Tahkoojaplussat 83

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Sanelma*
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Tulin toivottamaan hyviä viikkiksiä ja alkuviikkoakin, me lähdetään Pohjanmaalle ja tässä pakkailun lomassa tulin tarkistamaan netistä pari asiaa, niin samalla tietty tänne! :)

Molemmat (!!!=) lapset nukkuvat sängyssämme vierekkäin, lutusia! Herättiin tänään aiemmin, koska illalla kuukahtivat kasin jälkeen, niin päikkäreille menokin sujui tänään ilman kummempia taistoja. Mennään siis näin, että joskus nukutaan, joskus ei. Kyllä mä oon sitä mieltä, että 2,5-vuotias tarvitsisi ne päiväunet ja komppaan Pirittaa tuossa hengähdysasiassa, olenhan mä aika puhki illalla, kun ei sekunnin rauhaa. Toisaalta, eihän ne lapset koko ikäänsä päiväunosia nuku, mutta eivät ehkä tuonnempana ole "kintussa kiinni" koko aikaa.
Ahaa, Masa nukkuu vaunuissa.. Vaikka mä työntäisin kärryjä maan ääriin, niin Vili ei niihin nukahda. 1-vuotiaana jo lopetti sen. Tai heräsi heti johonkin ulkoa kuuluvaan ääneen.

No, nynne heräs ja laukut vasta puolivälissä... Adjö!
 
Moikka ,

Täällä kanssa yksi väsynyt, mutta onnellinen:) Tänään oli hiukan kevyempi päivä ja tulin kotiin aiemmin. Tein tonnikalapiirakkaa illaksi ja vielä pitäisi salaattia ja jotain muuta västä. Tulossa pariskunta kylään...Jotka ei tiedä meidän plussasta..Öööh ja aikovat ottaa alkoholia jonkinverran ja mun pidättyväisyys varmasti huomataan. No, sanottava se on totuus ja toisaalta; ovat läheisiä ystäviä, niin ihan hyvin voidaan kertoa. Mä vaan aina mietin, että kuinka monelle joutuu kertomaan sen, jos tapahtuu ikäviä uutisia. No, toivotaan parasta ja päivä kerrallaan mennään. Ajattelin muuten nyt tänään lopettaa Lugesteronit. Toivottavasti se menee hyvi eikä itään vuotoja ala.

Mulla olis tänään pikkujoulut ja viikon pästä myös. Jätän siis tänään väliin. Viikon pästä menen, jos saan housut kiinni. Iltaisin hiukan puristaa./

Sanelman masu kasvanut siis todisteutusti hienosti ja samoin hb noussut. Musta sulla oli nätt vatsa:) Kai ne kilot tulee toisille herkemmin ja toisille ei. Ja toisilta lähteekin sitten kepeämmin. Eikös se mahdollinen imettäminen ja vaunttelu/ruokavalio sitten korjaile tilannetta synnytyksen jälkeen. Sullakun on alkupaino ihan normaali, niin ei tarvitse murehtia. Toisin kuin mulla, kun neuvolassa(kin) todettiin mut lievästi ylipainoiseksi ja heti sanottiin, että joudun sitten sokerirastukseen sen vuoksi myöhemmin. Täytyy ainakin yrittää, jos kaikki jatkuu hyvin, että ei tulisi kovasti ylimääräistä painoa mulle.

Kiva olisi tutustua mailitse teihin ja joku voi vapaasti toimia välittäjänä. En muista nyt, että keiden kanssa jokunen sana vaihdettiin, vai vaihdettiinko. Nekun ainakin muistan ja kuvista tunnistan ja ehkä niitä ei muita ollutkaan. Se mun manna-posti on passeli ainakin laittaa viestiä ja joillakin on mun työpostikin, johon laittavat, mutta en sitä viikonloppuisin ja lomilla aina jaksa lueskella kun tökkää silmiin kaikki työjutut :D

Mollyn täytyy alkaa syödä illalla velliä tai puuroa, niin jaksaa nukkua yön, hih* Mutta oikeesti siis kannattaa tankata, ettei yöllä tarvitsisi heräillä nälkään. Mullahan oli yhdessävälissä se makeanhimo yöllä; varmaan sokerit laski ja saatoin syödä keksejä yöllä keittiössä...Että ei tarvi ihmetellä lievää ylipainoa..

Nyt täytyy vhän puuhastela kotona. Mukavaa viikonloppua kaikille!
 
Hei!

Nyt en ehdi kirjoittelemaan enempiä, mutta Mannalle piti tulla toivottamaan paljon onnea pienestä sinnikkäästä papusesta! Surullista tietysti, että toinen kyytiläinen ei jaksanut pysyä matkassa mukana :( Onpa kuitenkin mahtavaa, että toinen kaveri siellä on tarmokkaasti kyydissä ja varmasti pysyykin siellä. Niin kauniisti lääkärisi muotoili asian, että ihan itku meinasi tulla. Onneksi tunnut nyt olevan hyvillä mielin ja onnellinen, niin pitääkin! :)

Hassun unen olit nähnyt :) Varmaan saattaisinkin ajella luoksesi, mutta täältä käsin siinä kyllä vierähtäisi enemmän kuin puoli päivää :) Suomessa taas välimatka olisi varmaan sitä luokkaa. Toivottavasti joskus tosiaan rupatellaan siellä teidän keittiön pöydän ääressä, olisi ihana tavata!

Lopetitko muuten ne luget ihan seinään? Mulle lääkäri neuvoi, että pitäisi lopettaa vähitellen muutaman päivän aikana.

Hyvää viikonloppua kaikille! Täällä on tänään sateista ja pimeää, mutta huomenna pitäisi taas paistaa aurinko, jee. Tänään sitten kynttilöitä palamaan ja vähän ehkä jo joulua esille. Palailen taas paremmalla ajalla linjoille. Tsau!
 
Mitä lievää ylipainoa Manna, pyh!? :) Ei todellakaan!! Ainakaan kun me nähtiin! Kivalta muuten kuulosti teidän vkl-suunnitelmat ja ihanalta taas tarjoilut. Miten sujui? Kerroitteko ystäville? Varmaan iloitsivat kanssanne! Mikä olo muuten on?

Mulla on ollut jotenkin rankka viikonloppu, paljon ohjelmaa. Eilen oli tosi huono päivä jostain syystä :( Illalla purskahdin itkuun ihan pikkuasioista joten aamulla oli silmät turvoksissa. Kaikki miehen sanat vääristin ja otin nokkiini ja oli vaan paha päivä muutenkin. Tosi väsynytkin. Plääh. Mutta vauvasta aina vaan niin onnellinen, ja aivan ihastunut oon mun pikku pallomahaan joka kasvaa kyllä koko ajan melkeinpä silmissä. Ja tytön potkut alkaa tuntumaan voimakkaammilta. Ihan hassua. Mies tuntee ne jo hyvin mahan päältä ja eilen olin jopa näkevinäni kun masu hypähti vauvan möyrinästä. Vaikka yleensä siellä kyllä hiljenee heti kun mies laittaa käden mun vatsalle, heh. Kiusa se on pienikin kiusa.

Aniliini kerkesi jo karkaamaan matkaan, mutta huikkaan kuitenkin että nauttikaa olostanne siellä.

Mä olen jotain reseptejä tai kuvia lähettänyt kaikille maililla silleen, että pitäisi näkyä esim. Mannan ja Aniliinin osoitteet siinä, siis ihan "Aniliinina ja Mannana" eikä oikeilla nimillä, jos osaisitte niistä yhdistää ja saada yhteyttä? Muuten voin minä esimerkiksi toimia välittäjänä toki :)

Nyt muut kirjoitukset jäi edelliselle sivulle, hmm... Mun muisti on hatara nykyään.

Miten kaikkien viikkis on sujunut?
 
Maanantaita täältäkin. Viikonloppu meni kivasti. Kerrottiin ystäville ja saatiin halauksia, onnenkyyneleitä ja onnitteluja. Tietävät miedän pitkän taipaleen. Oli mukava, kun naispuolinen ystävä halusi nähdä heti kaikki ultrakuvat, oppaat neuvolasta ym. Vaikka eihän siinä kuvassa näy kuin möykky :D Lauantaina oltiin syömässä ulkona ja sunnuntaina sitten raksalla ja kotosalla. Eilinen ilta oli mulla oikein sohvailta. Pitäisi kovasti tehdä opiskelujuttuja, mutta en kertakaikkiaan jaksa. Suunnittelin olevani nyt tammikuun vapaalla, niin saisin yhden isomman työn päätökseen ja sitten saa opinnot hetkeksi hellittää.

Voi Mollya. Niitä itku- ja surkupäiviä on silloin tällöin. Kaikki menee välillä pieleen. Onneksi ne on vain ykisttäisiä päiviä. Mua ottaa joskus itseäkin pattiin, kun niinä hetkinä olen tosi kurjalla mielellä ja haluaisi olla positiivinen, muttakun kaikki äsryttää, itkettää, surettaa..Voi tätä naisen elämää. Mutta kasvava masu se lohduttaa aina! Siellä se tytsy teitä pitää hämmennyksessä. Ajatella miten niin pienellä voi olla niin suuri vaikutus järkeviin ihmisiin, heh heh*

Kiitos Nasuppi sullekin. Itse tosissaan ehdin jo sopeutua osin ajatukseen kahdesta vauvasta, mutta elämä päätti toisin. Nyt mennään sitten näin ja toivon, että tämä matka yhden kanssa jatkuu hyvin. Lopetin Luget tavallaan asteittain. Siirron jälkeen käytin huimat 4x 200mg, sitten plussasta eteenpäin 2x200mg , sitten taisin tiputtaa yli viikko sitten 1 x 200mg ja nyt viimetorstaina taisi loppua kokonaan. Tuntuu, että vuoto olisi jonkin verran vähentynyt. Enää pyyhkiessä tulee. Toivottavasti tämä nyt ei ole kohtalon ivaa, kun sanon tämän ääneen ja vuoto alkaisi uudelleen. Mulla on sellainen kamala pelko, etten oikein uskalla lähteä juhliin, kaupungille, pitkälle kävelylle, jos verta alkaa hulahtaa taas kunnolla. Sitä kun tuli niin paljon. Elelen siis pienemmällä reviirillä ja teen lyhyempiä käyntejä, jos johonkin menen.

Nyt jatkan töitä. Mukavaa viikkoa kaikille.
 
Jaha, kaksinpuhelua Mannan kanssa :) Missä kaikki muut?

Kiitos Piritta superkivoista kuvista! Masalla on aina niin ihanan punaiset posket, ihan kuin olisi ollut pulkkamäessä koko päivän :) Ja ihan alusta asti olen aina ajatellut Annasta, että ei voi olla mitään muuta kuin aurinkoinen, koskaan! Kuvista näyttää aina niin iloiselta ja hyvätuuliselta. Eihän tuollainen söpöliini voi koskaan kenkkuilla tai nukkua huonosti? ;)

Täänks Manna sympatiasta, heti tuntui vähän paremmalta. Voi että noi teidän ystävät on varmaan tosiaan niin iloisia teidän plussasta. Mä olen ollut aivan hämmentynyt ja liikuttunut kans kun niin moni (sekä teistä, että irl-kavereista) on jotenkin vaan olleet niin vilpittömän onnellisia meidän onnistumisesta kans, että meinaa itkettää aina kun ihmiset onnittelee niin sydämestään. Jokohan tuhru loppuisi kokonaan nyt pikkuhiljaa kun sulla loppui luget, toivotaan näin! Voisin kuvitella, että limakalvot ollut kovilla pitkään niistä.

Hei rauhoittakaa nyt kokeneemmat mua vähän, kun mulla on välillä inhottavaa paineen tunnetta ihan _tuolla alhaalla_. Onhan se normaalia? Olin niin stressaantunut viikonloppuna monesta jutusta ja sitten vielä rasitin itseäni aivan liikaa ja nyt kun on pari päivää ollut välillä sellaista paineen tunnetta kävellessä ja seistessä niin oon tietty vähän huolissani. Ehkä turhaan? Ei siis ole kipua eikä vuotoa, *kopkop*, onneksi. Mutta vaan vähän epämukavaa painetta. Samanlaisia kokemuksia, anybody?
 
Anteeksi hiljaiselo ja omanapaviesti. Viime viikolla korjasi aivan mahdoton flunssa. Olen ollut ihan limainen ja tukossa ja "pihalla" ja viime yönä tuntui, että tukehdun tai yskin keuhkoni pihalle. Ja sitten se pahin: eilen ja tänään on jäänyt vessassa paperiin vaaleanpunaista, tähän asti tässä raskaudessa ei ole ollut tiputtelua ollenkaan. Ensimmäisessä raskaudessa (josta neitokainen syntyi) ei ollut yhtään alkuraskauden tiputteluita ja kevään varhaisessa km:ssa tiputtelu alkoi aika pian raskaustestin jälkeen. Nyt odottelen sitten sydän kylmänä uuteen alkuraskauden ultraan pääsyä (omalla kustannuksella tietenkin) ja sieltä saatavia uutisia. Voi miksi tämän elämän pitää välillä olla niin... tällaista...
 
Voih Mimmu. Toivotaan, toivotaan, että säikähdyksellä selvitään. *Hali*

Sori, mä en nyt kerkiä enempää. Kauhia kiire töissä ja kotona..siitä syystä hiljaiselo mun osalta johtuu. Olette ajatuksissa ja käyn kyllä lukemassa juttunne, mutta kommentoin sitten paremmalla ajalla..
 
Aika hiljaista eloa täällä. Mä olen ollut niin kuula jumissa, etten oo jaksanut kirjoitella.

Mimmu, vitsit, ymmärrän, että huolettaa. Toivottavasti saat pian mielenrauhan! Mannalle myös hyvää oloa ja vointia ja Mollykalle tietty myös. Mä en osaa sanoa tuohon paineen tunteeseen oikein mitään, siis mulla ei ollut, mutta mä nyt olin muutenkin niin oireeton.

P, mulle myös kuvia! Vaikka mä nyt näenkin teidän söpöläisiä aika ajoin livenäkin.

Meillä meni yöt siinä määrin hulinaksi, että antauduin aloittamaan kiinteät. Elli söi 1-2 h välein muutamana yönä, muuten ei siis rauhoittunut. Sikäli mielenkiintoista, että on kooltaan niin paljon pienempi kuin L aikanaan, mutta jotenkin ei pelkkä maito ilmeisesti riittänyt pitämään kylläisenä. Nyt on saanut parina päivänä pottua ja porkkanaa. Meidän pikku vauva, vitsit sentään! Äh, tää alku vain on niin rasittavaa, kun syöminen on sitä, että lapioi niitä reboundeja suupielistä takaisin suuhun. Ei sinänsä itse tajua vielä lusikalle suuta avata, mutta kyllä sinne jotain meneekin, että saadaan odotella pidempiä unipätkiä, heh. No, mun kokemus on, ettei ne siitä useinkaan pitene. Henkimaailman juttuja pikemminkin.

Mä en oikein jaksa pumppailua, joten taidan nyt kiinteiden myötä kokeilla korvikkeella, suostuuko ottamaan pulloa. Mulla olisi iltapukujuhlat tiedossa parin vkon päästä ja jos ei ota pulloa, en pääse kemuihin. Höh.

Viime yö oli ihan kohtuullinen verrattuna siihen, että monta viikkoa on mennyt tunnin, max 1,5 h pätkissä. Oma olo ollut aika hutera. Mies onneksi on hoidellut vähintään puolet tutituksista ja mä olen karannut sohvalle nukkumaan edes 2 h putkeen.

Pitäisi jättää Lotalta yövaippakin pois, kun on aamulla kuiva. Mutta ei olla jaksettu riskeerata sitä, että pitäisi vielä alkaa lakanoiden vaihtoon kaiken muun yöelämän lisäksi.

Voi, miten onnellinen Lotta on kummitätinsä tekemästä upeasta joulukalenterista! Ihan parasta. Lotalla on niin sairaan hauskoja juttuja, että tekisi mieli pistää koko likka pulloon, että aina säilyisi noin ihanana. ;-) Mä NIIN toivon, että säilyttäisi koko elämänsä valoisan mielensä, ainakin toivon osaavani häntä kannustaa oikein!

Nyt menen maalaamaan itselleni silmät ja peittämään mustat pussit ja rypyt niiden alta. Pääseen nääs illalla ulos syömään, jee jee. Eltsu tosin tulee mukaan, mutta ei haittaa.
 
Tulin tännekin kurkkimaan ja samalla sitten Mimmulle jotain sanomaan. Mä olen varsinainen tuhrukone, joten yritän rauhoitella sua. Mulla on tullut hailakkaa vaaleanpunaista ja nyt siis sitä ruskeaam, vanhaa, ihan päivittäin. Klinikalla sanoivat, että aamuisin kun tulee, niin se voi johtua siitä, että yön kun on makuulla ja sitten nousee, niin sitä tihkunutta pientä vuotoa voi tulla pois. Limakalvothan on kovilla ilman lääkitystäkin eli ohuet ja hauraat joka paikassa, joten vuotoa voi tulla siis kohdun kaulasta/kohdun suulta. Jos se yltyy, tulee "klimmpiseksi" ja alkaa tulla kipuja, niin on syytä ottaa yhteys lääkäriin. Sitä ennen vain toivoa, että pysyy hallinnassa. Niin usealla on vuotoa, toisilla ennemmin, toisilla myöhemmin, mutta kun omalle kohdalle tulee, niin se on kyllä kamalaa. Symppaan sua. Toivon, että se rauhoittuisi ja loppuisi täälläkin ja samoin siis siellä heti alkuunsa.

Kylläpäs sitä osaa "ajatella" järkevästi tuosta vuososta, kun puhuu toiselle, mutta omalla kohdalla se ei aina toimi :) Tosin uskon kaikkeen sanomaani itsekin täysin, mutta omat pelot vain valtaa mielen välillä.

Nekulle mukavaa iltaa:) Miten vanha teidän neito on nyt?

Mollylle en tosissaan osaa kommentoida mitään paineen tunteeseen. Toivottavasti sua osataan rauhoitella.Varmasti vaaratonta. Ja kyllä on ihanaa, kun onnitteluja sataa teille. Voin kuvitella, että olette ilonaiheena kaikille läheisillinne:) Suloista!

Nyt takaisin töiden pariin..
 
Molly, uskoisin että paineentunne on ihan vaaratonta. Mulla oli sellaista molemmista lapsista, Kaislasta enemmän kuin Leosta. Loppupuolella raskautta paineentunne oli aika kovakin, mutta se oli tietysti ihan eri juttu kuin ponnistamisen tarve -tunne sitten synnytyksessä :). Kai tuo voi rakenteestakin kiinni. Ehkä sulla on kohtu jotenkin alhaalla ja se painaa virtsarakkoa tms. Tuosta puolestavälistä eteenpäin erilaisia vihlontoja, paineentunteita yms. oli mulla ainakin vähän väliä enkä osannut niistä huolestua.

Meillä oli mukava vkl Turussa, tultiin vasta eilen pois. Nyt olen tehnyt hommia. Vähän tuo vesisade vetää mieltä matalaksi, mutta jouluradio pelastaa paljon.

Riinuska hoi, olisi kiva kuulla susta!

Piritta, mäkin haluan kuvia!

Mimmu, ikävä että vuotoa tuli sullekin, mutta vielä toistaiseksi kuulostaa vaarattomalta. Huolestuuhan sitä tuollaisista, niinhän se menee.

Voe tokkiinsa, mä olen jotenkin ihan tyhjäpää enkä tiedä, mitä kirjoittaisin. Nekulle ainakin voimia öisiin karkeloihin. Kylläpä aika tosiaan kulkee nopeasti, kun Ellikin pääsi jo kiinteiden makuun. Lotta kuulostaa valloittavalta neidiltä, olisi ihana tavata hänet.

Mä muuten voisin treffailla teitä pk-naisia joku kerta kun olen Hgissä. Kävin siellä viime viikollakin kaksi kertaa, mutten älynnyt järkätä lounastreffejä tms.

Leon kitarahulluus menee koko ajan hurjemmaksi. Mä en saa enää laulaa lastenlauluja sanoilla vaan mun täytyy leikkiä kitaran ääntä. Eli laulut täytyy laulaa oikealla sävelellä mutta ilman sanoja, hokien "gang, gang" (mikä Leon mielestä on se mitä kitara sanoo). Heheh.

Mun on pakko hakea kupillinen kahvetta, kun taas ramaisee. Nukuin huonosti porukoilla kuten aina. Ihme vanhus mustakin tullut, kun nukun hyvin vain omassa sängyssä miehen vieressä villasukat jalassa.

 
Oih ja voih, tätä säätä. Kamala kohkaus siitä lumesta, joka nyt on valunut viemäreihin. Hohoi, aika ankeeta. Onneksi on jouluradio :D Kuuntelen sitä aamusta iltaan.

No voi harmi Mimmun vuotoa. Jospa ois kuitenkin harmitonta, vaikka tietenkin ymmärrettäväsi säikäyttää. Aika tavallistahan se lienee on alkuraskaudessa. Hyvä silti tarkistaa tilanne ultrassa. Paranemisia, kuulosti sun flunssa aika kurjalta.

Taitaa teidän prinsessa venytellä pientä asuntoaan vain isommaksi Molly. Noilla vkoilla taitaa sitä kasvuakin tulla taas hurjasti, mikä voi tuntua paineena. Ihanaa muuten, kun iskäkin on jo päässyt tuntemaan muksauksia =)))
Molly, niitä hymykuvia välitetään vain eteenpän ;-) Kyllähän Antsu nykyään on helppo ja hyvinkin aurinkoinen, mutta eihän hänestä juurikaan otettu kuvia ensimmäisinä kuukausina, kun vaan itki tai oli muuten apean näköinen....Nyt sitten räpsitään fotoja senkin edestä.

Meillä ihan perusmeininkiä. Joka toinen yö kukutaan ja sitten taas nukutaan. Annan neuvola oli tänään, ihannemitoissa menee, 68 ja 7,8 kg. Aika tasan samoissa mitoissa kuin Matias tuossa iässä, hitusen painavampi.

Voihan video Ellin(kin) kukkumista, mutta varmaan ihan viisasta oli aloittaa kiinteät. Ehkä sille oli nyt jo tarvetta, vaikka Lode niin hyvin pärjäsi maidolla kuuskuiseksi. Hassua sikälikin, kun L jo tuossa vaiheessa ryömi.

Matias on alkanut jutella nyt pikkuhiljaa, mikä tuntuu jo suurelta edistysaskeleelta. Ja ihanalta. Kyllä se vaan omalla tavalla tuo lasta taas tutummaksi. Isä on niin mehuissaan pojasta, kun höpisevät omia juttujaan ja pelleilevät. On kyllä niin isänpoikaa, ettei toista tärkeämpää ole. Nooh, isä on se joka leikittää ja äiti pitää jöötä ;-)

Me paistettiin eilen ekat piparit (ja syötiinkin jo...) ja tehtiin terkantädille iso piparisydän joulukortin kera. Voi että hän oli iloinen siitä! Tuli hyvä mieli itellekin :-)

Pitänee hieman siistiä huushollia, mummi tulee kylään loppuvkoksi. Meikä pääsee keskittymään taas sporttailuun ja loppujen joululahjojen ostoon - jee!
 
Kiitos huolehdinnasta. Pääsin onneksi tänään yksityiselle ultraan ja siellä oli elävä ja oikeankokoinen tapaus, liikkuikin vielä malliksi :) Lääkäri ei löytänyt mitään syytä siihen vuotoon, joten epäili limakalvoperäiseksi. Toivotaan, että näin on ja saisi loppua tuo tiputtelu, kun ajaa minut ihan hulluuden partaalle. Eli vaara ohi tältä erää, päivä kerrallaan mennään taas, seuraava etappi on lääkärineuvola parin viikon päästä. Oli muuten niin ihana lääkäri kaikin puolin, sanoi vielä, että hän ymmärtää täysin, miksi olen siellä ja niin edelleen. Kunpa kaikki lääkärit olisivat samalla asenteella töissä.

Juu, tämä flunssa on kyllä ollut ihan harvinaisen kauhea. Ja kun ei voi oikein mitään lääkitystä ottaa, niin se ei ainakaan paranna tilannetta. Uskokaa tai älkää, niin minä, 30+ akateeminen ihminen olen tänään pohtinut, että voiko sikiön tai istukan yskiä irti... Siis ihan tosissani. Tämä raskaus ei taida oikein henkisesti sopia minulle, vaikka hormoonit tekevätkin minusta keskimäärin ihanan seesteisen ;) Ja kertoo se jotain tästä kurkkuun siirtyneestä limastakin, bussissakin sain kotimatkalla sellaisen yskänkohtauksen, että ajattelin, että pitääkö minun jäädä kilometriä aiemmin bussista, että saisin raitista ilmaa keuhkoihin. Vaikka ei tähän tällaiseen yskään ilma auta, vettä tai muuta juotavaa pitäisi melkein saada.

Tuosta paineentunteesta. Minulla on ollut sitä jo nyt paljon enemmän kuin ensimmäisessä raskaudessa ja olen tietysti ollut siitäkin huolissani. Se lääkäri sanoi, että se on yksilöllistä ja usein tuntuu toisessa raskaudessa enemmän kuin toisessa juuri tuosta syystä, että helposti kohtu painaa virtsarakkoon tai muualle. Eli ymmärsin, että ihan yksilöllinen rakennekin voi vaikuttaa tähän. Jos taas kyseessä on supistelumainen tunne, niin kannattaa ainakin harkita jonkun tukivyösysteemin käyttöä. Minulla tuli ensimmäisessä raskaudessa niitä vaarattomia supistuksia jo tosi aikaisin ja neuvolan ohjeiden perusteella hankin sellaisen vyön. Se oli ainakin minulla tosi hyvä ja vähensi tukalaa tunnetta selvästi.
 
Heippa! Juuh, erikoinen kellonaika taas, miehen kello ja Silja hetken kuluttua herättivät ja virkistyttivät, mitä mä tuolla sängyssä pyörin, kun ei kerran yhtään väsytä. Olenpahan hiljaisuuden ympäröimä. :)

Molly, mulla oli ihan samaa painontunnetta, samaa mieltä kuin P, asunnonvenytys käynnissä! Ja jos se kipu tai tuntemus on ihan alhaalla, häpyluussa, nivusissa, niin voi olla jonkin asteen liitoskipuiluakin, mutta älä säikähdä sitäkään, useimmiten se ei jää pysyväksi (siis koko raskausajaksi) vaivaksi, vaan lantion nivelsiteet ne siellä vaan venyttäytyvät synnytystä varten, milloin enemmän, milloin taas vähemmän, joillekin jää ikävä vaiva, joka ei edes poistu heti synnytyksen jälkeen, vaikka niin aina sanotaan, meidän molemmat lapset on olleet ainakin 3-4kk, kun mun liitoskivut hävisivät kokonaan. Vähennä vauhtia, se auttaa heti, jos on se vaiva! :)
Ja tuo itkuherkkyys -niin tuttua. Ekaa kertaa muuten laitan merkille, että sä olet suutahtanut miehellesi jostain, musta te olette aina sellaisia kyyhkyläisiä, jotka eivät ikinä saa toraa aikaiseksi! :))

Mimmu, hienoa, että kaikki siellä pienellä kunnossa! =)

Manna, ihanaa, kun kirjoittelet tänne ja ilahdutat meitä sympaattisilla jutusteluillasi. Laitan lähipäivinä s-postitse jotain esittelyä ja naamataulua. =)

Voi, että, te olette kyllä niin hauskaa jutusteluseuraa, taas sain niin hyvät naurut reboudien lapioinnista, Leon gäng gängeistä, Stellan villasukista (sama täällä, aamuyöllä potkin jaloistani ja heti herättyäni sonnustaudun)..

Stella, lastenvaatemerkki Me and I:lla (en tiedä saako vaatteita muuta kuin kotikutsujen kautta..) oli myytävänä kivoja kitarapaitoja ja vieläpä punaisena, eikös se ole Leon lempiväri? Josko saisit joulupukinkonttiin miellyttävän paidan pojulle. :)

Elli siis aloitellut kiinteitä.. Mulla kokemuksena se, että Vilin rauhattomiin uniin ei pätkän vertaa vaikutusta, Silja alkoi iltapuuron aloitettuamme nukkua paremmin. Johtuiko sitten siitä, vai jostain muusta, sitä en tiedä, mutta sama ajankohta. Mitäs E sanoi pullosta ja korvikkeesta?

Ja Lotalla yövaippakin kuiva, tosi hienoa! Vilillä aina ihan likomärkä!

Hienoa, että Matias on ruvennut jutustelemaan entistä enemmän. Sitä saa jotenkin enemmän irti lapsestaan tai kuten P sanoit, tulee tutummaksi. Tietty, kun toinen osaa sanoin kuvailla tuntemuksiaan.

Mä olen taas yrittänyt muistaa opettaa Vilille viittomia, eläimet ja kulkuneuvot plakkarissa, pitää laajentaa skaalaa.

Meidän Pohjanmaan reissu meni kivasti, mutta harmittaa, kun minä älykääpiö en hoksannut, että oltaisiin voitu jäädä sinne loppuviikkoon saakka (oltiin mummin kanssa samalla kyydillä) ja palata junalla huomenna. Oltaisiin saatu vähän pidempi loma ja olla siellä vaarin ilona. Nyt yövyttiin mun isotädin luona, kun aina on pyytänyt. Toki vaarin luonakin oltiin, Vili jäi ilomielin sinne hoitolaiseksikin, kun me oltiin Siljan ja suvun kanssa yhdessä kirjanjulkistamistilaisuudessa. Niin helppo ikäkausi, "hei, hei, äiti, mene jo!" huikkasi vaan, vaikka on pari kk, kun viimeksi on vaarin & muut nähnyt.

Silja on nyt sitten päiväimemisen jättänyt, huolii ja ei huoli pullon, pitää vaan oikealla hetkellä osata tarjota, on kyllä liiaksi hukkaan heitettyä korviketta, mutta minkä sille voi, kun sylkee ja sylkee ja toisinaan taas ihan ahnaasti imee koko pullon tyhjäksi, useimmiten väsyneenä. Ilta- ja yötissi kehissä. =)

Silja ei enää pysy istuma-asennossa hetkeäkään, vaan maastoutuu (hallitusti) saman tien, nousee konttaus- tai pystypyllyasentoon ja junnaa paikallaan, kun ei pääse liikkeelle. Tai hyörii ja pyörii ympyrää ja pakittaa edelleen, muttei etene. Ja sekös pimua keljuttaa!! Mua ei, saisi mun puolesta olla hetken paikallaan, kun ei ole niitä silmiä selässä. Onneksi on valpas apuri; "äitiiii, nyt se Siija on taas pulassa!" :D

<A HREF="http://www.aijaa.com/v.php?i=3183935.jpg" TARGET="Aijaa.com"><IMG SRC="http://www.aijaa.com/img/t/00439/3183935.t.jpg"></A>

Mäkään en muuten saanut P:n kuvia, ovatko samoja, joita jo toisaalla kommentoin? ;) Anna on kyllä niin siron näköinen, meidän pulloposkeen verrattuna. Ihannemitoissahan neito olikin!

Mulla ei ole tässä läppärissä Photoshopia, saako jollain muulla konstilla kuvia pienennettyä? Kun en viitsi mitään jättimätkäyksiä laittaa, enkä ole saanut asentajaa (miestä) vielä puuhakkaaksi ja itse en osaa moista ohjelmaa laittaa..

Riinuskasta olis hyvä kuulla! MAriska ilmoittautuikin, hyvä hyvä, palaahan paremmalla ajalla. Keijun ja gissankin kirjoitusvuoro olisi!! =)))

Käpertyiskös kumminkin vielä peiton alle? Vai telkkarin ääreen viltin uumeniin, villasukkien kanssa, tietty? Teetkö muuten Stella itse? Minä sujuvasti varret, kantapää tökkää ikäväti, kiikutan tekeleet sitten äidille!!! :)

Mukavia päiviä!
 
Kokeilen vielä..

3183935.t.jpg
 
Mun pitäisi lähteä jouluostoksille kiivaan vilkkaa, mutta vielä hetki seurassanne. Sain jo sentään kodin kaaosta selätettyä: pieni eteisen ja keittiön imurointi ja kamat paikalleen. Kummasti siistiytyi! Huh, toi hiekan määrä on ihan käsittämätön. L:n mielestä on hauskaa, kun suihkutan hänet ulkoa tullessa kenkineen ja haalareineen päivineen.

Mimmulla loistouutisia, hyvä hyvä! Pelot on usein irrationaalisia, ja yhä enemmän sitä, kun ne oikein sellaisiksi tiedostaa. Raskaus on melkoista aikaa.

Mäkin nauroin sitä Leon kitaragäng-gängiä! Onko hällä sellainen leikkikitara siis? (Muisti hatara.)

Elli on siis 5 kk, kun Manna kyseli. (Tekee muuten ekoja elkeitä liikkeelle lähtöön ja nostaa takapuoltaan ylös. Tuskin vielä hetkeen tosin liikkuu, kunhan kuivaharjoittelee.) En vielä ehtinyt kokeilla pulloa/korviketta. Päätin kuitenkin, että menen alkuillaksi kemuihin, kun pukukin on valmiina. Mun äiti lupasi tulla tyttöjä kaitsemaan. Mies saa jäädä ottamaan lisää maljoja.

Ansku kyseli joskus puuhailuista näiden taaperoiden kanssa. L tykkää kovasti olla keittiöpuuhissa mukana, joten usein leivotaan. Hän myös rakastaa tiskausta. Myös pyykkihommat on mieluisia; ripustetaan, viikataan, laitetaan osa kuivaajaan jne. Heh, yksin olisi moni homma helpompaa, mutta musta on tärkeä ottaa pieni mukaan – ja on hänestä ihan oikeasti apuakin monessa jutussa. Tiskikone tyhjennetään aina yhdessä. Mä en välttämättä ajallisesti kovin paljon ns. leiki hänen kanssaan. Toki usein lähden nuken ja L:n kanssa “retkelle” eli saunaan. Se on nääs bussipysäkki ja sieltä pääsee mm. Stockalle ja eläintarhaan. Lauletaan ja luetaan ja lorutellaan paljon. Piirretään, mutta sen ihmeempiä askarteluja ei olla tehty. Paitsi paperisilppua tykkää leikellä. Mutta Lootuskahan saa pk:ssa askarrella.

Piti muuten sanoa, että tämä joulu on jotenkin aivan ihanan vilpitön. Kun kaikki kyselee L:n lahjatoiveita eikä hällä ole aavistustakaan, että paketteja on tiedossa. Toivon, ettei montaa saakaan, kun yhdestäkin saa saman riemun. Ne lelukuvastot ovat puhkiluettuja, mutta on liikuttavaa, että vain tunnistaa sieltä tuttuja leluja (mm. Masan nallen) mutta ei yhtään tajua, että niitä voisi “vaatia”. Suloista.

Nyt suihkun kautta ihan oikealle bussipysäkille, kun ei sieltä saunasta kai kuitenkaan pääse lopulta Stockalle?
 
Huomenta. Hauskasti eilen kirjoitettiin Piritan kanssa yhtäaikaa ihan samalla tavalla. Keli ahdisti, mutta jouluradio piristi :).

Aniliini, en neulo itse sukkia, äiti neuloo. Sieltä tulee tasaisin välein uusi sukkapari. En ole koskaan kai neulonut sukkia, ja muutenkin mun neulominen on sellaista säätämistä. Aloitan innoissani, mutta lopputulos - jos ylipäätään saan jotain valmiiksi - on usein niin surkuhupaisa, että käyttämättä jää.

Ai niin ja askarteluista piti sanoa, että meillä on pari askartelukirjaa (kirjakerhosta), joista otan vinkkejä. Leon lempiaskartelua on rytistää silkkipaperia palloiksi ja liimata niitä pahville. Kotiaskareista Leo osallistuu mieluiten pöydän kattamiseen ja Kaisla taas saunanlämmitykseen (puilla isin kanssa).

Mä olen käynyt kerran Me & I -kutsuilla, joten saisin kai sitä kautta vaatteita. Pitääkin mennä katsastamaan kitarapusero. Tilasin kyllä just Leolle myös kitarapyjaman. Hänellä ei ole leikkikitaraa, mutta ehkä joulupukki tuo. Leo soittaa ilmakitaraa tai pahvikitaraa, ja digiboksin kovalevyllä on muutamia konsertteja joita katsotaan myös.

Meilläkin lelukuvastot ovat perusteellisesti tutkittuja. Leo innostuu Lotan lailla tutuista hahmoista, joita on nähnyt esim. Pikku kakkosessa. Kaisla lähinnä luettelee kaikkien nenät. "Nenä" on tytön lempisana tällä hetkellä :D.

Hauskoja ovat nuo Lotan mielikuvitusleikit.

Meillä on pientä skismaa Leon puheterapiaan liittyen. Miehen mielestä Leoa ei pitäisi vielä viedä sinne. Mä ehdin jo varata ajan... pohdin, että pitäisikö se peruuttaa. Erityislastentarhanopettaja oli pk:ssa ollut sitä mieltä, että ei ole mitään hätää. Normaali poika, jolla on vain hidastunut puheenkehitys. Eli sama virsi kuin aina. Mutta kun mä mietin, että voisiko puheterapiasta kuitenkin olla jotain iloa? Mies on sitä mieltä, että turha luoda pojalle paineita asiasta, annetaan kehittyä omaan tahtiin ja mietitään puheterapeuttia sitten keväällä. Olenko minä nyt hätähousu ja murehdin turhasta?

Hyvä, että Mimmun vuoto oli vaaratonta. Huh helpotusta.

Jahas, nyt täytyy tehdä töitäkin. Gissa ja Keijukainen, huhuu!

 
Ihan vaan ilmottautumassa, ei juuri koneella ole ollut aikaa istuskella. Kaikki hyvin, ainakin toistaiseksi. Ensi maanantaina olis varhaisultra ja silloin rv 8 tasan mun laskujen mukaan. Paha olo on. Se jotenkin hermostuttaa, eikä jaksaisi mitään eikä ketään. Palaan paremmalla tuulella ja ajalla, viimeistään kertomaan ultran tuloksia ensi viikolla. Voikaa hyvin!
 
Hehee, mäkin naureskelen täällä teidän jutuille, mm. Stellan "vanhukseksi" tulemista :D Itse sitä ajattelee välillä ihan samaa, ehkä jossain eri tilanteissa, mutta tuttu tunne siis :)

Kiitos kaikille tuhannesti rauhoitteluista, ette arvaakaan miten siitä oikeasti rauhoittuu. Just ne rationaaliset ajatukset, hmm... En varmaan olisi muuten ollut mitenkään erityisen huolissani, mutta vkl oli tosiaan yksi sellainen pitkittynyt tilanne/ihminen (ei ollut oma mies) joka sai mut niin totaalistressiin ja hermoromahduksen partaalle, että oikeesti mietin voiko vaikuttaa vauvaan tai jonkin kohdunkaulan lyhenemiseen tms. Tyttö oli mahassa niin villi eilen yhdessä vaiheessa, että ajattelin hänen tulevan vatsanahan läpi ulos jos ei alakautta. Kerkesin sitten varaamaan ajan klinikalle tänään ja kävinkin - ihan siis oman mielenrauhan takia. Ajattelinkin että kaikki on varmasti ihan hyvin, mutta halusin konkreettisia todisteita. Heh, oonko mä vähän tällainen :) No, kohdunkaulaa katseltiin ultralla ja se oli peräti 5cm eli tosi pitkä ja näytti oikein hyvältä ja kohdunsuu kiinni jne. Joten nyt hyvillä mielin eteenpäin taas, eikä tarvii pelätä ja miettiä, että pitäisikö levätä ekstraa tms.

Kuten P ja A totesitte, taitaa tyttö tehdä itselleen tilaa yksiössä. On ihan varmasti joku kova kasvuspurtti taas päällä. Ihana pikkuinen.

Mimmu, hyvä että sinäkin sait rauhoittelua, hienoa että kaikki ok! Ja Mannalla ultra edessä sunnuntaina, saadaan sitten kaikki kolme olla hyvillä mielin! Teillä tietysti hieman eri tilanne kun on vielä suht alussa, mutta alkaa niitä viikkoja kertyä teillekin kivasti! Ja pikkuiset masussa on vahvoja liikkuvia tyyppejä jo parisenttisinäkin :)

Ai niin, siitä vielä, Aniliini, liitoskivuista... Mulla on niitä itse asiassa ollut pikkasen silloin tällöin ihan alusta asti, tyyliin rv6-9 olivat varmaan pahimmillaan ja hoitajat vahvisti että ne tosiaan voi olla niitä - hurjista hormonimääristä johtuen nimittäin. Mulla kun oli kaikenlaista hormonipiikkiä ja muuta lääkettä tukena aina siihen rv12 saakka. Sen jälkeen onkin sitten helpottanut. Mutta nyt tämän paineen myötä tuntui kieltämättä pikkaisen sellaiselta taas. Hyvä kun muistutit, täytyy vaan ottaa rauhallisesti. Jotenkin kuitenkin vaikka pikkukremppoja ollut ja kaikenmaailman vatsatuntemuksia ja nipistyksiä sun muuta, niin en osaa yhtään ajatella että olisi raskasta tai kauheeta. Oon vaan niin onnellinen, ja ohimeneviä ne suurin osa on, selkäkivut yms. jotka tulee ja menee. Päällisin puolin voin niiiin hyvin!

Kiva kun Matias on alkanut enemmän puhumaan. Kyllä gäng-gäng-rokkari alkaa pian lauleskellen puhumaan kanssa! Tai runojen muodossa, hih :) Leikki leikkinä, varmasti tietysti huolestuttaa äitiä, se on ihan ymmärrettävää. Kuulostat kuitenkin Stella aina niin viisaalta ja jalat maassa tyypiltä, että päädyitte kumpaan vaihtoehtoon tahansa niin varmasti se on oikea ratkaisu teidän ja Leon kohdalla. Musta ei nyt valitettavasti ole paljon apua sanomaan suuntaan tai toiseen kannattaisiko odottaa vai aloittaa puheterapia.

Gissan ja Keijun vuoro kirjoittaa tosiaan :) Ja Nasuppia ja Tiituakin kaipaan. Ja seuraavassa vuorossa olevaa Sanelmaa tietysti. Oletko muuten lomalla tämän viikon vai miten se menikään? Mitä olet/meinaat lomalla puuhailla?

Lotalla on edelleen niin ihanat ja hauskat jutut. Kuten Vilin kommentti Siljasta kans :)

En kokeillut vielä Aniliinin linkkiä, täytyy katsoa se.

Jouluradioista ja ihanan vilpittömästä joulusta puheen ollen, miten kaikki aiotte viettää joulua? Me ollaan osittain (pienessä) perhepiirissä. Siskon kanssa tulee vietettyä enemmän aikaa, jeee, tosi kivaa, odotan hulluna. Varmaan aika perinteisesti se aatto menee. Sitten ollaan reissussa pari päivää siinä yhdessä välissä.
 
Sain sen auki Ansku, hihii :) Aivan ihana!! Vau mitkä pohjelihakset neidillä, hih :)

Ai niin ja piti sanoa kun kommentoit hauskasti meitä kyyhkyläisiä :) Totta, ollaan me vähän sellaisia, heh. Välillä kai jotkut meidän enemmän tappelevista ystäväpariskunnista epäilee ettei tällainen voi olla normaalia. Mutta mitä sitä nyt pienestä tai ei mistään kehittämään turhaa riitaa.

No niin, jos pääsisin tekemään jotain muutakin välillä, vaikka seurassanne voisi viettää koko päivän!
 
Melkein tipahdettiin toiselle sivulle.
Kylläpäs Aniliini tosiaan jaksaa kirjoittaa niin kaikkia huomioiden, mukavaa luettavaa. Ihana kuva teidän neidistä ja tosiaan-pohjelihakset ovat kunnossa tuolla jumpalla:) Sinnikäs neito jumppaamaan!Nyt on pakko taas kysyä Siljan ikää? Lieko samaa ikää kuin Nekun Elli?Vai hiukan vanhempi siis varmaan.

Mimmu, ihanaa kuulla, että masussa asukki voi hyvin. Onpas huojentavaa. Kyllä sitä sa murehtia asioiota, mutta _onneksi_ on olemassa mahdollisuus ultraan. Ja kyllä sitä reippaan satasen maksaa siitä, että saa mielenrauhan. Itse mietin, että miten ihmeessä pärjään, kun en saa joka toinen viikko mennä katsomaan asukasta ;) No, sunnuntaina päästään ja sitten tuleekin taukoa, jos kaikki on hyvin. Myönnän kyllä, että omalla kohdallani on kyse epäuskosta ja pelosta, koska on niin kivinen taival takana että en jaksa oikein luottaa mihinkään. Mutta mahtavaa, että teillä kaikki hyvin. Toivottavasti myös Riinuskalla ja Hertallakin. Ja Riinuskalle lähetän parempaa miletä ja jaksamista; paha olo vie varmasti vie voimia henkisesti ja fyysisesti. Itse olen siltä ainakin vielä säästynyt, symppaan kyllä sua.

Huih, nyt on niin pätkittäistä kirjoittamista. Pakko palata työn pariin, kun en nyt ehdi keskittyä olennaiseen eli elleilyyn :D


 
Lomalainen ilmoittautuu!!

Luulisi että lomalla on aikaa olla koneella, mutta johonkin ne minuutit ja tunnit aina katoaa :)

Hyvä että Mannalle ja Mimmulle kuuluu hyvää. Hus pois kaikki ylimääräiset vuodot ja tuhrut. Ne kyllä aina säikäyttää. Hyviä vointeja siis kaikille mammoille. Eikä tainnut Mimmun flunssan lisäksi olla muita sairaskertomuksiakaan tällä kertaa. Hyvä niin.

Mulla loma lähti käyntiin maanantaina KELAn papereiden viennillä. Vielä täytyy pyytää työnantajaa lähettämään yksi kaavake perästä päin, niin pääsevät sitten tekemään päätöstä. Kävin myös viemässä lapsivakuutushakemuksen vakuutuus yhtiölle. Heti ei myönnetty, koska mulla on ollut noita äitiyspolikäyntejä, mutta tuskin ne esteeksi muodostuvat. Otetaan siis vakuutus, joka astuu voimaan heti syntymähetkellä.
Iltapäivällä olikin sitten koiruuden kastrointileikkaus, joka meni hyvin ja poitsu toipuu hyvää vauhtia. Tiistai meni potilasta vahtiessa, mutta eilen olin sitten jo Lempäälän Ideaparkissa shoppailemassa.

Ostin nyt ekoja pikku-pikku vaatteita, eli muutamat 50 senttiset tarttui mukaan (body, puolipotkarit, pehmoinen fleece-asu ja vähän sukkia). Niitä en varmasti kovin paljon enempää ostakaan, kun ei niitä montaa viikkoa taida tarvita. Kummipojalle ostin myös joululahjan. Siskontytöille vielä lahjat ja siinä ne sitten onkin. Meillä kun ei pahemmin ole noita lahjoja harrastettu jouluna. Helppoa ja mukavaa! Meidän mielestä.

Tänään pitäis sitten saada aikaiseksi oman vaatekaapin armoton perkaus. Olen siirtänyt ja siirtänyt sitä jatkuvasti, mutta nyt ei enää meinaa ovi mennä kiinni, joten vaihtoehtoja ei ole. Lisäksi tulevan lastenhuoneen kaapista pitäisi raivata tilaa vauvan vaatteille ja tarvikkeille. Se on sitten vähän niin kuin palkinto siitä omien vaatteiden perkauksesta :)

Huomenna on ohjelmassa nokisutarin käynti ja sitten menenkin ystäväni siskon luo kestovaippainfoon. Saapa nähdä kuinka innolla lähdetään kestoja kokeilemaan. No kokeillaan ainakin ja jos sujuu niin hyvä juttu. Stressiä en aiheesta aio kuitenkaan ottaa. Kaverin sisko on tosiaan lupautunut mulle ja siskolleen kertomaan omista kokemuksistaan. Helpomi sitten lähteä kokeilemaan, kun on käytännössä nähnyt.
Että tällaista omaa napaa tällä kertaa täällä.

Molly kirjoitteli paineentunteesta. Mulla on ehkä jonkin verran ollut, mutta ei niin voimakasta, että olisin siihen erityisesti kiinnittänyt huomiota. Liitoskivuiltakin olen säästynyt, ainakin uskon niin. Muuten on ihana lukea että teilläkin kaikki ok. Nuo masussa mylläyshetket on niin ihania. On se vaan vieläkin välillä vaikea ymmärtää, että siellä tosiaan on ihan oikea ihmisen alku mylläämässä ja kohta me jo tavataan. Vautsi. Edelleen jaksan olla kiitollinen ja onnellinen, että saamme tämän kokea.

Mulle ei muuten myöskään tulleet Pirittan lasten kuvat. Olis kiva nähdä niitä! Siljan bodauskuvan sain kyllä auki :)

Nyt lähden suihkuttelemaan potilaan leikkaushaavaa ja sitten sen vaatekaapin kimppuun. Palaillaan taas!

ps. Meillä sataa lunta!!
 
Sateinen hei. Miten ihmeessä tota vettä voi riittää?? Heeh, muakin nauratti Stella meidän samanlaiset aatokset. Just niin.

Ja nauratti teidän hauskat jutut, Nekun reboundit, Vilin "Silja on pulassa", Leon kitarafanius, äipän villasukat (sama täällä!) ja aikoinaan Sanelman ellut-sana :-) Ihania päivän piristyksiä!

Mukava kuulla, että Mimmun pikkusella kaikki nyt hyvin. Mitäs tulevalla isosiskolle muuten kuuluu? Joko olette puhelleet tulevasta?

Silja senkun kehittyy ja saa uusia taitoja, wau! Ihana kuva neitokaisesta. Tosin avautui (mulle) kovin pienenä.
Meidän Anna on vähän jämähtänyt tuossa kehityksessä, ei minkään valtakunnan eleitä liikkeelle lähtöön. Mutta ihan bueno, kyllähän tuota ehtii. On muuten niin vallan ihana tyyppi! Mun äitiä naurattaa, kun on kuulemma NIIN ilmetty isänsä, ja musta ei sitten lainkaan...Hassua.
Mä laitan Ansku yleensä vaan pienen tilkan maitoa pulloon, kun ei menekistä ole koskaan tietoa. Eipä mene sitten niin hukkaan. Meillä yö (!!) - ja päivätissi käytössä enää. Tosin...tyttö käytännössä ROIKKUU mun tississä yöllä, hemskatti sentään. Ihanaa tytön vieressä on nukkua, kun oikein takertuu muhun yöllä, mutta ei tule mun nukkumisesta yhtään mitään. Taas joudutaan miettiä uusia nukkumisjärjestelyjä. Heh, aika vähiksi vaan käy.

Manna, Silja on siis Annan ikäinen. Mai taas Ellin ikäinen. Onhan näitä muksuja aika läjä, joten ei ihme, jos menee sekaisin :)

Hm..vaikea Stella sanoa tuota puheterapeutista. Itse ehkä ajattelisin niin kuin miehesi, mutta toisaalta mun mammakaveri kävi ihan just tuon "ilon" takia puheterapeutilla poikansa kanssa. Sai vinkkiä, miten puheen kehitystä voi kotona avittaa, ja siellä tarkistettiin tietty kuuloa ja puheen ymmärrystä. Kaikki oli ko. pojalla kunnossa, joten saivat vain ohjeen odotella. Masalla puheenkehitys on selvästi "hiljaa hyvä tulee". Joka päivä tulee uusia kahden kolmen sanan lauseita.

Voih Riinuskan pahaaoloa. Se on karmivaa, jos on päällä nonstop. Jaksamista!

Mä koitan löytää meille leffaa huomiseksi. Vaikea valita, kun mies tykkää Bondista ja muusta toimintaräiskeestä ja mulle ne on ihan antikamaa. Ehdotinkin jo eri saleja ;-) No, todettiinkin jo, että miksi mennä pakolla, kun kotonakin on niin kivaa :D Tosin meillä ois toi hoitaja...

Taaperopuuhailuista vielä. Matsku on aivan innoissaan, kun ollaan piilosta. Se menee silmät kiinni seisomaan keskelle omaa huonettaan ja sanoo "täällä" =)) Siis niin hauskaa puuhaa! On ihanaa, miten paljon lapset tuovatkin iloa ja naurua arkeen, joka päivä yhä enemmän. Varsinkin just nuo sutkaukset suusta on ihan helmiä. Joten voin kuvitella, miten Lotankin jutut saa nauramaan.

Puistoilijat kotiutuvat räntäsateesta, joten adios tältä erää.
 

Similar threads

G
Viestiä
107
Luettu
4K
M
M
Viestiä
101
Luettu
3K
S
A
Viestiä
112
Luettu
3K
Lapsen saaminen
**Keijukainen
K
A
Viestiä
106
Luettu
4K
S
S
Viestiä
103
Luettu
3K
S

Yhteistyössä