet menee sekaisin kun kuitenkin muuten puhuu ihan hyvin?

Piritta, menen gynelle 2.9 ja sitten haluan lähetteen papaan. Odottelen tuloksia ja jos ne on ok, ei taida mikään olla esteenä yritykselle. Jänskää... Parempia mökkeilyilmoja teille sinne!

Toivottavasti Hertta sun kierto ei karkaa käsistä. Oliko sulla semmoista ennen raskautta? Mä tikuttelen ovista ihan mielenkiinnon vuoksi, että löytyykö semmonen edes? Tietää sitten vähän ajoittaa sinne päin kun yritys käynnistyy. Viimeksihän mulla on täytynyt olla ovis heti menkkojen perään kun kierto vaan 23 päivää. Tai sitten sitä ei ole ollut.

Jaahas, pitää valmistautua iltavuoroon. Viikon alkuja kaikille!
 
Huomenta!!
Heti ensin onnittelut Mollylle hyvistä ultrakuulumisista!! Kiva että pääset jo viikon päästä uudelleen, niin ei tarvii hermoilla sen pidempään.

Onnittelut Maille nimestä. Nätti nimi tytöllä :) Ristiäiset kuulosti tosi ihanilta, ihanaa että ilmat suosivat tilaisuutta.

Mulla oli viime yönä migreeni, höh. Leolla eilen superkärttyilta, onneksi mies oli tällä kertaa kotona. Masu taitaa vaivata. Päivisin on yleensä edelleen todella rauhallinen.
On muuten alkanut hymyillä :) ei vielä ihan täysillä, mutta treenailee selvästi. Ihanaa, tietysti.

Kaikenlaista ristiäisjärjestelyä ja muutakin ohjelmaa tällä viikolla. Toivottavasti en ala hermoilla :/ jotain vaatettakin pitäisi keksiä vielä ja kaikenlaista kukkien ostamista jne. Menee miehen kanssa ihan täysillä hermo, kun oisin eilen toivonut jotain pientä laittoa kämpässä ja makasi koko päivän... kun oltais molemmat jotain järkevää tehty pojan päikkäreiden ajan ja lopun päivää ois voinut ottaa lunkisti. Nyt tekee ne hommat sitten kiireellä loppuviikosta ja mä jumitan Leon kanssa kahdestaan. Ei se vaan tajua jotenkin tätä uutta rytmiä, kun ei aina ole ne tekemiset siitä omasta fiilarista kiinni, vaan pitää tehdä kun tulee sopiva hetki. No joo, vali vali. Harmittaa vaan, kun koitan järkevästi selittää ja perustella ja toinen ei ole yhtään vastaanottavainen. Lähti aamulla pariksi päiväksi pois, hyvä niin.

Nyt pitäisi leipoa, kun poitsu nukkuu, palaan taas.
 
Onnea Molly hienoista ultranäkymistä! Ihkua, että siellä on nyt tyyppi visusti matkassa mukana. Varmasti oli liikuttava kokemus teille molemmille, on sitä niin kauan ja hartaasti toivottu. Joku täällä jossain vaiheessa sanoi, että jos syke on jo nähty, niin keskenmenon riski sen jälkeen on enää hyvin pieni. Kiva, kun teillä on seurantaultra jo viikon päästä, ei tarvitse sitä kokoa murehtia kauempaa. Enpä tosiaan saanut susta kaksosodottajakaveria, mutta pääasia, että Sanelman kanssa saatiin odottajakaveri! :) Sanelmahan joskus kertoi lääkärin sanoneen, että kaksoset on silti tosi harvinaisia, vaikka siirretään kaksi alkiota.

Onnea myös Keijun perheelle todella kauniista nimestä! Ja ihanista valokuvista! Typy tosiaan on aika nukkuvaista sorttia :) Nukkuessaankin näyttää ihan äidiltään, mielestäni. Teidän ristiäistilaisuus vaikutti todella kauniilta ja tosi kiva, kun sääkin suosi.

Aniliinille myös kiitos ihanista kuvista! Kiva oli katsella. Silja oli niin suloinen, kun melkein sama ilme joka kuvassa, hih :) Kovin iloiselta tytöltä vaikuttaa.

Huh, Riinuskalla onkin ollut kunnon siivoaminen koiran vatsaväänteiden takia. Been there, monta monituista kertaa. Nyt ei onneksi pitkään aikaa ole ollut ongelmia. On se vaan niin turhauttavaa, eikä toista tietenkään voi moittia, kun ei sitä tahallaan ole tehnyt. Meillä joskus toinen koira on ripuloinut juoksun aikaan housuihin, kun ei olla oltu kotona, ja vedellyt sitä peppua sitten hädissään ympäri kämppää. Nice.

Harmi kuulla, että Gissalla on pientä hermojen kiristelyä havaittavissa. Sellaistahan pukkaa yleensä, kun pitää järjestää jotain ja on muutenkin kädet täynnä töitä. Ihan ymmärrettävää, että hermostuit miehellesi. Ei varmaan muutenkaan ole ihan helppoa sulla olla siellä yksin vauvan kanssa. Toivottavasti kuitenkin löydätte pian sovun ja saatte järkättyä ihanat ristiäiset.

Mekin ollaan kuumeisesti mietitty nimiä. Vaikeeta! Nyt on ehkä etunimet valmiina. Ehkä. Meillä varmaan kaikki nimet tulevat molempien suvuista, kaukaa tai lähempää. Paitsi tytön etunimi. Mutta mietiskely jatkuu.

Tosi mukava viikonloppu takana. Lauantaina nähtiin ystäviä kahvilla satamassa ja mukana oli myös 4-viikkoinen vauveli. Rauhallisesti nukkui vaunussa koko ajan. Ihana oli ilmakin ja kahviteltiin terassilla. Eilen käytiin sunnuntaibrunssilla toisten ystävien kanssa ja sen jälkeen mentiin vielä miehen kanssa kiertämään lähikirppis. Ja käytiin poliisiasemalla, koska mun lompakko varastettiin lauantaina. Argh! Hiton taskuvarkaat. Inhottaa ajatella, että jonkun käsi on ollut mun käsilaukussa. Tämä tapahtui siis tupaten täydessä ruokakaupassa. On kyllä turistien suosimalla alueella ja onhan niistä taskuvarkaista varoiteltu, en kai sitten ollut tarpeeksi varoinen. Noh, eikun kaikki kortit sulki ja uusia hankkimaan.

Tuosta imettämisestä vielä, että itse yritän asennoitua jo nyt siihen, että pulloa varmaan tarvitaan myös. Ihan siitäkin syystä, että en tiedä jaksanko kertakaikkiaan täysimettää kahta, vaikka maitoa riittäisi. Toki sitä yritän, mutta pitää ajatella myös omaa jaksamistaan. Eihän se ole vauvojen parhaaksi, jos äiti palaa loppuun. Toivottavasti ei tule siitä mitään morkkista, kun tosiaan sitä paheksuntaa pulloruokinnasta on ilmassa. Yhden täkäläisen ystävän sisko sai kaksoset ja täysimetti kolme kuukautta. Ei vaan jaksanut enempää. Mä ajattelin, että olisiko parempi jonkinlainen yhdistelmä alusta asti parempi, esim. yöllä antaisi pullosta. Täytyy kuitenkin ensin imettää, että oppivat senkin. Mutta eiköhän nämä jutut tule sitten automaattisesti lasten syntymän jälkeen, omalla painollaan. Katsostaan, miten homma menee.

Tästäpä tulikin mieleen, että mihin Pella on hävinnyt? Ei ole kuulunut pitkään aikaan mitään. Käyhän kirjoittelemassa kuulumisia. Joko työt ovat alkaneet? Miten mies pärjää kotona lasten kanssa?

Nyt pitää lähteä syömään jotakin. Hyvää alkanutta viikkoa kaikille!
 
Onnea Molly! Siellä se papu nyt kasvaa ja voi hyvin.

Palattiin eilen taas skuggasta. Vähän on ristiriitainen olo, kun siellä raksalla pitäis tehdä niin paljon hommia mutta kun ei Nellan kaa saa tehtyä mitään (ok päiväunien aikana ehtii just levittämään tavarat) ja kuitenkin tekis mieli rakentaa. Että sais joskus valmista ja pääsis joskus nauttimaankin siitä luonnosta ja paikasta.

Milloin teittin lapset on olleet koko viikonlopun mummien hoidossa? Kun meillä olis tuolla maalla syyskuun puolivälissä yhdet 5-kymppiset ja lapsia ei ole kutsuttu. Jos vaikka veisin mummilaan viikonlopuksi, mutta onko se liian rankkaa pienelle?

Argh, viime yönä keskusteltiin neljän ja viiden välillä että onko nyt jo aamu....krooh. Mikälie hepuli keskellä yötä ja ei suostunut omaan sänkyyn ja yritin ottaa meidän väliin. Ei hittolainen se onnistu, minä en saa nukuttua ollenkaan kun välillä tulee monoa ja välillä yksi lääppii ja tuo naamansa kolmen sentin päähän mun naamasta. Ei meillä mieskään nuku niin lähellä, en pysty tuollaiseen. Noh, kannoin sitten pimun takaisin omaan sänkyyn kun oli vähän rauhoittunut. Krooh. Onneksi ei tarvinnut tänään mennä töihin vaan saa elpyä kotona.

Onnittelut Maille nimestä. Tiedän yhden toisenkin pikkutytön tai siis hän on jo isompi, taitaa olla nelivuotias ja yhden aikuisen samannimisen. Mukava nimi.

gissa, saisitko delegoitua ristiäisjuttuja? Ei kaikkea tarvitse tehdä itse jos tuntuu ettei jaksa. Mäkin panikoin ja heiluin koko päivän vaikka olis pitänyt keskittyä fiilistelyyn niinkuin Keiju tuntuu tehneen. Saatko jonkun auttamaan keittiössä ja järjestelyissä? Osta valmista jos ei kakunteko maistu. Sulla on ihan tarpeeksi tekemistä Leon kanssa.

Taidan värkätä lisää kaffetta...
 
Ihania onnitteluja :) Mulle!!! :) Ihan ihmeellistä.

Mun piti kans kiittää Keijua fotoista, siis niin suloinen tyttö!! Ja munkin mielestä tosi paljon äitinsä näköinen. Ja unohdin toivottaa Piritalle ja perheelle mukavaa mökkeilyä! Ja varmaan paljon muutakin on jäänyt kommentoimatta...

Nasuppi, teidän viikkis kuulosti tosi ihanalle - poislukien se lompakkovaras! Siis arrg, miten turhauttavaa. Alkaa nyt sit uusia kortteja säätämään, huooh. Asiasta toiseen, mun hoitaja taisi sanoa mullekin kun kaksi siirrettiin, että silti on vain noin 10% mahdollisuus saada kaksoset. Että aika yllättävän pieni mahis! Teillä kävi kyllä ihana tuplaonni!

Voi Gissa. Ja noita _miehiä_! ;) Ymmärretään. Välillä sellaista. Tosiaan älä rehki itsesi aivan puhki. Ja taidat saadakin jotain apua ristijäisiin, ystävä leipoo kakkua jne jos oikein muistan. Mutta kukaan ei varmaan odota mitään desperate houswifesin Bree-tyylistä järjestelyä ja kestittelyä, heh. Helppo sanoa täältä sivusta, itse tietysti manaisin kans ja stressaantuisin vaatteista (itselleni) ja miehelle siitä jos ei saisi aikaiseksi kun pyytää :) Siis tarkoitukseni oli nyt tsempata! Olikohan vähän sekavaa...

Oliko Tiitun pojan nimiäiset ihan pian kans? Tällä viikollako? Tosi jännä kuulla nimenjulkistaminen sieltäkin, hih!

Vitsi että mä syön paljon. Tai siis vähän mutta usein. Miestä huvittaa :) Se on ihana, raastaa porkkanaa, tuo välipaloja, ehdottaa terveellisiä ja lihaisia menyitä... Nälkä vaivaa yleensä eniten heti noin puolen tunnin - tunnin päästä siitä kun on just syönyt. Toisaalta se menee vähän ohi sitten jos ei heti syö uudestaan. Viikonloppuna oli tosi etova olo, onneksi ei sentään tarvinnut oksentaa mutta ei se varmaan kaukana ollut. Krapulainen olo. Sai kyllä nieleskellä muutamaan otteeseen. Voi kunpa se pikkuinen saisi tarpeeksi kaikkea mitä se tarvitsee ja kasvaisi kovasti.

Mitä Sanelmalle kuuluu?
 
Oih Molly, ihanaa, syke näkyi!! Harmi että täytyy vähän olla huolissaan tuosta kasvuasiasta mutta onneksi tosiaan pääsette pian taas tsekkailemaan pientä. Kyllä kai ne ottaa kasvussa kiinni, kyse on kuitenkin vaan muutamasta päivästä. Muistan niin elävästi tuon saman fiiliksen että onnittelut MULLE, siis hetkinen... ;-)
KUltainen mies sulla, huolehtii niin ihanasti.

Kiitos nimionnitteluista. Olisipa kiva tosiaan saada Maille Tahkoojakaima, hih :)

Mai taitaa olla aikamoinen sekoitus meitä molempia. Minunkin mielestä näyttää nukkuessaan ihan minulta, hereillä usein kurtistelee kulmiaan kuten mies vauvana, ihan samanlaisia kuvia on heistä, tosi tarkka katse jo varhain. Maihan katsoi silmiin jo kolmen päivän ikäisenä. Ja vaikka on mun suun muoto niin miehen hymy, ja samanlainen hymykuoppa.

Meilläkin on tullut tarkoituksellisia hymyjä jo viikon verran ja nyt nauraa jo ääneen ja hihkuu. Tunnistaa mut ja miehen ja nauru tulee heti kun tullaan lähelle. Jokeltelua on kans, kovasti juttelee omaa vauvakieltään.

Inhottava juttu Nasuppi tuo lompakkovaras. On ne niin taitavia. Kauhea homma uusia noita kortteja.

Ristiäisistä vielä, me tehtiin äitini kanssa itse vaan lihapullat ja helppo kanasalaatti, savulohi ostettiin valmiina. Juustokakut ja pikkuleivät kävin leipomassa itse edellisenä päivänä. Eli kyllä hommaa toki oli mutta varsinaisena ristiäispäivänä kaikki ruuat oli valmiina. Äitini oli isona apua sitten pöydän kattamisessa ym. Mutta meillä oli pieni porukka, 1o aikuista sekä pari lasta. Sekin vaikuttanee asiaan...

Tänään pääsen relailemaan miespuolisen ystäväni luo, otetaan pari olutta ja rötkötetään sohvalla. Mies hoitaa Maita kotona :) Meillä on hääpäivä tällä viikolla joten yhteistäkin kivaa on tiedossa - mennään LInnanmäelle!
 
Hei vaan hei!

Ihania uutisia. Onnea Molly ihan tuhannesti, hinot ultrakuulumiset! Sanelmaakaan en ole tainnut keritä onnittelemaan ultra kuulumisista, joten Onnea sinnekkin.

Tosi koskettavalta kuullosti Main kastetilaisuus. Kaunis nimi.

Vauvabuumi jyllää, kohta saadaan ilmeisesti uusia odottajia Riinuskasta ja Hertasta.. me jatketaan vielä tätä juupaseipäs mietiskelyä kolmannen kohdalla!

Samu pelästytti mut viikonloppuna, löysin siltä korvan takaa semmoisia kovia herneen kokoisia patteja. No tänään lääkäri kertoi, että ne ovat suurentuneita imusolmukkeita. Syytä ei oikein saatu selville, että miksi ne ovat suurentuneet. Se voi johtua nuhasta, mitä Samulla on ollut. Korvatulehduksesta, toinen korva punotti. Itikan pistossa jne. jne. Saatiin antibiottikuuri jos ne patit eivät sillä laske, niin ensi viikolla täytyy mennä verikokeisiin. Lääkäri lohdutteli ettei usko tämän olevan vakavaa, koska muut imusolmukkeet ovat normaaleita. Mutta mua niin huolestuttaa, mielessä vaan Ukin kohtalo ja kamalat tarinat pateista mitä tyhmäminä menin lukemaan internetistä..toivottavasti ne lähtevät pois mun pienestä pojasta.

Meillä on ensi lauantaina hautajaiset. Pojille teetettiin mun äidillä ihanat tummat puvut. Niillä kelpaa saattaa Ukia viimeiselle matkalle.

Piritalle oikein rattoisia mökkeilyjä.

Sandeman meillä Teemu oli ensimmäisen yökyläily viikonlopun mummolla joskus alta 6 kk vanhana. Ihan hyvin niillä oli mennyt vaikka T niin pieni olikin.
 
Onnittelut Maille kauniista nimestä! Ristiäisetkin kuulosti ihanalta.. Kiitos Keiju kuvista, Mai on kyllä suloinen!! :) Varsinkin se unikuva mökiltä oli erityisen hellunen.

Mollylle onnittelut vielä tännekin ultranäkymistä. :)

Mariskalle jaksamista suruaikaan.. :( Kurjalta kuulosti myös Samun patit, toivotaan että ne sieltä itsekseen häviävät. Netti on kyllä joskus paha..

Nasupille piti vielä sanomani, että kurjaa toi lompakon menettämineb varkaille. HÖH, mikä ruljanssi. :/
 
Nyt vasta täällä ja ihan pikana, koska Vili järkyn pahalla päällä taas päikkäreiden jälkeen, ääk..

Mollyn kuulumisia jännäsin koko päivän, kun en tänne heti päässyt, hienoa, hienoa, että se syke sieltä löytyi ja pieni sydän hakkasi vimmalla! Ihana näky!! :)
Sain silloin vasta Siljan synnytettyäni kaikki omat paperini sairaalassa luettavakseni ja siellä luki, että varhaisuä:ssa viikolla 7+1 Vilkku oli muutamia päiviä kasvusta jäljessä, sain sitten uusintaultran viikolle 10+, jolloin oli spurtannut. Ihmettelin vaan sitä uusintauä:aa silloin, kun ei mitään muistaakseni maininnut, että olisi jäljessä.. (Ja muistaisin kyllä varmasti, sillä jännitin kanssa silloin ihan kuollakseni.) Mutta kasvupyrähdys siis täälläkin! Nauti nyt nälästä ja ota vastaan kaikki miehen kantamat suuhunpantavat! :)

Mai sai kauniin nimen, en ollut ennen kuullut, mutta oikein on suomalaiseen suuhun sopiva, vaikka japanista tulee. Ja oikein ihanaa minustakin on se, että se merkitys tulee Keiju sulle niin tärkeästä asiasta. =)

Nyt pitää mennä kiukkupussia kesyttämään! Palajan.
 
Hei taas! Leo nukahti vihdoin ja mä heti täällä :)
On pojalla vähän huono päivä tänään. Kitinää koko ajan, mutta tuntuu että ois enemmänkin vain sylin tarvetta, eikä varmaankaan vaivaa mikään.

Keijulle kiitokset kuvista, oli mustakin erityisen ihana se mökillä otettu. Mä voisin laittaa sitten ristiäisten jälkeen muutaman kuvan. Niin ja Aniliininkin kuvat tosi kivoja. Mustakin se Vilin urheilujuttu oli hauska, parasta harrastustahan tuollainen on.

Eilen testattiin ristiäismekkoa ja mahtuihan se vielä. On muuten pojalla reilut posket, taisin kyllä jo mainitakin siitä. Pe oli neuvola ja pituus 56 cm ja painoa jo 4,6 kg, ihan käsittämätön vauhti. Tai siis ei varmaankaan mitenkään epänormaalia kasvua, mutta musta kasvaa ihan liian nopeasti. Tuntuu muuten ihan hassulta, että joku voi olla syntyessäänkin tuon kokoinen. Mitäs Keiju teillä oli 5 viikkoisena mitat, vai oliko neuvolaa silloin?

Kiitos tsempeistä, tuntuu että meillä ainoat riidat näistä kodin töistä ja tällaisessa tilanteessa tietysti enemmän hommia. Mä en itse joudu leipomaan kuin pari juustokakkua ja nekin teen edellisenä päivänä, joten leipomiskiireitä tuskin tulee, olettaen että ne kakut onnistuu :) Lähinnä on sitten tuota muuta hommaa, että koti on sitten parhaassa mahdollisessa kuosissa. Äiti tulee kyllä auttamaan, nytkin pestiin ikkunoita viikonloppuna. Mutsi siis tulee auttamaan, kun miestä laiskottaa...grrr. Parempi etten kirjoita tästä enää, kiukku vaan lisääntyy :) Niin ja onhan meillä paljon hommia mitkä vain miehen vastuulla, siis jotain raksajuttuja jne, että ei aina pyörittele peukaloitaan, pitäisi mun sekin muistaa.
Mulle tulee yksi ystävä kahvinkaatohommiin, mä olen ollut heidän molempien lapsien ristiäisissä samoissa hommissa. Ihan kiva, muuten en olisi kehdannut varmana pyytää ketään. Eipä tarvii mun ja mun äidin häärätä keittiössä, niin kuin yleensä juhlissa. Niin ja meillä siis vaan kahvipöytä, ei mitään ruokaa. Ahdistaa ajatuskin sellaisten järjestämisestä.

Voi Samun patteja. Varmasti mielikuvitus laukkaa jo vaikka missä, vaikka lääkäri ei mitään pahaa ennustanutkaan. Ukin juttukin vaikuttaa varmasti. Toivottavasti pääsette niistä pian eroon ja lakkaa surffailemasta, ettet murehdi enää!!

Samoin sanottiin mulle, että tuplat tosi harvinaisia, vaikka istutetaan 2. Siksi mäkin annoin heti laittaa. Toisaalta tiedän parin, jolle tullut kolmoset, kun on istutettu 2, että melkein mitä vaan voi tapahtua :)

Kyllä mustakin se yöimetys on tosi kätevää, ois kurja alkaa lämmittää jotain. Toisaalta en saa siltikään unta sen jälkeen. Lähinnä tarkoitin sillä hankaluudella sitä kodin ulkopuolella imettämistä ja tietysti joskus iltaisin, kun syö tiheämmin, niin käy mielessä, että eikö siltä mieheltä voisi tulla maitoa :)
Nasuppi, tosiaan annat sen imetysjutun mennä ihan omalla painollaan. Tuntuu, että eniten on hankaluuksia, jos yrittää liikaa suunnitella. Vaikka joku typerys saattaa syyllistää korvikkeen käytöstä, niin varmaankin kaksosten kanssa saa enemmän ymmärrystä. Älä siis huoli etukäteen. Tosi inhottavaa se lompakon varastus, jotenkin loukkaa yksityisyyttä. Ihan sama jos kotona kävisi varkaita, niin jotenkin ahdistaisi se että siellä on ollut joku vieras.

Sandemanilla on kivat yöt :/ Ei sopis mullekaan, en kestä yhtään, jos joku on liian lähellä ja varsinkin jos hengittää mun naamaan :)

Riinuskalle piti vielä kommentoida, että me ollaan siskon kanssa molemmat sanottu kepsutti ja panka (kampa), paukka (kauppa) jne. On siis kai ihan tavallista, me ainakin opittiin puhumaan oikein :)

Tulipa taas romaani, pitää antaa muillekin tilaa. Palaillaan!
 
Voi Molly, miten loistavaa!! Siellä se pieni papu nyt on!!! Liikkistä :-) Ikävä, että joudutte vielä jännittämään pavun kasvamista, mutta uskon vahvasti, että kaikki on nyt hyvin. Tervetuloa tänne!!!

Meillä edelleen ihanan lokoisia päiviä, mutta ei oikein saada öisin nukuttua. Anna herää jatkuvaan mun vieressä, enkä saa lainkaan nukutuksi :/ Ahistaa. Ei ole matkasänkyä matkassa, johon voisi lykätä toisen lapsen. Ensi yönä kokeillaan taas uutta kuviota. Äsken kävi tuttuja kylässä, käytiin käppäilemässä ja kahviteltiin.

Mukava kuulla Hertoista. Kiva, että nautit kotona olosta paljon. Mä muista kyllä itsekin viihtyneeni tosi hyvin viime syksyn kotona. Vuoden ikäinen on niin liikuttavan utelias kaikkea kohtaan ja sosiaalisuus alkaa pulputa. Puolitoistavuotiaalla alkaa olla sitten niin vähemmän ihania tempauksia, ainakin meillä, heh. Mutta nyt taas on fantsu ikä meneillään.

Voi harmi Samun patteja. Ihan varmasti pelästyttyvät. Toivottavasti kuuri helpottaa ja solmukkeet toipuvat.

Tuttu tunne Gissa. Miehillä on niin eri ote juhlien järjestelyyn, eivätkä välttämättä toimi todellakaan silloin kuin itse toivoisi. Zemppiä, koita tosiaan delegoida hommia, ettet ihan väsy.

Ihana toi Leon lause :-) Siitä se lähtee.

Ja kivalta kuulosti Keijiksen ilta miesystävän kanssa, vai rötkötystä :)

Nasuppi, mun mielestä on ihan täysin normaalia ja tavallista, että kaksosia syötetään myös pullosta. Kaksosten kanssa joutuu miettimään paljon omaa jaksamistaan ja nukkumistaan - ja syöttökin tehdä niin kuin on helpoin. On tärkeä apua, että isäkin voi syöttää, tai kuka tahansa. Musta ois enemmänkin ihme, jos pulloa ei tarttis, koska kahden syöttäminen on kuitenkin aika rumba.

Nyt poistun köökin puolelle. Lapset sujautetaan aikaisin petiin (siis _yritys_..), että päästään saunomaan yhdessä. Mökiltä näkyy aivan ihana auringonlasku joka ilta, jota koitetaan päästä ihailemaan :)

 
Onnea Molly!!! Mahtava juttu! Nyt vain yrität nauttia raskausajasta - kuvotuksineen kaikkineen.

Kiva kuulla Pirittasta mökiltäkin käsin. Ei sulla ole helppoa ollut :(. Mäkin nukuin jossain vaiheessa tosi huonosti, Hertta kun nukkui meidän välissä melkeinpä kokonaan. Ajan myötä helpottaa varmasti. Tsempit!

Meillä ei Pikku-Hoo huolinut tuttipulloa eilen illalla... Tissittelyksi meni. Päivisin kyllä ottaa maitoa pullostakin, mutta on kai niin ehdollistanut iltatissin nukahtamiseen, ettei huoli muuta. Plääh. Toisaalta tekisi mieli jatkaa, miksi ei. Mutta eipä kait se lopettaminen ainakaan helpommaksi muutu, kuta vanhemmaksi tyttö tulee?

Kiitos Keijulle Main kuvista, ai että on suloinen! Se kuva mökiltä on todellakin hellyttävä. Pikkuinen :).
 
Vihdoin täällä. Kertakaikkisen hienoja uutisia Mollyllä! Halaukset sinne. Syke on paras uutinen. Oikein muistat, Elli oli ekassa uä:ssä rv7+ 4-5 pv oletettua pienempi. Just tarkistin nla-kortista, että uudelleen kävin sitten rv8+6, jolloin oli tosiaan spurtannut tai siis oli ainakin otollisemmassa asennossa. Hyvä, että tarkistavat vkon kuluttua, niin et sitten asiaa enempää yksin pähki. Hih, nälkä on tuttu oire.

Mariskaakin on säikäytelty, uskon, että pelästyit. Netti on viheliäinen väline. Mä luin Ellin synnyttyä kaikki horror lonkkastoorit. Hus pois Samusen patit. Ja voi sentään pikkuisia poikia saattelemassa Ukia, niisk. Koittakaahan jaksella siellä.

Maille onnittelut kauniista nimestä ja ihanista juhlista! Ristiäiset on tosi koskettavia, mä vollotan taatusti sunnuntaina toimituksen alusta loppuun. Itkin jo kuin vesiputous viime vkolla, kun pappi kävi ja kerrottiin meidän pikkuisen esikoisen tarina ja Papan poismeno. Tuntuu hyvältä, että heitäkin tuossa juhlassa muistetaan.

Mäkin muuten tunnen yhden jo aikuisen Main. Ihana, että nimellä on merkitys ilman, että on mikään ns. kikkaileva uusionimi. Eikö muka ole lainkaan suomalaisessa kalenterissa?

Ristiäisjärjestelyjä pitäisi täälläkin aloitella, mutta jäävät niihin päiviin, kun L on pk:ssa. Piha on kaameassa kunnossa ja terassi on pakko pestä painepesurilla, kun toivotaan, että ulkonakin voisi olla. Gissa, mä en teekään niitä muffinsseja, koska olivat kuitenkin jotenkin kuivia. Juuh, miehillä ei (sori yleistys!) ole ihan realistista käsitystä, mitä kaikkea sisältyy kemujen järjestelyyn… Omani ei meinaa käsittää, että toimivat systeemit vaativat suunnittelua ja etukäteisjärkkäilyjä ja siis koskee tällä kokoonpanolla myös esim. pakkaamista viikon reissua varten jne.

Lotan unikoulu on toiminut, nukahtaa illalla itsekseen. Ellistä ei raportteja, on supertyytyväinen ja hymyilevä vauva. Ihana pötkylä, jotenkin Nasun näköinen. ;-) Siskoaan katselee tosi uteliaana ja ikään kuin nauraa suu auki äänettömästi. Sitä varsinaista ihanaa kikatusta joutunen odottelemaan vielä kuukauden ainakin. Muita hörinöitä kyllä päästelee.

Main mitat olisikin kiva kuulla! Munkin mielestä Mailla on ihan äitinsä silmät ja katse. Ja herttinen, se unikuva oli ihana. Nuo ovat syötävän suloisia nukkuessaan(kin).

Keiju, piti vielä sanoa imetyksestä, että ei se oluen vaikutus maidontuloon mitään urbaanilegendaa ilmeisesti ole. Mun yksi kaveri ei voinut imetysaikana ollenkaan juoda olutta, koska kuohautti maitoa vallan mahdottomasti ja hän oli muutenkin melkoinen meijeri. Mutta sähän lupasitkin tänään rötköttää sohvalla ja juoda ölppää, näet toimiiko sulla. ;-)

Voi rasitus Nasupin lompakon menetystä ja tosiaan, loukkaa reviiriä.

Nyt mä katson Huippikset boksilta. Mies lähti vielä reippaana lenkille. Koskahan saisi itsestään aikaiseksi???
 
Kiire, kiire, kiire... siis töissä. Sillä en oikein ole ehtinyt linjoille. No, ensi viikolla pitäis taas helpottaa pariksi viikoksi.

Mutta aivan I-H-A-N-A-A Molly, että syke näkyi! Jes. Se on jo reilusti plussan puolella silloin. Onnittelut. Harmi tietysti tuo koko heitto, mutta toivotaan, että viikon päästä sekin on ok. Tuo nälkä on kyllä niin tuttu tunne. Mullakin on lähes koko ajan nälkä. Ja juuri niin kuin sanoit, että kun on mahansa saanut täyteen (yleensä vähän liian täyteen) ja siitä selvinnyt niin jo on taas nälän tunne vastassa. Kumma kyllä, edelleenkään ei ole paino noussut kiloa enempää. Mikäs teillä nyt Molly muuten on sitten se LA? Joko uskallat sen tänne kirjoittaa?

Muuten vointi mulla suhteellisen hyvä. Vähän oli viikonloppuna kipeitä vihlaisuja, mutta ei mitään kestämätöntä. Pahaolo ja öllötys tuntuisivat ehkä pikkuhiljaa siirtyvän taka-alalle. Olo alkaa olla jo aika normaali, kunhan muistaa syödä tarpeeksi usein ja vähän kerrallaan. Eilen "urheilin" oikein kunnolla, kun leikkasin rinnetonttimme nurtisin, joka olikin sateiden kera ehtinyt kasvaa hurjan pitkäksi. Melkein kaksi tuntia meni, mutta lopputulos palkitsi ja kunnon hikiliikuntakin tuntui hyvältä pitkästä aikaa.

Mai sai todellakin kauniin nimen. Tulee jotenkin kaunis kevät sää mieleen :) Varmasti tykkää tyttö nimestään nyt ja vanhempanakin.

Mariskalla säikytteelviä pattikokemuksia. Kyllä toivotaan parasta, että patit katoaa. Hui. Ja tosiaan nettiä kannattaa karttaa... Tieto lisää tuskaa.

Ja nuo miehet. Ikuinen arvoitus heidän ajatuksenjuoksunsa. Kyllä lähes joka päivä joutuu silmiään pyöräyttämään, kun ei vaan voi tajuta miehen logiikkaa. Että sympatiat gissalle.

Mikäs Nasupilla on vointi? Oletko pystynyt/saanut touhilla vai oletko lepäillyt?

Mukava on lukea teidän vauvojen ja vähän vanhempienkin lasten kehityksestä. Mutta tunnutan kyllä edelleen ihan epätodelliselta, että saan ehkä itsekin kokea noita juttuja vielä oman lapsen kanssa. Sitä hartaasti odotellessa...

Mukavaa viikon jatkoa kaikille. Nyt on palattava töiden pariin.
 

Similar threads

N
Viestiä
109
Luettu
3K
A
A
Viestiä
104
Luettu
3K
N
G
Viestiä
110
Luettu
3K
S
G
Viestiä
107
Luettu
4K
M

Yhteistyössä