Tahkoojaplussat 86

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Molly*
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
M

Molly*

Vieras
Mimmu: 29.10.2005 Venla, 53 cm, 3670 g
Kirppu: (esikoinen poika -97) 9.8.2005 Viljami, 52 cm, 4750 g ja 1.7.2007, Anna-Sofia 51 cm, 4475g
Hilla: 20.8.2005 Nea, 50cm 3390g
Riinuska: 7.1.2006 Juska, 50cm 3260g
Stella: 24.1.2006 Leo, 48 cm 3250 g ja 26.7.2007, Kaisla 50 cm, 3355 g
Julia: 30.5.2006 Ilona, 49cm 3240g ja 16.5.08, Hertta 48cm, 3470g.
Nekku: 30.6.2006 Lotta, 51 cm, 4165 g ja 28.6.2008 Elli
Piritta: 30.6.2006 Matias, 50,5 cm, 3330 g ja 27.4.2008, Anna, 50 cm, 3600 g
Aniliini: 21.7.2006 Vili, 51,5 cm, 3660 g. 30.4.2008 Silja, 51 cm, 3540 g.
Mariska: (esikoinen Teemu 12/02) 9.8.2006 Samu, 51 cm, 3100 g
Suvi: 10.2.2007, Elsa 46 cm, 2500 g
Kata: 23.2.2007, Vanessa 53 cm, 4428 g
Murmeli: 23.2.2007, Maija 51 cm, 3650 g
Sandeman: 1.5.2007, Nella 50 cm, 3320g
Hertta: 27.7.2007, Hertta 51 cm, 3680 g
Keijukainen: 10.7.2008, Mai 51 cm, 3740 g
gissa: 19.7.2008, Leo 50 cm, 3080 g
Tiitu: 11.8.2008, Linus 51 cm, 3880 g
Nasuppi: 20.9.2008 tyttö ja poika

Odottajien la:t:
Sanelma 5.3.2009
Molly 14.4.2009
Hertta 4.7.2009
Manna 7.7.2009
Mimmu 9.7.2009
Riinuska 16.7.2009
 
Ihanaa, perjantai jo häämöttää, huomenna...

Mä olen nyt kyllä ollut tosi väsynyt, hoh hoijaa. Töissäkin vaan haukottelen. Siitä puheenollen, 24 työpäivää jäljellä :) Se on helppo laskea kun helmikuussa on tasan 20 työpäivää. Ensviikolla mulla on pari vapaapäivää, jee. Jään siis 1.3 äippälomalle.

Manna, mullahan on ollut sitä iskiaskipua kanssa nyt raskauden aikana silloin tällöin. Sen takia sen joogamaton hommasin ja aloin mammajoogaamaan (löysin ohjeet odottajan lehdestä) ja venyttelemään kotona. Ns. kissavenyttely tuntui erityisen hyvältä. Ja sehän EI ole jatkunut... Siis joogailu. Mä en käsitä miten mä olen näin saamaton ja laiska. Mutta siis just noilla viikoilla mulla tais olla pahimmat "kohtaukset" kans, tyyliin puukolla pakaraan. Auts, se EI ole kivaa. Yleensä nopein apu siihen oli lepo sohvalla, kun löysi hyvän asennon joka ei maatessa sattunut niin hetken päästä pystyi taas jo kävelemään suht normaalisti. Iltasin ja öisin se oli mulla pahinta, mutta yleensä aamuun mennessä oli jo poissa, että työpäivät meni sit kuitenkin ihan hyvin. Ja voin lohduttaa, että saattaa siis olla just tuollain ohimenevää ja aaltoilevaa eikä välttämättä koidu koko loppuraskauden jokapäiväiseksi riesaksi. *Kop kop*. Koita löytää hyvä ryhti ja tasapaino selälle kun istut ja kävelet, se maha alkaa kuitenkin jo vaikuttamaan painopisteeseen siirtymiseen ja selkä on kovilla vaikkei sitä niin huomaisikaan. Nauratti muuten kun koira luuli, että leikit sen kanssa siinä kontatessasi kivuissa ja tuskissa :) Onko selkä parempi tänään?

Ja voi, teidän piti Hertan kanssa tavata mutta meni sivu suun tällä kertaa, harmillista. Ikävä vaiva tuo hedarikin, yhh. Tai mikä tahansa kolotus, kipu ja flunssa näin raskaanaollessa kun ei voi/haluaisi ottaa mitä tahansa lääkkeitä.

Stella ja Leo oli käynyt puheterapeutilla. Oikein järkeenkäypältä kuulosti tuo kaikki mitä nyt sieltä saitte irti ekalla käynnillä! Ja varmaan tosiaan hyvä juttu että kävitte, siitä sai siis todella jotain lisäarvoa eikä tarvii painia ajatusten kanssa itsekseen, puhumattakaan kaikista ihan konkreettisista neuvoista. Se viittominenhan on hauska juttu ja varmaan innostaa Leoa kehityksessä! Vähän silleen "leikin" kautta vaikkei se varsinaista leikkiä olekaan, mutta lapsesta varmaan tuntuu siltä ja palkitsevalta, kun oppii uutta ja huomaa osaavansa! Hinoa!

Tajusin muuten minäkin heti ketä Riinuska tarkoitti Stellan yhdennäköisyyskommentilla siihen näyttelijään. Totta :)

No, mitäs Sanelma lomalainen on puuhannut? :) Musta on muuten sitten tosi kivaa kun sinä, ja muut odottajat, kirjoittelette omista navoista, vauvan kehityksestä, tuntemuksista ja fiiliksistä. Mahdollisimman paljon vaan, kiitos. Siitähän sitä vertauspohjaa saa itselleen ja kaikenmaailman ajatuksia ja ideoita. Varsinkin Sanelma kun menee just noin sopivasti muutamia viikkoja mua edellä.

Aniliinilla ollut ihana tyttöjenilta. Mä kaipaan tuollaista. Pitäisi järjestää enemmän, ehdottomasti. Hyvä, että vältyit liskoiltakin :) Niistä tuleekin mieleeni Vippe ja mitä kaikkea päänvaivaa liskot voikaan teettää, hehee. Niin ne ajatukset kypsyy päässä hiljalleen (tai yhtäkkiä kostean bileillan seuraumuksena, hih) ja jos/kun inssiin menette syksyllä, niin se on ihan hyvä itselle tietää jo nyt. On joku ns. takaraja ainakin ajatustasolla, ettei tarvii tuntua siltä että haahuilee maailman loppuun asti jos ei mitään kivaa yllätystä tapahdu jossain vaiheessa. Mekin silloin aikoinaan päätettiin helmikuussa, että elokuussa tehdään asialle jotain jos ei sitä ennen oo mitään tapahtunut. Se oli oikein hyvä aika kypsytellä ja tottua ajatukseen.

Ai niin, se mun hemppa. Joo, kiitos tuesta tytöt. Tosiaan, eihän se mikään hirveän paha ole. Lääkäri ei ole moksiskaan, hänestä tuo 111 on ihan ok. Itse vaan oon ottanut siitä jonkinlaisen mission alusta asti, koska se on aina ollut suht alhainen mulla. Ja tosiaan ajattelin, että lisärauta nostaisi sitä ja kun niin ei ole tapahtunut niin sen takia kai vauhkoan siitä. Vointi on siis ollut kyllä ihan ok. Mitä nyt ihan viimeisen viikon on vähän enemmän väsyttänyt.

Manna, miten muuten kävi silloin yks päivä kun olit menossa työpaikalle kääntymään? Huomattiinko siellä raskaus, tai siis kerroitko kellekään siellä tai kysyikö kukaan? Silloin aikoinaan rv 16-tienoilla kun mä kerroin niille joiden en uskonut vielä tietävän, niin olihan ne arvannut jo kauan sitten :)
 
Oih, nysse Sanelma on päässyt lomille! Vitsit, huikeaa. Muista nautiskella ajatuksella, että kollegat ovat töissä, hih.

Mitenkäs gissan ja Leon risteily meni?

Mollyllä kulkee tasaisesti, hieno juttu. Ootteko nyt uudelleen käyneet “potkimassa bugien renkaita” ja muita?

Toivottavasti Mannan iskias on ohimenevää plaatua. Tosiaan, mitä tuumasivat töissä? Harmi, että tapaaminen Herttojen kanssa meni ohi, seuraavalla kerralla sitten.

Iso-H, miten pikku-Hoon unet?

Onnea Keijulle Main upeista unista! * näkyykö mun vihertävä naama??? * Noh, unikoulu pidetään parin kk:n päästä. Kylläpä Mai muuten nukkuu pitkät yöunet! Meillä molemmat nukkuvat n. klo 21-7.30, mikä tässä tilanteessa sopii loistavasti, sillä E menee sitten jo päikkäreille klo 10 aikoihin, kun suunnataan puistoon. Tiituko se kyseli päikkäreistä? Elli nukkuu kahdet ja L oli aikanaan vuoden ikäinen, kun toiset jäivät pois, joten uskoisin, että näillä mennään vielä pitkäänkin. Tietty riippuu varmaan siitä, mihin aikaan tyyppi aamusella herää, meillä on näitä early birdejä ollut.

Keiju, mä muuten tapasin eilen ab 5-vuotiaan Mai-tytön.

Meillä ollut huonoja ja huonompia öitä, koska tytöt ovat olleet kipeinä. Meni kaksi yötä siten, että sain laskea oman uneni määrän minuuteissa. Klo 4.30 en ollut nukkunut vielä minuuttiakaan ja pisimmän pätkän 30 min Lotan seurana lastensängyssä melkoisella korkkiruuvilla. Nyt tosin kaksi tavallista yötä, jolloin E:kin nukkunut suht rauhallisesti.

Kumma tauti, kuume nousi aina yöllä. E:kin oli varmaan 40 asteinen parinä yönä, onneksi lääke sentään auttoi. P, Ellillä todettiin myös ti:na korva- ja keuhkoputkentulehdus. Great. Käytiin vielä sovitusti eilen uudelleen lääkärissä hönkimässä naamarin kautta Ventolinea (tai mitä nyt onkaan) hengityksen helpottamiseksi. Tolkuton määrä flunssia ja muita liikkeellä.

Elli on aivan sinttisarjalainen (siis ihan tavallisen kokoinen vauva kai mutta siskoonsa verrattuna tosi pieni). Nlan mitat 7575 g, 68 cm. Käyrät hiukan notkahtaneet, mutta th sanoi, että hyvässä lihassa on. Nyt tietty sairastelu on verottanut ruokahalua.

Hehee, Mariska, ymmärrän tuskan, tollaisia tulee ajoittain. Mä todella huomaan lasten myötä rupsahtaneeni – tai ehkä se on vain ajan kuluminen muutenkin. MUTTA kyllä mä silti repeilin täällä ihan kunnolla sun vuodatukselle. Ja kun se ovikin pitää vielä oppia avaamaan… :-D

Kiva Stella, että teillä oli hyvä käynti pt:llä! Mulle noi viittomat kuulostaa ihan heprealta, en jotenkin yhtään tajua, miten se homma toimii pienen lapsen kanssa. Mutta loistavaa, että toimii.

Hyvä, hyvä Sande ja Stella! Kuntoilu todella tekee eetvarttia. Mä olen saanut_niin_valtavasti lisää energiaa, kun roiskutan hikeä ja rääkkään kroppaa 4 krt vkossa. Siinä unohtuu sujuvasti univajeet ja muut urpoudet.

Mulla on tää vko buukattu, joten ei onnaa miittinki.
 
Nostelen tämän uuden ketjun vanhan päälle, jos ei joku muu ole ehtinyt väliin jo...

Nekku, ei olla käyty potkiskelemassa bugien renkaita :) Mutta lähiaikoina on hankintalista käytävä huolellisesti läpi niin kauan kun vielä jaksan kaupungilla pyöriä ja vertailla hintoja, featureita jne. Kuitenkin mitä olen tuttujen kanssa jutellut, niin taidetaan päätyä bugiin ja itse asiassa näin maastonvihreän värisenä yksi päivä cityssä ja ihastuin siihen, oli ehkä enemmän meidän tyyliset kuin kirkkaanpunaiset. Saas nähdä :)

Puuh Nekku teidän öitä, I feel for you. Onko tytöt nyt paranemaan päin? Toivottavasti nyt saisitte kaikki nukkua hyvin, ainakin joitain öitä... Äh, ei sitä edes tiedä mitä sanoisi, kuulostaa kyllä niin rankalta.

Sande, pahoittelut siitä työpaikasta :/ Olisiko ollut oikein mieluisa? Vai voiko tulla jotain parempaakin eteen? Tietysti ajat eivät ole parhaimmat tällä hetkellä, pah.

Höh, supistelee.

 
Höh, enhän mä tajunnut että täällä oli uusi ketju, kopsaan nyt juttuni tähän:

Moro,
katselen taas pkodin lapsia tuolla pulkkamäessä, on vielä niin hauskaa ja harmitonta. Taitaa olla molemmat lähistön pkodit liikkeellä kun näyttävät vaihtavan vuoroja ettei koko 100 lasta ole samassa mäessä! Taisi Nkin päästä jonkun isomman tytön kyytiin:-).

En sitten saanut sitä duunia, olivat palkanneet jonkun sisäisen ehdokkaan. PÖH. Mutta näin tämä elo menee, ei anneta armoa muille.

Mä katselin Nellan neuvolakorttia ja vertasin noihin Annan mittoihin...siis mä en YMMÄRRÄ miksi me ravataan edelleen kasvukontrolleissa, Nellan 8kk mitat oli 7,9kg(8,3) ja 69 (70)cm. Mulle on varmaan sattunut joku salaa hermoheikko ja pilkuntarkka neuvolatätsy joka haluaa hermostuttaa äitejä ihan tahallaan. Ärsyttää.

Pn lapsosille parantavia tuulia, taitaa olla samaa tnnekin tulossa, N viime yönä yski ja räki ja kolmelta otettiin maitoa, panadolia ja nasolinia ja sillä satsilla nukuttiin loppuyö. Tuntui aika karmeelta taas tuo yöherätys kun viime aikoina (siis viimeiset 2 vkoa) on saanut nukkua heräämättä!!

Tulkaahan linjoille!

Ja Molly, aika lyhyt oli duuniesittely ekassa haastattelussa kun oli konsultin luona, paljon jäi kysyttävää mitä konsultti ei osannut kertoa. Että paha sanoa oliko paikka kovinkin mieluisa, firma olis ollut jees.

Hih, mies on lähdössä hiihtämään poikain kanssa huomenna ja yhdellä reissuunlähtijällä on oksutauti. Saapi nähdä lähteekö mukaan ja tartuttaa samalla koko porukan, erittäin reilua?? Ja sitten kaikilla on kotona 1-4 lasta jotka saavat tartunnan isältään kun palaa?? Ja sitten mietitään miten pandemia voi levitä niin nopeasti?

Mä taidan olla vähän sekopää kun kaipaan tuota raskausaikaa enkä niinkään sitä pikkuvauva-nuuskuttelua. Musta oli ihanaa tuntea ne liikkeet ja miettiä mitä vaihetta nyt mennään ja missähän kohtaa sen jalkapohjat on nyt. Mutta mulla ei ollutkaan mitään suurempia vaivoja (tai sitten ne on unohtuneet). Ah, nauttikaa nyt mamat, varsinkin ekavekaroiden odottajat, tämän jälkeen ette koskaan ole yksin;-).
 
Pitäis tehdä yhtä sun toista, mutta täällähän mä taas. Hyvä ja huono puolensa siinä, että Anna "vaan" istuu: kun veli on päikillä, kaipaa viihdyttäjää, mutta muutoinhan tuo on aikas iisi, kun ei tee tuhoja ;-)

Hei munkin piti kommentoida tuota Mariskan bodyagea =)) Ja sympata tuskaa. Kyllähän noi fiilikset on niin tuttuja, kun on nukkunut huonon yön, ei mikään näytä ja tunnu kovin hyvältä. Heh, mikä lie on oma bodyage?? Mariska, gosh sä olet vielä nuori muuten! Ja esikoinen menossa on kouluun, voi vitsi. Tehän olette uudessa nuoruudessa miehen kanssa, kun lapset on teinejä, hih ;-)

Voihan video Nekku teidän öitä. Siis kamalaa. Kyllä tämä on yhtä vuoristorataa näiden lapsosten kanssa. Musta kaikkein hevintä on edelleen näiden kanssa se, että aina jompikumpi herättää tai huonommassa lykyssä molemmat. Luojan kiitos mies on täysin samassa veneessä öisin, niin saadaan jotenkin luovittua yöaika.
Tervehtymistä siis teillekin Nekku. Meillä Matsku on jo entisellään, tosin tuntuu, että kuume voi nousta herkästi taas - ja nimenomaan öisin.

Sande, Annahan on oikeestaan jo melkein 9 kk, viikon vajaa. MUTTA silti, eihän tuo ero silti suuri ole, eikä kyllä maalaisjärki tajua, miksi käytte kontrollissa. Onhan se hyvä huolehtia, mutta kun sitä huolestuu itsekin samalla...Onko siellä kontrollissa muuta kuin mittaukset, saako jonkin sortin vinkkejä syömiseen, ohjeita tms.?
Harmi muuten tuo työpaikka, voihan plaah =(

Anna nukkuu kahdet päiväunet yleensä. Jos ollaan kotona, pysyy hyvin "rytmissään" , mutta jos puistoillaan, nukkuu vain hetken aamupvällä, ja sitten yhtä aikaa Matskun kanssa, eikä usein illalla enää lainkaan. Masa jätti toiset päikät noin kymmenkuisena.

Oli kiva kuulla eilen, että pkotiin, johon haen Masalla ensisijaista paikkaa syksyllä, tulvii hakemuksia. Tullut jo 70...ja joka päivä lisää. Että tosi lupaavaa. Tosin me kärkytään yhtä taloa lähialueelta, niin mistä sitä tietää, missä syksyllä asuu...? Meidän tarjous ei mennyt aikoinaan läpi, ja nyt odotetaan, että hinta tippuis. Ja voihan se tippua, mutta se voi olla kesäkin jo silloin. Hmp...vaikiaa. Ei viittis ihan hirveesti niitä hakemuksia rustata eri paikkoihin, vaikka voihan sen paperin aina perua.
No se siitä. Ansku muuten, sun leipomukset TEKI kauppansa eilen. Oli todella hyviä ja niin helppoja tehdä.
Nyt muihin puuhiin.
 
Lyhyt tervehdys. En ole kuollut enkä muutenkaan hävinnyt kartalta. Mutta sekä töissä että kotona on ollut aika haipakkaa - tai ainakin siltä on tuntunut, kun tämä oma jaksaminen ei todella ole mitään normaaliluokkaa. Pari viikkoa sitten kirjoittelin pitkän stoorinkin, mutta kun tietokone imaisi sen jonnekin bittisfääreihin, niin en ole saanut aikaiseksi kirjoittaa uudelleen.

Täällä vatsa kasvaa (tai ainakin vyötärö katoaa ja vaatteet kiristävät) ja ensimmäisiä liikkeitäkin olen ollut tuntevinani tässä kohta viikon verran. Kauhea väsytys siis vaivaa ja ilmeisesti osin sen vuoksi olen kärsinyt melkoisista päänsäryistä, mutta muuten kaikki on mennyt oikein hienosti. Neuvolalääkäri (liki kuukausi sitten) tosin sanoi, että kohdun kaula on alapäästään sormelle auki, mutta napakkaa kohdunkaulaa on kuulemma silti 3 cm. Kuulemma tällainen on ihan yleistä uudelleensynnyttäjillä, mutta jäihän se vaivaamaan. En minä sitä nyt joka päivä mieti, mutta olisi rv25 tienoilla yksi viikon työreissu ja se vähän mietityttää, että pitäisikö suosiolla jättää väliin, ettei tarvitsisi stressata. Np-ultrassa kaikki näytti hyvältä, helmikuun puolivälissä olen menossa rakenneultraan perussairauteni vuoksi. Yritän oikeasti ottaa osaa keskusteluun paremmalla ajalla.

Sitä minun laskettua aikaani ei muuten sitten siirretty, kun kaksi viimeisintä ultraa ovat näyttäneet kaverin vastaavan täysin viikkojaan sekä kehitykseltään että kooltaan. Eli laskettu aika on siis 6.7. (eikä 9.7. niin kuin tuossa listassa) ja viikkoja nyt koossa 16+3.
 
Moikka,

Kiva kuulla Mimmusta! Harmitus tuo väsymys:( ja sen myötä pääkipu. Aikamoista jaksamista ja vielä lapsen kanssa. Me mennää ihan rinta rinnan laskettujen aikojen kanssa:) Meillä myös rakenneultra helmikuun puolenvälin tienoilla.Olisi kiva kuulla sun kuulumisia enemmänkin, kun vain jaksat sitten kirjoitella.
Katoin tuota Tahkooja-listaa ja siellä on muutama nimi, joita ei ole keskustelussa näkynyt ja mulle ihan vieraita, ainakin vielä.

Paranemisia Nekun ja Piritan pikkuisille. Matias on siis paremmalla tolalla, hyvä niin. Kurjaa, kun pienet sairastaa:( Luin lehdestä, että 2009 vuoden aikana tulee rotavirusrokote yleiseen rokotusohjelmaan; se ei ilmeisimmin ole ollut? Kurjia kaikki sairastelut ja niiden myötä valvomiset. Kuulosti muuten huimalta Piritan päiväkotiin hakijoiden määrä:/! Huh huh..

Molly, maastonvihreät bugit kuulostaa kivalle ja värikin sopii varmaan "tyyliisi" hyvin ;) Kitos muuten iskiassympatasta kaikille, aika kökkö vaiva on. Yhtäkkiä kahvilassakin tänään sätkin..hiukan erikoisen näköistä varmaan..
Mollyn päivät käy vähiin myös ja saat pian levähtä kotona. Urhoollisesti oot sinä myös jaksanut töissä. Onko hankitoja jo paljon tehty? Vaatteita? Sänky? jne?
Niin, työpaikalla meni ihan hyvin silloin..Mulla oli tunikamallinen paita ja vielä alas laskeutuva huivi tuossa edessä, niin pystyin vallan hyvin olla vapaasti. Ja pääasiassa olin sellaisessa ihmisjoukossa, enkä paistatellut missään yksin:) Mutta ensiviikolla varmaan sitten otan sen linjan, että kerron, jos sopiva tilaisuus tulee.Ja niinkuin Molly sullekin kävi, niin kyll mun masu jo näkyy...ja taitaa jotkut jo "tietää".

Kiitos Sande poro-ohjeesta. Tuon tyyppistä ajattelin! Ja harmitus, ettei työpaikka natsannut:(

Aniliinilla tosian oli kiva uusi väri hiuksissa! Ja kuvakin bookissa oli hyvä. Mulla nousee tuossa juuri ruutusämpylät, kun kaikkea muuta kaapissa on, mutta ei pehmeä leipää ja ajattelin tehdä nyt noita. Mutta jauhoseos on hiukan erilainen ja ilman mittoja kun leivon, niin lopputulos voi olla erilainen :D

Piritan sporttimökkely kuulosti mukavalle! Tosi kivaa varmasti isolla porukalla ja lasten kanssa. Yhdistyy perhe- ja ystävälomailu!

Nyt pakko mennä jatkanaan ruuanlaittoa ja kohta saa smäpylätaikinankin kaataa pellille!

Kuullaan taas.
 
Huomenta.

Kiva oli tosiaan kuulla Mimmusta pitkästä aikaa. Tsemppiä väsymykseen.
Mä jotenkin elän muistoissani hirveästi omia raskausaikojani teidän kauttanne ja sitten yhden mun hyvän ystäväni joka saa esikoisensa helmikuussa. Eilenkin lärpätin ystäväni kanssa tunnin puhelimessa ja olin niiiiin syvällä menneisyydessä muistelemassa synnytystä ja sairaalassa olo aikaa, omia tunteita ja sitä vahvaa ihanaa ylpeyden, kiitollisuuden tunnetta joka tuli kun näin poikani ensi kertaa. Aivan ihanaa aikaa, nauttikaa siitä naiset.

Sandemanin reseptit, namnam. Harmi ettei työpaikka natsannut...seuraavaa matoa koukkuun vain. Musta on muuten ihanaa, kun sä voit vakoilla Nellaa kun se touhuaa pk:ssa. Siitä tulikin mieleen harmitella sitä valtavaa hakijoiden määrää joka P:n päiväkodissa on. Tiedän tunteen kun oma lapsi ei mahdu sinne ryhmään minne toivoisi ja olisi arjen sujumisen kanssa helpointa. Mä kun joudun viemään pojat eri paikkoihin hoitoon Samun pphoitajalle ja Teemun eskariin. Ja kaiken lisäksi Samun pphoitaja jäi vuorotteluvapaalle ja nyt joudun viemää S:n viellä kauemmaksi ja mulla tuhraantuu n. 45 minuuttia aamusta siihen kun koukin poikia eri paikkoihin hoitoon ja pääsen töihin. Mähän pääsisin töiohin pyörällä kun matkaa on vain 15 minuutin verran pyörällä ja autolla vajaan 10 min, mutta näillä järjestelyillä ei se kyllä onnistu ellen varaa 2 tuntia hoitomatkoihin. No valivali, lähipäiväkotiin on kyllä manguttu ja ne tietää tilanteen, toivottavasti vaan paikkoja vapautuisi.

Nekulle voimia katkonaisten unien kanssa, aika rankalta kuullostaa. *hali*.

Äh, pää lyö tyhjää kun kaikki jutut on toisessa ketjussa.

Sanelmalla alkoi loma, ihanaa nauti siitä. Onko sua vielä supistellut, vai pystytkö touhuamaan kaikkea normaalisti? Mannaa on vaivannut iskias kivut, ei kivaa. Toivottavasti ei koko raskausaikaa vaivaa.

Munkin pitää kokeilla A:n ruutusämppäreitä.

Samu sai korvien suhteen terveen paperit, putket olivat poistuneet itsestään ja tärykalvot ehyet sekä ei ollut liimakorvasta enään tietoa. Käytiin sitä juhlistamassa uimahallissa koko perheen voimin. Samu oli vaan jotenkin paniikissa ja piti musta niin kovaa kiinni, että oon ihan naarmuilla käsistä ja olkapäästä.
Teemun kanssa käytiin tänä aamuna lääkärissä siitä yökastelussa. Oli tosi kökkö lääkäri, oikoluki mulle esitteen jonka sitten antoi mulle kotiin tutustumista varten. Tarjolla olisi hormoonllääkettä joka vaikuttaa aivolisäkkeeseen, niin ettei pissaa kerry yöllä niin paljon. Juoda ei saa paljon koska siitä voi tulla vesimyrkytys. Ei kuullostanut kivalta, vaikka lähipiirissä on hyviä kokemuksia lääkkeestä. Toinen vaihtoehto on kastelupatja joka sitten hälyttää/herättää lapsen (ja koko perheen) kun pissa tulee ja näin ollen lapsi oppisi käymään pissalla öisin. Tähän patjaan on ½ vuoden jono. Täytyy jutella miehen kanssa mitä sitä tekisi.

Huomenna on uusinta yritys ystävän miehen 30 vuotis yllärikekkereille...oli enterorokossa varsinaisena päivänä, mutta käyhän se näin jälkikäteenkin. Ihanaa päästää viihteelle ja olemaan vaan ihan aikuisten kesken.

Nyt mä rupean hommiin, tulkaa jutulle niin menee tämä perjantai nopeammin.
 
Huh, mikä määrä lunta täällä on! Kävin tanssitunnilla ja osa matkasta jouduin kahlaamaan polvia myöten lumessa, kun kaikkia teitä ei ollut vielä aurattu. Ihana maisema.

Äh Mariska, tuo pomppiminen hoitopaikkojen välillä on varmasti rasittavaa. Meillä on ollut onnea, kun saatiin lapset samaan päiväkotiin ja vielä lähimpään. Tosin tuo pk lopetetaan vuonna 2011, joten sitten on siirtyminen edessä. Pitää mennä ajoissa jonottamaan tuohon toiseen lähellä olevaan päiväkotiin.

Niin ja hino juttu, että Samun korvat ovat nyt kunnossa!

Mollylla on tosi suloinen "ilmapallo", näytät ihan sellaiselta klassisen kauniilta raskaana olevalta naiselta, joka voisi poseerata vaikka mammavaatemalliston mallina.

Harmi, Sandeman, että ei tärpännyt duunin kanssa. Vaatii kyllä paljon henkistä kanttia tuo työpaikkojen ja haastatteluiden läpikäynti. Tsemppiä!

Joo, Piritta, kyllähän se viittominen kuulostaa vähän kummalliselta, mutta on lopulta aika helppoa, koska viittomat ovat niin loogisia. Ja mikä parasta: Leo on nyt parin päivän perusteella todella innostunut viittomista ja osaakin niistä jo monta. Ja vielä parempaa: hän on jopa innostunut kokeilemaan kyseisiä sanoja suulla. Eli joku kumman taika niissä viittomissa taitaa olla - madaltavat kynnystä puheen treenaukseen. Ei ne asiantuntijat turhaan ole olemassa ;).

Ai vitsit, liikunta on kyllä niin parasta stressinlievitystä. Äskeinen tanssitunti teki tosiaan tehtävänsä ja nyt on hyvä mieli. Illalla olin aikamoinen ärripurri, kun työasiat ja Leon synttärivalmistelut stressasivat.

Yritän saada kaupungin terveysneuvonnasta terkkaria kiinni kysyäkseni, miten kauan noro-virus tarttuu. Yhdellä kaveriperheellä on ollut se ihan vasta ja olisivat tulossa meille huomenna. Vähän jännittää tarttuminen, kun se tauti on _niin_ ikävä. Ja sen takia myös, että me ollaan itse laitettu kaksi kertaa vatsatauti liikkeelle aika isolle porukalle, kun ollaan luultu, että pöpöt ovat menneet jo huitsinnevadaan.

Nyt täytyy mennä lounastamaan ja jatkaa sitten hommia. Sori, että kommentoin näin vähän muiden juttuja, mutta pää lyö tyhjää enkä keksi mitä kommentoisin. Ai niin, Mimmu, kiva kuulla susta! Ja kyllä tuolla meidän listalla taitaa olla muutama sellainen, jotka eivät enää palaa kirjoittelemaan. Vaikka eihän sitä koskaan tiedä.

 
Mustakin hauskaa kun Sande pystyy vakoilemaan Nellaa ikkunasta joskus :) Olisi ihanaa. Kuulitko muuten S jo, että se meidän yhteinen tuttava sai tytön vuodenvaihteessa? Varmaan tiesit. Asia landasi mun työpöydälle ;) Ja eihän se varsinaisesti mun tuttava ole, kunhan tiedän ihmisen.

Manna, ei ole vieläkään hankintoja tehty... Täytyy kyllä pian alkaa haalimaan kamaa ennenkuin maha kasvaa valtavaksi ja alan väsymään totaalisesti. Kun pitäisi kierrellä ja vertailla kans vähän, ja sehän vie voimia :) Kutakuinkin on kuitenkin tiedossa mitä ja mistä ostetaan.

Nyt on kyllä kiva muoti ollut jo jonkin aikaa odottajien kannalta, siis just noi tunikat ja sellaiset mukavat "pehmeät" ja väljätkin vaatteet. Masun voi kyllä aika hyvin piilottaa jos haluaa. Mä en tykkää töissä kauheesti korostaa mahaa, jostain ihmeen syystä tulee ei-professionaalinen olo, kumma juttu :) Aina joku huivi roikkumassa tuossa mahan edessä. Mutta vapaa-aikana sitäkin kivempi pitää tiukempia yläosia. Mä liikutun edelleen niin kun ihmiset ihailee mahaa ja suht tuntemattomatkin (esim. kahvilan henkilökunta) kyselee hymyillen milloin on laskettu aika ja onko ensimmäinen lapsi jne. Odotus on kyllä ihana asia. Nautinkin siitä nykyään aivan älyttömästi kun se alun pahin pelko on siirtynyt syrjään. Raskauden edetessä huomaa miten omat ajatuksetkin etenee vaiheittain ja ikään kuin siirtyy seuraavalle tasolle viikko viikolta. Varmaan loppua kohti just ajattelee synnytystä jne. kun ei se ainakaan vielä ole kovasti mietityttänyt. Laitoinkin muuten tuoreen kuvan jakoon. Kehotan taas muitakin odottajia laittamaan masukuvaa myös :)

Piritan perheen pikkuloma kuulosti tosiaan niin kivalta, sporttailua ja yhdessäoloa hyvässä porukassa.

Sanelma on kiireinen lomalainen :) Mulla on muuten maha supistellut nyt jonkin verran. Hmm. Miten paljon sulla sitä esiintyi näillä viikoilla (28+) Sanelma, muistatko? Tai joku muu aikaisempi odottaja? Riinuskalla sama vaiva? Kerroin kyllä tiistain käynnillä mutta vähättelin ehkä vähän itsekin asiaa kun ei kerta ole kipeitä suppareita, eikä lekuri ollut huolissaan. Antoi jotain tabuja mitä voi ottaa tarvittaessa jos paljon supistelee (olisikohan ollut ventolinea, eikö se oo astmalääke?? höh), mutta en mä kyllä haluaisi turvautua sellaisiin... Eikö lepo auta? Mun äidillä kuulemma supisteli mua odottaessa aika paljon ennen LA:ta ja joutui olemaan ihan vuodelevossakin jonkin aikaa ja jäämään saikulle ennen ä-loman alkua.

Alkaa olemaan paljon omanapaisia ja itsekkäitä kysymyksiä nyt tässä vaiheessa kun ajatukset pyörii lähinnä tässä mahassa. Mutta ihanaa kun täällä on niin monia kokeneita naisia joilta voi kysäistä.

Mitä vkl-pläänejä kaikilla? Meillä taas rauhallinen vkl tiedossa, ei mitään erityistä. Kaverin kanssa sovin kahvitreffit.
 
Molly, jäin sairaslomalle lopullisesti rv 27+ supistusten takia. Mulla ne oli, no ei nyt kipeitä, mutta tosi napakoita ja epämukavia. Niin että kun supistus tuli, piti pysähtyä ja ottaa mahasta kiinni kun tuntui että se tippuu (?). Töissä jouduin pitämään 3 taukoa kun tyhjensin tiskikoneen, niin ajattelin että ehkä näitä töitä ehtii taas tehdä myöhemminkin :)
 
Heissan! Ihana, ihana luminen Talvi, nyt kelpaa pulkkailla - mitä sitten teimmekin äiti-lapsi-ystävien kanssa koko ap:n. Väsättiin myös nuotio ja paistettiin makkaraa. (Ei siis porkkanoita! :D) Vili vaan meinasi jämähtää paikalleen ja paleltua, kun ei ollut suuresta mäestä niin innoissaan kuin muut ikätoverinsa. Pelkäsi jopa kovaa vauhtia silloinkin, kun laskettiin yhdessä. Hieman arkajalkasorttia joissain asioissa..

Täällä taas VAIHTEEKSI räkää, jo olivatkin viikon terveitä. Vili nuhainen, Silja yskäinen. Ei kuumeita. Mutta val-vot-ta-vat. V sai varaan viisi huutokohtausta yöllä, edes syli ei meinannut hiljentää. Liekö kurkkukipuinen, tai sitten hertsasi, kun hengitys oli hankalaa nuhan takia. Mitään järkevää vastausta ei huudon lomasta saatu selville. S nukkuu muuten vaan levottomasti nyt pystyyn noustuaan. Että samassa veneessä Nekku ollaan - taas. Mutta mä olen kumman pirteä.

Me Leon ja Stellan innoittamana muistutettiin mieliimme taas viittomia Vilin kanssa ja Nekku voin kertoa, että homma todella toimii pientenkin kanssa. Miten voivatkin niin hyvin muistaa ja oppia uusia.. Lähinnä eläimiä olemme Vilin kanssa viittoneet. Meneehän ne niin kuin "vähän sinne päin", mutta niinhän se puhekin aluksi.
Stella, hyvä linkkivinkki: http://suvi.viittomat.net/

Josta tuli mieleeni, että mitähän "meidän" Suville kuuluukaan tätä nykyä..? Ilosta olisi taas kiva kuulla.

Siis täh, Siljankin 8 kk mitat oikeastaan ihan samat kuin Annalla. Tai ei se ole se ihmetyksen aihe, vaan se, että niin Nellallakin ja silti olette saaneet tuskan niistä kasvukontrolleista. En ymmärrä. Meillä S:n sanottiin menevän pituudessa -1 ja painon nollakäyrällä. Kai ne käyrät nyt sentään samat Suomessa on..?

Kökkö Sanden sivu suun mennyttä duunia. Sais jo tärpätä!

Silja nukkuu kahdet päikkärit. Ap:llä n. 2 h ja illansuussa vajaan tunnin. Yleensä.

Mukava, kun Mimmukin ilmottauti. Mun mielestä tuo on tosiaan ihan normaali juttu ja tosi yleistä, että uudelleensynnyttäjällä voi olla paikat hiukkasen auki jo alkumetreiltä, joten ei varmaan syytä huoleen, kun kaula ei ole lyhentynyt eikä pehmentynyt.

Molly, mä en muuten edes tiedä minkälaiset ne bugaboon (?) kärryt on. Pitääkin googlettaa.. Mutta maastonvihreä väri sopii munkin silmään. :)
Kiitos M kuvasta! Ihana, ihana sun ilmapallo! Säteilet ja ihaillen katsot kumpuasi. :))

Tässä mietin, että Sanelmastakin olisi kiva saada vielä viime hetkien masukuva ja ihan vatsaan hypähti perhosia, kun tajusin, ettei mene kauan, kun siläkin uunnalta jo vauvan kuva saadaan ihailtavakseme! :)

No, mutta onpas kökköjä nuo tungut lähipäiväkoteihin. Meillä ei sitä ongelmaa, kun ei ole valinnanvaraa..

Jeee, että Samun korvat on terveet. Kyllä hän niistä tulehduksista kärsikin ihan yllinkyllin.

Siljan turvaistuin tulikin jo ke, reipas vrk meni toimitukseen, huikean nopeaa. Ja hyvältä vaikuttaa. :)

Meillä oli muuten ihanteellinen 2 vrk, mä olin jotenkin ihan älyttöän hyvällä tuulella, energinen, malttia oli yllinkyllin ja tokihan se heijastuu lapsiin: mitä ihania päiviä! Sai alkuunsa varmaan tiistaisesta hermojen menetyksestä, suivaannuin Vilille ihan totaalisesti, kun on alkanut tuuppimaan Siljaa ja viemään leluja käsistä sekä irroittamaan kätensä tuesta - jolloin tyttö kupsahtaa nurin tämän tästä. No, kun menetin malttini ja poju joutui jäähylle toistuvasta kiusaamisesta, niin sitten olikin tasaista tallailua. Tänään olikin vähän yliääräisiä kitinöitä, niin tuli taas vähän sitä normaalia hampaankiristystä. Mutta extrahalipusiminen jäi päälle. Onni. =))

Meillä ei kummempia vkl-suunnitelmia, jos tuo ihana talvisää jatkuu, niin ulkoilua, ulkoilua. Iskä vähän lupaili Vilille jo uusintamakkaranpaistoa, kun ei tänään töiltään päässyt.



 
Huuh, vihdoin täällä ja jutut kelattu läpi! Meni yli tunti, että sain kaikki luettua. Mä oon kyllä ihan ylihuono avaamaan tietokonetta kotona. Ainakin näin, kun tekemistä riittää muutenkin. Ehkä sitten kun meno vähän rauoittuu, niin tulee surffattua netissäkin varsinkin jos käy kuten Sandelle Nellan suhteen, että O-R antaa odotuttaa itseään.

Juu, loma sitten tosiaan alkoi, mutta täysin päinvastaisissa merkeissä kuin olin kuvitellut. Keskiviikkona iski joku ihme ahdistus ja eilinenkin meni vähän samoissa merkeissä. Jotenkin tuntui, että elämässä tuli liian suuri muutos kertaheitolla. Siis henkisellä puolella. Osittain se, että jäin pois työstä ja työporukasta, joista todellakin pidän ja yhtenä isona asiana tunnelmaa latisti se, että mieskin on nyt ollut vallan kotona, koska töitä ei olekaan yhtäkkiä yrittäjälle löytynyt. Tuntui että turvallinen pohja elämältä putosi pois, vaikka ei nyt mitään taloudellista katastroofia heti tulisikaan. Tän ei vaan pitänyt mennä niin, että ollaankin molemmat kotona "ilman työtä". No täytyy vain toivoa, että tilanne normalisoituu mahdollisimman pian ja saa taas kiinni turvallisuuden tunteesta. Mies tietysti myös huolissaan tilanteesta ja sen myötä kotona hieman ahdistava tunnelma. No se siitä. Päivä kerrallaan eteenpäin ja mihinkään pysyvään lamaan emme ainakaan vielä halua uskoa. Tässä "tilassa" sitä vaan taitaa reagoida asioihin hieman voimakkaasti.

Keskiviikon pyörin ihan kotinurkissa, paitsi iltapäivällä käytiin siellä synnytysvalmennuksessa. Mielestäni se oli ihan hyvä ja hyödyllinen käynti. Sai tarvittaat tiedot käytännön jutuista ja hälvensi viimeisetkin turhat jännitykset. Sopivasti tuleva koitos jännittää, mutta avoimin ja luottavaisin mielin olen menossa sairaalaan, kun aika koittaa.

Eilisen sitten ravasinkin hankintojen perässä pitkin maakuntaa. Aika paljon sain hankintalistaani lyhyemmäksi. Enää puuttuu oleellisista hankinnoista kamera ja patja vauvan sänkyyn. Meillä ei siis tällä hetkellä ole ollenkaan kameraa, koska työkamera jäi tietysti tuuraajalleni. Sillä olen kuvannut viimeiset viisi vuotta kaikki kuvani. Se on siis ensi viikon hankintalistalla numero yksi. Sitten ihan jotain pikkukamaa enää puuttuu, mutta ne eivät ole välttämättömiä ennen synnytystä. Että hyvällä mallilla meillä on nämä hankinnat. Sen jälkeen ohjelmassa pikkunuttujen pesua, vähän ompeluhommia (äitini tulee auttamaan) ja sitä lepoa, rentoutumista ja laiskottelua varastoon.

Viikonlopuksi suuntaamme siskolleni kyläilemään.

Mukavaa että pääsitte Stella Leon kanssa sinne puheterapiaan. Oliko mies mukana? Miten hän tähän kaikkeen nyt on suhtautunut. Nuo viittomat kuulostavat kyllä aika oivalliselta avulta, jos nyt jo näin muutaman päivän ajalla Leo on noin innostunut ja tapailee jo sanallisestikin sanojoa. Hinoa!

Voihan räkätaudit. Kipeitä lapsukaisia ja väsyneitä vanhempia ollut liikkelleä pääkaupunkiseudulla oikein urakalla. Se ei ole hinoa :( Tosi kurjaa, kun tuntuu, että yhdestä taudista kun selviää, niin heti on seuraava jo ovella.

Ja samaan ei hinoa osastoon menee myös Sanden ohi mennyt työpaikka. Eikös sulla ollut kuitenkin jo pari uuttakin haekmusta vetämässä. Voi kun sieltä nyt vihdoin tärppäis.

Mimmusta oli kanssa kiva kuulla. Tulehan tosiaan kertoilemaan sitten lisääkin kuulumisia.

Mariskan aamukuljetukset kuulostaa kyllä tutulta. Aika moni tuttava perhe on ollut samassa tilanteessa, että lapset eri paikoissa hoidossa. Se on hankalaa, mutta joskus se kai vaan menee niin, vaikka kaupunki/kunta kuinka yrittäis järjestää toisin. No ei voi muuta sanoa, kuin että tsempit aamurumbaan. Ja eiköhän se Teemu opi sen oven avaamaan ja sulkemaan ;)

Supistuksistakin oli ollut juttua. Mulla on supistellut siis sieltä 18 viikolta asti oikeastaan ihan päivittäin. Nyt tulee sellaiset 10-15 supistusta päivässä, mutta ovat toistaiseksi olleet ihan kivuttomia. Välillä maha tosin kovettuu niin piukeaksi, että jos sattuu edellisestä vessakäynnistä olemaan hetki aikaa (esim. kun on kävelyllä), niin saattaa tuntua supistuksen aikaan sen verran painetta alapäässä, että supparin ajaksi on pysähdyttävä tai ainakin hiljennettävä vauhtia. Mä olen kuitenkin jatkanut eloa, ihan normaaliin tapaan. Käynyt kaupoilla, lenkillä jne. Ainoa mitä olen vähän nyt karttanut, on kovat löylyt saunassa, koska se erityisesti tuntuu kiihdyttävän supistelua.

Manna kyseli koirat-vauva akselista. Me ei olla mitenkään erityisesti ajateltu valmistella koiria vauvan tuloon. Jotkuthan käy ihan vaunulenkeilläkin koiran kanssa jo ennen lapsen syntymää, mutta musta se on kyllä vähän liioittelua. Siis mun mielestä ja meidän koirien kanssa. Jollekin muulle se voi olla välttämätön juttu. Mutta me on ajateltu suhtautua asiaan ihan terveellä maalaisjärjellä ja edetä asiassa tilanne kerrallaan. Ainoa mitä ajatteltiin tehdä, niin mies varmaan tuo sairaalasta harson tms. jossa on vauvan hajua koirille etukäteen haisteltavaksi. En tiedä onko siitäkään mitään sen kummempaa iloa, mutta jostain kuulin että se vois olla hyvä juttu. Meidän kaikki koirat on niin omia luonteitaan ja persooniaan, että osaan melkein etukäteen jo kuvitella miten kukin niistä tulee vauvaan reagoimaan. Hauska sitten seurata, kuinka oikeaan osun.

Meillä mies on kotona vauvan synnyttyä ihan työtilanteen mukaan. Näillä näkymin on hyvinkin kotona... tai sitten ei. Eli vähän on avoinna homma, kun tätä yrittäjän arkea eletään... Toisaalta maaliskuun ennustettiinkin olevan alalla hiljainen ennen kevään vilkastumista ja se olisikin ollut ihan hyvä aika. Mutta nyt kun tämä hiljainen aika alkoikin jo vähän etuajassa, niin saattaapi olla, että jos maaliskuussa on töittä tarjolla, niin ne on parasta ottaa vastaan. Aika näyttää siis tässäkin asiassa kuinka käy.

Mutta nyt kaikille oikein mukavaa viikonloppua! Minä yritän keräillä ajatukseni taas kasaan, haihduttaa ahdistuksen ja alkaa nautti tästä ainutlaatuisesta ajasta ennen muuttumistani jonkun äidiksi!

Ps. Kiitos Molly ilmapallokuvasta! Pistän omaani tulemaan kunhan saan sen kameran hankittua. Ja monen kanssahan me treffataankin parin viikon päästä!
 
Iltaa! Jee, meillä on uusi läppäri. Nyt tulee täälläkin käytyä useammin, kun koneen ja sivujen aukeamiseen ei mene minuuttitolkulla.

Sanelmalle ekaksi onnittelut lomasta! Nauti nyt olostasi. Alakulo hus-pois.

Mä olin tänään toista kertaa neuvolassa ja kuulin eka kertaa sydänäänet. Jotenkin tosi liikuttava hetki. Että siellä on joku uusi ihminen kasvamassa - eri kuin Hertta. Uskomatonta! Molly, hemppa oli mullakin 111. Olin siihen varautunut. Edellisessä raskaudessa oli alimmillaan 100. Kräuterblut saftilla ajattelin aloittaa, yöks.

Mimmusta oli kiva kuulla, meillä on sitten sama la! Tossa listassa on itse asiassa väärin, eli 6.7. on virallinen. Mäkin olen tällä viikolla ollut tuntevinani liikkeitä, kuin pikkuiset pallot poksahtelisivat.

Oltiin tosiaan H:n kanssa mun vanhempien luona, tultiin ke. H oli tosi kovaa mun perään, mun äiti ei saanut syöttää, pukea tai vaihtaa vaippaa. Vähän rasittavaa.. Mutta sitten kun olivat mummun kaa kahdestaan, niin ei ollut ollut mitään hätää. On kyllä niin hellyttävä, kun halaa ja pusii mua monta kertaa päivässä. Juoksee mun luokse, sanoo moi äiti ja paijaa. Onneksi iskä on melkein yhtä suosittu. TAitaa tulla oikea iskän tyttö, kun jää isän hoitoon sit maaliskuussa.

Oih ja voih, Nekun öitä. Oot vaan niin mahtavan positiivinen kuitenkin aina. Ihailen sua! Eiköhän unikoulu tuota sitten tulosta. Meillä H on nyt nukkunut pari yötä ällistyttävän hyvin. Vain kerran pari havahtunut ja olen törkännyt tutin suuhun. Mutta tosiaan 5 tuntiakin nukkunut hiiskumatta putkeen, huisaa. Mummolassakin oli pari tosi hyvää yötä. Voi kunpa tämä jatkuisi! Itse heräilen tietty kuitenkin vielä, viime yönäkin vaan tuijotin H:aa, että miten se nukkuukin noin rauhallisesti ja hiljaa, heh.

Harmi, SAnde, ettei työpaikka natsannut. Pah! Tsemppiä rutkasti. Sulla ON joku nipo neuvolantäti. No, ajattele niin, että onhan se mielenkiintoista seurata vähän tiuhemmin Nellan kasvua kuin kerran puolessa vuodessa.

Huuto.netistäkö, Aniliini, ostit istuimen? Musta tuntuu, että katselin samoja istuimia kuin sä... Meidän pitää (olisi pitänyt jo) ostaa H:lle myös. Mutta kun ei ole omaa autoa ja sitä tulee käytettyä niin vähän, ettei viitsisi omaisuutta siihen laittaa. Äh, niitäkin on niin monenlaisia. Eri kiinnityssysteemit, kasvot/selkä menosuuntaan jne.

Päikkäreistä olitte puhuneet. Hertta siirtyi yksiin joskus vasta 1v 2kk ikäisenä. Aika pitkään oli sellaista häilyvää 1-2 päikkäreiden kanssa. se oli vähän hankala vaihe.

Mitä, Piritta pääsee Pariisiin? Aijai, ihanaa. Mä suunnittelen jo kesän 2010 matkaa laajentuneen perheemme kanssa... Ens kesä kun jää väliin.

Nyt alkaa väsy painamaan silmää. toivotan kaikille meille rauhallista yötä!
 
Lauantaitervehdykset! Mä tässä aamukahvittelen ja pari sanaa rustaan ennen ulkoiluja.

Hieno hommeli, että Hertalla uusi läppäri, pääset sinäkin sitten useasti jutusteluille. Tiedän tunteen, kun lataus keeestääää, mä en millään viitsisi mun äidin konetta käyttää, kun on niin turkasen hidas, kun on nopsaan toimintaan tottunut.

Onnitteluja ihanista puksuttavista sydänäänistä ja liikkeistä! I-ha-naa! =))

Voi, että Sanelman alakuloa ja pelkoa tulevasta. Siis sitä taloudellista pelkoa. Tottahan toki se mietityttää, kun pieni ihminen on sieltä tulossa "tuhlaamaan" ja lamaa pukkaa. Voi, että kun saisit ikävät mietteet taka-alalle, mutta tiedän, ettei ole helppoa. Toivottavasti ei tule sekoittamaan yöunia. Äläkä sä sitä murehdi, ettei ies sitten välttämättä olekaan koko aikaa kotona, kun vauva syntyy, jos/kun niitä töitä sitten on, kyllä sä vauvan kanssa pärjäät! Ja onhan mies sitten kuitenkin töiden jälkeen kotosalla kanssanne. :)

Tuli kyllä jotenkin ihan puskan takaa tämä lama ja niin kreivin aikaan miehen työpaikan vaihto, nimittäin edelliseen paikkaan on tämä kirottu lama puraissut pahemman kerran.

Molly, tuli mieleeni vielä tuo supistusasia, että muakin kyllä supisteli molemmissa raskauksissa varmaan 25+ vkoilta saakka, aina kävellessä tai muuten enemmän touhuillessa, mutta just niitä kiristäviä ja mahan kivikovaksi saavia supistuksia,
jokseenkin inhottavan tuntuisia, mutta niihin _varsinaisiin_ verrattuna täysin kivuttomia, vaikka ekalla kerralla kuvailinkin niitä hitusen kipeiksi. Mutta kun tämä on just se kategoria, että ei voi tietää, ennen kuin on kokenut. :/

Mannalla onkin jännät hetket edessä, kun alatte kertoilemaan salaisuuttaanne tuttaville. Se oman salaisuuden jakaminen on justiinsa jonkinlaista luopumista siitä omasta pikku(tai siis hyvinkin isosta)jutusta, mutta niin kihelmöivää saada niitä vilpittömiä onnitteluita juuri _itselle_! :)

Hertta, mä katsoin ja huusin huuto.netistä montaa istuinta, mutta kohosivat hinnat niin korkeiksi, että päätin ostaa samalla rahalla uuden. Katsoin siis Akta Graco Cosmicia, mutta päädyimme Brio Zentoon, tilattiin se Vauvatar-nimisestä nettikaupasta. Ilmainen kotiinkuljetuskin nopean toimituksen lisäksi.

Jokos Anna ja Matias ovat terveempiä, toivon mukaan, että pääsette tekin nauttiaan talvikelistä muutenkin kuin ikkunan takaa.

Pistääkäs nyt sitä urheilukärpästä tänne puremaan muakin!! Ihan toivotonta pelkällä ruokavaliolla yrittää tiputtaa tätä halvatun elopainoa.

Mutta nyt pihalle, vetämään pulkkaa ja kelkkaa jne! :)
 
Heipsan taas,
Fröbelit soi taustalla...vangitsee kiitettävästi molemmat ipanat toviksi. Tuli suuri idea päivittää Ipod, mutta ainahan nämä hommat katkeaa sen tuhat kertaa.
Kiva viikkis ollut, perjantaina naposteltiin sushia kuohuviinin kera ja eilen tehtiin fajitaksia. Nammm! Ja päästiin pitkästä aikaa kaksin saunaan, kun muksut taintui - kiitos pulkkamäen - jo ysiltä. Kivaa, kyllä vain.

Tosiaan, ihana talvi tullut, ainakin hetkeksi. Ollaan pulkkailtu ja tehty lumiukkoja. Aivan loistavaa. Matiaskin on yllättänyt rohkeudellaan mäessä ja laskis hurjimmistakin nyppylöistä yksin, mikä on mulle aika ällistys. Ei välitä, vaikka ois lyhtypylväs tiellä. Kaikki ollaan muuten terveitä, paitsi armoton räkätauti. Taitaa kestää koko talven.

Meillä on normaali yöelämä ja nukkumisjärjestys palannut, mikä on aivan fantastista. Ihan yllättäen lapsoset lopetti yöheräilyt (ainakin hetkeksi!), ja saadaan kaikki taas hyvät yöunet. TOSIN...Anna on herännyt muutamina aamuina jo kuudelta jollottelemaan, eikä todellakaan halua jatkaa uniaan. Sitten simahtaa kasilta, mikä on tosi reilua, heh.

Meillä on Ansku tuo Brion Zento. Hyvä istuin, mutta miehellä menee aina hermot sen kiinnityksessä...Heh, jostain kumman syystä. Ihan hassua, että Annallekin pitäisi kohta hankkia "iso" istuin. Saadaan systeriltä tosin, joten ei tartte investoida.

Hertalla ollut mukava kohtaaminen pikkuisen kanssa :) Ne on kyllä liikuttavia hetkiä, aina. Meillä oli ihan samaa Matskun kanssa vuosi sitten, kun teillä nyt Hertan kanssa. Mummi ei saanut tehdä mitään vaan aina äiti äiti äiti. Koomisinta oli, kun menin saunaan, ja toinen parkui saunan lasioven takana...Nyt on taas ihan eri ääni kellossa. Niin se vaan muuttuu. Kiva muuten, kun Hertan unet ovat parantuneet. Jospa se siitä, peukut pystyssä!

Voi harmi Sanelma sun fiiliksiä. Kotiin jääminen on monella tapaa ristiriitaisia fiiliksiä herättävä, ja teillä vielä senkin vuoksi erilainen tilanne, kun mies on kotona. Voi höh, toivottavasti tilanne muuttuisi miehesi yrityksessä - mikä hänen ala olikaan?
Miltä S susta tuntuu lähestyvä synnytys? Miten pitkä matka teiltä muuten on sairaalaan?

Noi viittomat kuulostaa kyllä tosi mielenkiintoisilta. Tosi kiva, että Leo sai niistä kipinän, ja innostuu itse kokeilemaan puhetta. Pitäisi ihan livenä nähdä, miten homma toimii. Nerokas idea kyllä!

Mimmusta oli mukava kuulla pitkästä aikaa. Toivottavasti sun olo paranee, ja pääset päänsäryistä. Hauskassa ryppäässä syntyvät nämä muksut heinäkuussa!

Belgian tapaus sai mut jotenkin ihan tolaltaan. Joskus tuntuis helpommalta, kun ei lukis uutisia ollenkaan =(

Jaahas kai se pitää vääntäytyä köökin puolelle. Ihan tuttua lihamureketta ja perunamuussia tällä kertaa :-) Mukavaa sunnuntaita!
 
Moikka! Pikku-Hoo taintui yöunille jo ennen kasia. On ollut vähän kuumeinen. Pe-la yön oksensi kaksi kertaa. Mutta ei sitten enää sen jälkeen. Perjantaina oli ystävä lapsensa kanssa kylässä, ja lapsi sai myös oksutaudin, ei tiedä kumpi tartutti kumpaan. Onneksi ei ole mulla tai miehellä mitään oireita.

Hyvät yöt ovat jatkuneet - hurraa! En tiedä, uskallanko ääneen sanoa, mutta musta jotenkin tuntuu, että nyt H rupeaa nukkumaan. Viime yönä vain klo 4 pomppasi pystyyn, mutta simahti heti kun laskin makuulle takaisin. Viime yönä myös nauroi unissaan, tosi hassulta kuullosti :).

Meillä oli rauhallinen viikonloppu, oksentelun takia pysyteltiin kotosalla. Hyvää ruokaa ollaan syöty tietty. Paitsi Hertta syö tällä hetkellä tosi huonosti. Yleensä yhden aterian päivässä syö hyvin, muut on enemmän tai vähemmän temppuilua ja päänpudistelua. Mulla meinaa mennä hermo.. Grr. Mutta ehkä on joku vaihe. SAmanlainen vaihe taisi Kaislalla olla menossa. Ennen H on vaan syönyt niin hyvin, että nyt oon ihan ihmeissäni.

Pirittalla onnittelut hyvistä yöunista myös! Aniliinille taas tsemppiä niiden kanssa.

Hertalla on tosiaan mahdoton äiti-vaihe (muiden vaiheiden lisäksi ;). Hokee varmasti miljoona kertaa päivässä äiti äiti äiti. Roikkuu kirjaimellisesti mun lahkeessa, paidassa tai kaulassa. Puuh.. Toisaalta ei itke mun perään, vaikka mä lähden jonnekin. Auttaa myös kun selvästi ymmärtää, kun kerrotaan, missä äiti on tai minne äiti lähti. Sitten itsekin hokee äiti vessassa tai äiti kauppaan. Luulen, että tekee hyvää, kun jää isän hoiviin pariksi kuukaudeksi. Mutta päiväkotiin vieminen tässä vaiheessa voisi olla aika hankala paikka..

Mukavaa viikkoa!
 
Huomenta. Mulla on todellinen Maanantai nyt. Ihan ihanaa olla yksin ja rauhassa, mutta oli sen verran rankka viikonloppu, että mieluiten makaisin sohvalla.

Leon juhlat olivat ihanat ja hauskat. Kakku onnistui yli odotusten ja vieraat tuntuivat viihtyvän hyvin. Mikä parasta, Leolla oli tosi hauskaa. Juhlista oli puhuttu niin pitkään etukäteen, että kun päivä vihdoin koitti, poika oli onnesta soikeana. Mä aloitin valmistelut jo edellisenä iltana ja varsinaisena synttäripäivänä riitti niin paljon tekemistä, etten istunut juuri lainkaan koko päivänä. Illalla kun muut vieraat olivat lähteneet ja lapset nukahtaneet, paransin maailmaa hyvän ystäväni kanssa yhteen asti yöllä valkoviinipullon ääressä. Mutta... uni ei sitten tullutkaan, kun kroppa oli ihan kireä ja levoton. Eilinen meni ihan horteessa ja juhlien jälkiä siivotessa. Oli kyllä vähän sellainen olo, että nyt pois täältä neljän seinän sisältä!
Summa summarum: oli se sen väärtiä :).

Hauskaa, jos Hertan unet nyt paranevat. Kaislalla on äitivaihetta myös jonkin verran, mutta ei kovin pahana. Iltaisin kyllä mieluiten roikkuisi mun kainalossa, mutta isänsäkin kelpaa, joten voin lähteä uloskin. Kaisla syö nyt jo taas paremmin, se nirsoilu oli vain parin viikon jakso. Tosin vaihtelua kyllä on, tyttö haluaisi valikoida ruokansa. Nauratti, kun Leon juhlissa Kaisla matki isompia lapsia kaikessa. Ja niinpä hänellä olikin sitten yhdessä kohdassa sekä lakua että suklaata suussa... eli ekat namit tuli nyt sitten maistettua.

Niin ja Kaislasta vielä, että hän alkoi nyt viikonloppuna kutsua itseään nimeltä (yksi vieraista nauroi, että ihan kuin olisi parin promillen humalassa, kun "s" triplaantuu, "Kaisssla") ja isäänsä kutsuu nyt myös etunimeltä. Lyhyitä lauseitakin alkoi ykskaks tulla, esim. "Leo tulee". Sitten Kaisla keksii omia yhdyssanoja, yksi suosikki on "autotäti".

Kurjaa, että Hertalla on vatsatautia, toivottavasti te aikuiset pysytte tolpillanne.

Äh, Sanelma, harmi jos taloustilanne vaikuttaa ikävästi miehesi töihin. Sellaista stressiä ei kyllä kaipaisi koskaan mutta ei varsinkaan tuollaiseen kohtaan. Mulla oli muuten myös parin päivän kriisi silloin kun jäin töistä pois. Tuntui tosi kummalta olla itsekseen ja tuli sellainen olo, että ei kuulu enää mihinkään. Se menee kyllä luultavasti ohi nopeasti ja sitten alkaa sopeutuminen uuteen. Se on vaan niin yllättävää, että muutos voikin tuntua vähän pahalta.

Mukavaa, että Piritan perheessäkin nukutaan. Suloisia ovat teidän natiaisenne (fb). Matiaksen hurmuri-ilmeet ovat niin taattua hyväntuulentuojaa, että! Anna näyttää kuvissa niin seesteiseltä ja rauhalliselta ;). Ja näyttää muuten ihan Annalta, ei voisi olla muun niminen :).

Aniliinille kiitos linkistä! Videot selkeyttävät kyllä viittomia hyvin, piirroskuvista ei aina oikein tajua miten pitäisi tehdä. Sun miehellä kävi sitten hyvä mäihä työpaikan suhteen, helpotuksen huokaus.

Meillä on molemmilla lapsilla Britaxin istuimet. Ollaan ihan tykätty, vaikka vyöt ovatkin rasittavia kiinnittää. Leo kääntyi vähän aikaa sitten nenä menosuuntaan ja tykkää nyt kovasti autoilusta.

Molly, mulla supisteli Kaislasta n. pari kk ennen laskettua aikaa ihan päivittäin ja välillä kipeästikin (piti mennä kaksin kerroin). Kuitenkin neuvolassa aina todettiin, että kaikki on hyvällä mallilla, ja Kaisla syntyikin sitten vasta muutama päivä ennen la:aa, vaikka itse epäilin, että tulee aikaisin, kun niin supistaa.

Nyt pitää kyllä ruveta töihin, ettei mene luppoillessa koko ap. Hyvää alkavaa viikkoa ja tulkaas kertomaan vkl-kuulumiset!





 
Ilmoittaudun. Tytöt ovat jo tervehtyneet – heh – ennen seuraavaa tautia. Vähän Ellillä nenä vuotaa, mutta tuntuu olevan enemmän sääntö kuin poikkeus tähän vuodenaikaan. Tuntuu, että_kaikki_ovat jossain taudissa, norossa, flunssassa, influenssassa… Stella, noro voi tarttua kahden vkon ajan! Mitenkäs Anin lapsoset?

Miten Leon kemut menivät? Onnea 3-vuotiaalle ja hinoa, että on innostunut viittomista.

Yötkin ovat normalisoituneet ja Eltsu(kin) on nukkunut melko rauhallisesti. Viime yönä tosin vaati päästä viereen jo klo 23 ja otin. Itse asiassa, jotenkin uskomatonta, että en tällä hetkellä ole erityisen väsynyt. Viime vkollakin kuitenkin jäi kaksi yötä käytännössä nukkumatta ja heh, vastaavasta bilesessiosta toipuminen vie viikon… :-D Jollain kummalla näillä unilla porskuttaa, pari tuntia putkeen on jo virkistävä, heh. Tähän ikään kuin tottuu niin pimeältä kuin se kuulostaakin. Ja toisekseen, mä olen saanut niin paljon virtaa urheilusta ja ystävien tapaamisesta, ettei väsymystä samalla tavalla huomaa, kun on ympärillä kaikkea kivaa.

Nyt Elli on parina iltana vetänyt kunnon satsin puuroa ja se onkin pidentänyt syöttöväliä. Loistohomma on se, on aamuisin syönyt tavallista kaurapuuroa. Helpottaa hommaa, kun me Lootuskan kanssa vedellään sitä jok tap. Iltaisin annan vauvapuuroa, kun tuntuu uppoavan paremmin.

Voi ojennus Hertan tautia! Hertta, mä olen miettinyt teidän unia paljon. Loistavaa, nyt luotetaan siihen, että pikku-H alkaa nukkua! Voipi muuten olla, että kun päätätte napata tutin pois, yöt paranevat entisestään.

Hus pois Sanelman blues – ja toivottavasti miehelle putkahtaa lisää hommia piakkoin, ettei tartte stressata! Tää lama on kyllä ankea, tuli niin puskasta.

Apua Mariska, sulla on hurja aamurumba! Vaihdatteko siis Samun pk:in, jos paikka vapautuu? Just laitoin E:n päivähoitojonoon, aloitus pvm 4.1.2010. Snif! Raaskinkohan silloin vielä mennä töihin??? Mies varmaan jää kotiin pariksi kk:ksi tyttöjen kanssa, mutta varmuudeksi laitoin noin. P, kandee laittaa Anna jonoon samaan aikaan Masan kanssa.

Me oltiin eilen miehen kanssa lillumassa Flamingon kylpylässä. Saatiin lahjakortit jouluna. Oli aika rentoa lötköttää 38 asteisessa vedessä, kellua mineraalivesialtaassa ja kuunnella vedenalaista musiikkia jne. Käytiin vielä syömässä (rauhassa!). Mukavaa.

Pulkkamäessä on niin hauskaa! Vitsit, ihanaa, kun lasten kanssa voi taantua lapsuuden riemuihin.

Vihreät bugat kuulostavat hinoilta!

Sande, varmaan teillä on hermoheikko th ja toisekseen, kyllä varmaan vertaavat käyriä teidän vanhempien kokoon. Nykyään kaikki mitat/käyrät menevät suoraan erikoislääkärin seulottavaksi, sieltä sitten voi jäädä kiinni “seulaan”. Näin kertoi th viime vkolla. Pahoittelut työpaikasta, onneksi uusia matoja on jo koukuissa.

Lotalla vielä yökkäri päällä ja kohta pitäisi päästä jo puistoon… Adios!
 
Tervehdys! Ihan ekaksi onnittelut Sanelmalle mammaloman alkamisesta! Kurja sun alakulo ja miehen työtilanne, toivottavasti petraantuu. On se aika iso juttu jäädä kotiin kyllä ja voi tulla vähän shokkina se muutos.
Eipä ole Mollyllakaan enää paljon aamuja, kuukausi vain!
Ja kesän korvilla jääkin iso rypäs mammoja "lomalle", mehän ollaan kohta lähes kaikki kotona, heh :)

Kiitos Molly ihanasta masukuvasta, tosi kaunis olet! Kyllä ne ajatukset tosiaan kovasti alkaa pyöriä masun sisällön kanssa mitä pidemmälle mennään, ihania nuo kahvilatyypit ja muut :)

Nekku, kauhulla luin teidän öitä, onneksi nyt on tilanne vähän tasoittunut.Ja hinoa kun Elli pistelee puuroa!
Mä oon kans vihreenä niille keiden lapset posottaa yöt putkeen, Maihan herää kyllä huutelemaan vaikka ei söisikään. Ja ollaan yöllä välillä syötykin, toissayönäkin 3 krt joten vaihtelevasti menee.
HYvä kun Pirittan porukkakin saa kunnolla unta. Toivottavasti räkätauti hellittää pian.

Onnea Leolle jälkikäteen! KIva kun kemut menivät hyvin. Huh, tuo horteinen olo ei tosiaan ole mukava, mutta tärkeintä että oli se väärttiä :) Onnea Kaislallekin kun on alkanut puhumaan :)

Höh Sande sitä työpaikkaa :(

Hertalle onnittelut sydänäänistä! Ja pikku-Hertalle hyvistä unista.

Nasupin kanssa ollaan vaihdeltu s-postia lähinnä kiinteistä ruuista, sanoi että yrittää mahd pian päästä tännekin päivittämään kuulumisia mutta kovin on kiire : ) Pikkuiset kuitenkin nukkuvat hyvin, jopa 8 h putkeen.

Meillä ei ole miehen työt vähentyneetkään, uusia projekteja pukkaa. Olin itse asiassa avustamassa yhdessä lyhytelokuvassa, autoin maskeerauksessa ja olin taustahahmona :) Sain ihan 70´s meikit ja kampauksen :) Olihan se hauskaa kun oli ihan ohjaajat ja se "klik, kamera käy!", sekä yks ihan "oikee" näyttelijä. Hauskaa vaihtelua tähän arkeen.

Muuten Mai on tosi kitinä päällä lähes koko ajan ja mulla meinaa mennä hermo mikä on tosi ikävää. Oon pari kertaa joutunut menemään toiseen huoneeseen kiroamaan hartaasti. Luojan kiitos kuitenkin että meitä on kaksi, vuorotellaan miehen kanssa öitäkin hänen työtilanteen mukaan ja heti kun hän tulee kotiin, harmi puolittuu. Kuten eilen kun olin saanut jo Main nukkumaan ja mentiin saunaan ja syötiin sen päälle litra jäätelöä puoliksi :)

Lisäksi meillä tehdään rakennustöitä ihan talon vieressä joten partsilla nukuttaminen ei onnistu. Nyt täytyy kuitenkin koettaa saada tuo kitinä-iita nukkumaan joten heippa taas...
 
Maanantaita,

Sandemanille pahoittelut työpaikan menosta sivu suun:( Uutta putkeen sitten vaan... Et muuten ole harkinnut ottaa yhteyttä johonkin "vuokratyöfirmaan"? Meidän työpaikaltahan potkuja jaettiin yhdessä vaiheessa oikein urakalla ja tiedän ainakin 3 tapausta, jotka saivat ensin määräaikaisen pestin johonkin firmaan vuokrauksen kautta ja sitten heidät kuitenkin vakinaistettiin siihen "oikeaan" yritykseen, oikein menestystarinoita siis...

Kiva, että Piritan perheen yörauha on palannut.

Nekun Flamingokeikka kuulosti ihanalta, voisi itsekin käväistä siellä joskus "pikalomalla"...Toivottavasti tosiaan teidänkin yöt tasoittuvat ja saat itsekin enemmän lepoa.

Leolla ja Juskalle myöhästyneet onnittelut!

Sanelmalle onnea äitiysloman alkamisesta ja tsemppiä alakuloon. Toivotaan, että miehenkin työtilanne paranee.

Me oltiin viikonloppuna vanhempieni luona Mansessa. Lauantaina menomatkalla poikettiin Ideaparkiin vähän shoppailemaan. Ihanan rauhallinen ja rentouttava (passattavana äidin lihapatojen ääressa) sai vähemmän rauhallisen lopun... Eilen kun oltiin kolmen maissa lähdössä kotiin, niin Linukselle alkoi ilmestymään ihme paukamia ja punaisia läikkiä ensin naamaan, sitten kaulaan ja koko päähän ja lopulta myös vatsaan ja jalkoihin. Oli myös jotenkin "outo", silmät kipeän näköiset ja vain kyhjötti meidän sylissä, nojasi vasten rintaa ja silmät lumpsahtelivat kiinni, vaikka oli juuri nukkunut päiväunet. Ei kuitenkaan itkenyt ja oli ihan rauhallinen ja jaksoi välillä naureskellakin. Soitin ensin kotipaikkakunnan päivystykseen, ajattelin ensin, että lähdetään ja mennään sitten täällä suoraa lekurille. Mutta sanoivat heti, että ei voi lähteä kahden tunnin ajomatkalle, että ensin Tampereella lääkäriin. Mentiin sitten ensin Hatanpään terveyskeskuksen päivystykseen. Vau mitä palvelua saatiin, vaikka oltiin ulkopaikkakuntalaisia. Päästiin heti lääkärille jonon ohi ja lekuri oli tosi hyvä ja perusteellinen. Sanoi heti, että näyttäisi olevan kyse nokkosrokosta, jonka voi laukaista melkein mikä vaan, ruoka, kosmetiikka tai jokin virus. L ei ollut syönyt mitään uutta ruokaa, joten arvoitukseksi jäi, mikä sen laukaisi. Sai sitten piikkinä adrenaliinia ja kortisoonia ja oireet rauhoittuivatkin vartissa. Meidän kuitenkin passitettiin vielä tarkkailuun sairaalan lastenpolille, kuulemma varmuuden vuoksi, kun potilas on noin pieni. Siellä sitten vierähtikin kolme tuntia, sitten vihdoin saatiin lupa lähteä kotiin apteekin kautta. Haettiin nestemäistä Zyrteciä, jota voi antaa tarpeen mukaan. No, sitten klo 23 oltiin vihdoin kotona. Linus söi iltapuuron hyvällä ruokahalulla ja tissiä vielä. Otettiin hänet meidän väliin nukkumaan ja poitsu nukkui puoli kuuteen asti hiiskahtamatta, söi ja jatkoi unia ysiin, ihanaa. Taisi jännät tapahtumat ja lääkkeet nukuttaa. Aamulla oli jo oma normaali itsensä, eikä ihossa ole mitään enää. Huh, kyllä säikäytti ja nyt tietty vähän jännittää, että jos poitsu on vaikka pahasti jollekin allerginen (mitä ei kuulemma kyllä lääkäreiden mielestä voi vielä tietää, tämä voi jäädä ainoaksi tapaukseksi).

Toivottavasti nukkuisi viime yön kannustamana hieman paremmin nyt (kopkopkop). No, toisaalta siellä lastenpolilla kun näki pieniä potilaita letkuissa ja muutenkin tosi sairaita lapsia, niin kävi mielessä, että herään vaikka koko 18 vuotta joka yö muutaman kerran, jos vain lapsi pysyisi terveenä, allergiatkin ovat sitten pikkujuttuja.

Nyt vaunulenkkeilemään, mukavaa viikkoa!
 
Nopeasti tulin kurkkaan kuulumiset.

Kiva, että Leon juhlat menivät mukavasti. Onnittelut täältäkin vähäsen myöhässä, samoin Juskalle.

Tiitu, meillä on ollut tota nokkosrokkoa Teemulla ja mun miehellä. Teemulla sen laukasi aina yhteen aikaan se jos se veti itkupotkuraivarit, sen jälkeen hän oli ihan kutisevia turpeita paukamia täysi. "Kohtaus" meni nopeasti ohikin, ja sanoivoatkin lääkärissä, että kun laskee noi nopeasti ei zyrtekiä tarvita, koska sen ottamisesta kuluu jonkun aikaa siihen kunnes se alkaa vaikuttaa ja Teemulla helpotti se muutenkin ennekuin lääke olisi kerinyt edes vaikuttaa. Mies sen sijaan joutuu ottamaan zyrtekkiä jos "kohtaus" tulee. Inhottavaa kun sen voi laukaista mikä vain, hiki (saunominen), kylmä, stressi tms. Ja kutina on todella kamalaa..kuulemma.
Onneksi saitte pojan kanssa hyvää hoitoa, toivottavasti ei rokko enään iske, meidän Teemullakaan ei ole ilmennyt yli vuoteen.

Kiitos aamuhärdelli sympatioista, tarkoitus oli saada Samunkin samaan pk:n veljensä kanssa, kunhan vaan mahtuisi.

Ihanalta kuullosti Nekun kylpylässä lillumiset. Ja kahden kesken miehen kanssa...luksusta!

Kivalta kuullosti Keijun päivä filmitähtenä. Oli varmaan mielenkiintoista. Hyviä yöunia Maille!

Nyt mä jatkan hommia...hauskaa viikonalkua kaikile!!
 
Kiitos taas kerran kommenteista, luin jostain helistimen sivuiltakin, että kivuttomia harjoitussupistuksia voi olla jopa n. 20 kpl päivässä rv 30 tienoilla ja se on ihan normaalia. Mulla oli lauantaina varmaan lähemmäs 20 kpl mutta sen jälkeen on ollut vaan ihan muutama päivässä joten en ole huolissani. Seuraava käynti on viikon päästä, voin sitten taas mainita ja katsoa mitä ovat mieltä. Olen ihan mielelläni töissä ä-loman alkuun mutta jos pienintäkään epäilyä jostain ennenaikaisuudesta tms. niin todellakin jään kotiin suosiolla lepäämään, mitään en uskalla riskeerata.

Kiitos masukehuistakin :) Musta tuntuu että tämä pallo (ja ehkä tyttökin) tekee sellaisia kasvuspurtteja aina välillä. Silloin on kovempi nälkä ja mahanahkaa kiristääkin enemmän ja ahdistaa vähän. Toisinaan maha vaikuttaa ainakin omissa silmissä ihan samankokoiselta pidempäänkin enkä meinaa sitä "muistaa".

Hui, inhottava se Linuksen kohtaus, varmasti säikäytti! Onneksi saitte hyvää palvelua ja loppu hyvin kaikki hyvin.

Sanelmaa niin yrittäisin sympata. Toivottavasti alakulo kotiinjäämisestä häviää nopeasti ja alat nauttimaan siitä. Ymmärrettävää, että miehen tilanne askaruttaa mutta asioilla on tapana järjestyä, toivottavasti mahdollisimman pian! Sehän siinä onkin, että kun vaan voisi katsoa johonkin kristallipalloon ja nähdä, että hetken päästä on taas vilskettä ja kysyntää, niin osaisi NAUTTIA yhdessäolosta kotona ja olisi iloinen että on toisistaan seuraa "lomalla". Tietämättömänä tilanne vaan ahdistaa, varmaan molempia. Mutta tosiaan toivottavasti fiilikset alkaa jo kääntymään ja uskotaan parempien aikojen koittavan pian alallaan ja asiakaskunnan sisällä.

Keijun lyhytelokuvapäivä kuulosti kyllä kivalta, erilaiselta! Toisaalta juu, hyvä että miehellä riittää töitä, mutta toisaalta toivottavasti sinun ja Main kannalta niitä ei olisi ihan liikaa. Vaikka kevättä ja kesää (ja sitä valoisaa aikaa) kohti sitä yleensä jaksaa ihmeen paljon paremmin noin yleisestikin, että ehkä miehen työt _sopivassa määrässä_ ei tunnu sit niin raskaalta.

Mua hymyillytti Keiju sun kuvailu kitinä-iitasta. Ei varmaan muutaman kuukauden päästä enää naurata ;) Voi että, siitä puheen ollen omaan napaan taas hetkeksi... Tyttö on edelleen todella vilkas ja liikkeet on voimakkaat. Nyt se on leikkinyt istuvaa buddhaa muutaman päivän, tuntuu kuin se istuisi leijailemassa sellaisessa asennossa ja potkii sitten _suoraan_ tuohon alas. Tuntuu kieltämättä vähän kummalliselta, osuu suoraan johonkin alapäähän ja rakkoakin painaa välillä liikkeet. Mietin välillä, että tuleekohan sieltä mun haarovälistä pian joku pieni jalka näkyviin! :)

Isolle Leolle onnittelut jälkikäteen! Kiva kun kemut oli kaikinpuolin onnistuneet ja Kaislakin on alkanut juttelemaan! Ja hei, se on tuo teidän ihana murre siellä (mä tykkään), mun tamperelaiset ystävät alkaa aina huppelispäissssshään puhumaan "Kaissshlaa" :) Siinä oli kyllä yksi insidejuttu mistä se alkoi, ja nykyään on sitten aina pakko jotain jutella sssh:llä kostean illan mittaan.

Nekulla ja miehellä ollut ihana yhteinen hemmotteluhetki. Ja Piritalla myös, ihana viikonloppu ja yhteinen hetki saunassa. Mä en meinaa edes muistaa enää, miltä kuohuviini maistui! ;)

Nasupin turinoita kyllä tosiaan ikävöin täällä palstalla, mutta tod ymmärrettävää että on kädet täynnä muutenkin. Ja joskus voi vaihtaa pikaviestit mailissakin mikä on kivaa :)

Manna, teillä taitaakin taloasiat edetä hyvää vauhtia! Kohtahan pääsette muuttamaan! Sun pitää sitten vaan malttaa, ettet innostu kantamaan liian painavaa ja heilumaan jollain tikkailla verhojenlaittopuuhissa ;) Saat olla delegoijana siellä ja maha pystyssä määrätä apujoukkoja, hih. Ehkä leipoa heille vähän pullaa ja tarjota kaffetta :)

Aniliinin ruutusämpylöitä oltiin kovasti kehuttu, täytyy kyllä kunnostautua itsekin ja leipoa joku kerta, viimeistään sitten vaikka ä-loman alun kunniaksi. Olisi mukavaa pyytää ystäviä vaikkapa lauantaibrunssille kotiin. Tarjoilla tuoreita sämpyjä, hyviä juustoja ja kinkkuja, vaikka mozzarellasalaattia ja jotain piirasta, hedelmiä, sellaista... Mmmm. Istua ruokapöydässä pitkään.

Hertalla tosiaan ollut kohtaaminen vauvan kanssa, oliko siitä juttua, ihanaa! Onko pikku-Hoon hyvät yöt jatkunut? Hope. Onkin pitänyt kysyä teiltä kaikilta heinäkuun odottajilta, että aiotteko selvittää sukupuolen jossain vaiheessa jos mahdollista? Ja toista odottavat, onko mieli muuttunut ekasta kerrasta, eli jos ette selvittäneet silloin pysyykö sama kanta vai tuntuuko että nyt olisi kiva tietää? Entä onko mitään fiiliksiä itsellänne, että kumpi siellä masussa asuu?

 

Similar threads

G
Viestiä
107
Luettu
4K
M
A
Viestiä
112
Luettu
3K
Lapsen saaminen
**Keijukainen
K
S
Viestiä
103
Luettu
3K
S
A
Viestiä
106
Luettu
4K
S
M
Viestiä
102
Luettu
3K
G

Kuumimmat

Yhteistyössä