Tahkoojaplussat 87

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja gissa ejk
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Myöhäiset ystävänpäivätoivotukset täältäkin! Ei voi tarpeeksi paljon hehkuttaa, miten uskomattoman mahtavaa on, että on saanut täältä oikeaan elämäänkin sydänystäviä varmaan loppuelämäksi!

Mä hyppään alkuun omaan napaan (näkyy muuten navan pohja jo muttei oo vielä pumpsahtanut sieltä ulos törrölle :) eli tämän päiväiset lääkärinterveiset: kaikki ok vaikka se hemppa nyt on edelleen vaan sen 107 vaikka tupla-annosta vedän rautaa ja tyhjään vatsaan. Antaa olla sit. Tyttö oli siellä aivan järkyttävän vilkas taas kuten yleensä, kuulemma busy tyttö, touhotti koko ajan jotain. Nyt se leikki napanuoran kanssa (toivottavasti ei keksi kaulan ympärille sitä laittaa) ja kädet kävi. Kuten jalatkin. Ja näkyi, että on tukkaa päässä! Ja pulleat posket kuulemma, hih :D Painoa hänellä on 1,8 kg ja syntymäpainoksi arvioitiin ehkä about 3,3 kg.

Mä säikähdin eilen kun aamun ekalla vessakäynnillä tuli rusehtavaa valkovuotoa ja seassa oli pieni punainen millin kokoinen limainen veripilkku kans, anteeksi ällö kuvailu. Koko päivänä ei sit tullut mitään muuta ja vauva oli aktiivinen. No, tänään aamulla sama juttu, paitsi nyt valkovuoto oli vaaleanpunaisen sävyistä. Mutta vaan se ainoa eka aamuinen vessakäynti ja sen jälkeen ei sit mitään. Mullahan on ollut niitä harjoitussuppareita enemmänkin joten lääkäri katsoi, että kohdunkaula on edelleen yli 3 cm pitkä eikä kohdunsuu ole lähtenyt avautumaan tms. Ei siis pitäisi olla mitään hätää. Istukastakaan ei vuoda mitään. Napanuoran virtaus on hyvä. Kaikkea sitä tutkitaan. Ei siis nyt mitään syytä huoleen, mutta jos tuo tuhru jatkuu niin kirjoittaa mulle saikkua ihan pelkän puhelinsoiton perusteella ja voin jäädä kotiin lepäämään. Onko kellään teistä ollut vastaavaa? Siis mitään vuotoa tms näillä viikoilla?

Mua nauratti taas Aneliinin kirjoitus, kun lakkaa saamasta se näkyy naamasta :D Näkeeköhän kaverit meistäkin?? :) On nimittäin ollut aikasta hiljaista viime aikoina...

Hei mutta onnittelut päätöksestä ja talokaupoista! Milloin muutatte??

Äh, tuntuu että paljon jää nyt kommentoimatta kun ei ole vähään aikaan ehtinyt linjoille. Hertta oli tuntenut ihania liikkeitä ja Mannalla on ainakin rakenneultra tällä viikolla! Jännittävää ja ihanaa! Tulehan sitten heti kertomaan kaikki kuulumiset sieltä!

Sanelmalle vointeja viimemetreille ja nautinnollista ä-loman jatkoa. Oli mukava lukea sun tuntemuksia noilta viikoilta (37, huisia)!
 
Puolimatka taitettu (tai no, pessimistinä voisi ehkä ajatella, että ensi viikolla vasta, jos taas menee yli). Eli 20 viikkoa täynnä, tänään. Vatsassa möyritään jo lähes päivittäin ihan kunnolla ja jos päivänä tai parina on hiljaisempaa, kiipeilen pitkin seiniä ja teen miehen hulluksi. Voi miesparkaa. Viime viikolla yhtenä iltaina supisteli aika inhottavasti ihan levossakin parin kurssipäivän jälkeen, mutta sitten on taas ollut ihan normaali olo, joten toivottavasti kyse ei ole mistään sen kummemmasta. Minulla kun on maaliskuun lopulla se yksi viikon reissu tiedossa eikä olisi yhtään kiva, jos kohdunkaula lähtee lyhenemään, koska sitten en ehkä kyllä uskalla lähteä.

Olo on muuten aivan loistava, jos ei huomioida ajoittaista unettomuutta ja esikoisen välillä levottomista öistä aiheutuvaa unipulaa, jatkuvaa nenän tukkoisuutta (joka meni viime viikolla poskionteloihinkin, mutta ei onneksi ainakaan vielä ole tulehtunut) ja pyöristyvän vatsan kenkien pukemiselle aiheuttamaa haittaa. Kireät Gore-tex-nilkkurit laitoin jo pois, kun niiden äheltäminen jalkaan on niin tuskallista ja vaatii ehdottomasti penkin. Toinen pukeutusmisongelma on se, että untuvatakkini ei kohta enää mahdu tämän mahan päälle. Joten toivotaan, ettei tänä talvena tule enää kovin pahoja pakkasia ;) Mutta siis ihan oikeasti olo on kyllä keskimäärin erittäin hyvä ja esikoisen odotuksen tapaan selvästi normaalia seesteisempi. Voi, kun voisi aina olla henkisesti raskaana ilman tuota vaivapuolta ;)

Huomenna on sitten rakenneultra, katsotaan, mitä siellä sanotaan. Mutta myöhästyneet ystävänpäivät kaikille, minä en ole paljon viime aikoina nettiin (vapaa-ajan asioissa) ehtinyt. Kolme ja puoli kuukautta pitäisi vielä sinnitellä tätä työarkea ja sitten pääsisi taas vähän erilaiseen rytmiin. Sitä odotellessa mahdollisimman miellyttävää odotusta muille raskaille ja vauva-/lapsiarkea lapsellisille ;) Yritän käydä aina ajoittain lueskelemassa täällä ja välillä kirjoitellakin, mutta pääasiallisesti aika vain tuntuu häviävän johonkin...
 
Onpahan meillä melkoinen ultraviikko edessä. Maanantaista torstaihin on joka päivä jollakulla ultra; Hertta, Mimmu, Manna ja minä!!

Mukavaa että kaikilla odotukset etenee hyvin. Supistuksia tosin Riinuskalla ja Mollylla vähän liikaa... No toivottavasti pysyvät ihan harjoitussuppareina vain. Mulla ei ole Molly tullut mitään värillistä vuotoa rv viiden jälkeen. Mutta tuskin tosiaan sinullakaan syytä huoleen. Limakalvot siellä vaan luultavasti on vähän ohkaiset ja tihkuttavat. Melko hiljaista on muuten ollut meilläkin makuuhuoneen puolella. Mulle kelpais kyllä vähän tiheämpikin tahti.

Tänään on taas aivan loistava ulkoilukeli. Kunhan saan takasta pellit kiinni, niin suuntaan kyllä ulkoilemaan. Mieskin lähti aamulla töihin kukonlaulun aikaan, joten tämä päivä on oikeasti kokonaan minun omaa aikaa. Ensimmäinen laatuaan tällä äippälomalla.

Kuinkas meidän tämän viikon tapaaminen? Saadaanko keskiviikoksi pystyyn treffit näillä nurkilla? Stella, Keiju, Aniliini, Nekku ja muut??? Mulle sopis oikein hyvin.

Mukavaa alkanutta viikkoa kaikille!
 
Ja höh, taisi Hertallakin olla rakenne-uä tällä viikolla?... Anteeksi, ei ollut tarkoitus hehkuttaa vaan Mannan käyntiä. Kovasti kiinnostaa teidänkin kuulumiset sitten, kivaa kun olet ollut linjoilla muutenkin enemmän nyt kun on uusi kone! Manna muuten, aiotteko selvittää sukupuolen jos mahdollista?
 
Tervehdys!

Rakenneultra oli tosiaan tänään. Siellä kaikki oli hyvin! On se niin uskomaton muutos np-ultraan verrattuna, lähes valmis vauva jo! Aukoi suutaan ja potki ja nyrkkeili. Potkuja tuntuukin jo pitkin päivää, tosi suloista. Kyllä me miehen kanssa puhuttiin, että on se ihmeellistä, että jos meille syntyy toinenkin terve vauva. Mikä onnenpotku! Sukupuolta ei kysytty enkä osannut kyllä tiiraillakaan.

Hertalle saatiin sitten uusi antibioottikuuri, Ditrim-merkkistä. Ainakin yöt rauhoittuneet, että toivottavasti tehoavat. H on kyllä niin ihanan helppo ja mainiota seuraa nykyään. Oltiin Turussa viime viikolla yökylässä ja olin tosi ylpeä, kun oli niin reipas ja iloinen tyttö, ei kitinän kitinää.

Mutta argh, mulla enää ensi viikko kotona ja sitten 2 kuukaudeksi töihin. Kyllä hirvittää.. Mutta eiköhän se sitten ole kivaakin. Ainakaan ei tarvitse kauheesti pingottaa, kun jää pian taas pois.

Stella kyseli jossain vaiheessa Hertan hampaista. 16 kpl on jo. Kulmahampaat puhkesivat vähän aikaa sitten. Oltiin juuri hammashoitajalla (täällä eka käynti 1,5v) ja kuulemma tavallinen määrä hampaita Hertalla. Mutta vaihtelua varmasti lapsilla on.

Jess, kuulin yhdeltä muskari-kaverilta, että syksyllä siinä päiväkodissa, johon H:lle haemme 3 päivästä paikkaa, vapautuu syksyllä paikkoja, kun eskari ja 5vuotiaiden ryhmät lopetetaan. On tämän alueen suosituin pk. Peukut pystyssä, että H pääsisi sinne.

Meillä on vihdosta viimein lastenhuone! H kyllä vielä nukkuu meidän makkarissa, mutta kaikki lelut on nyt yhdessä huoneessa. Oon innostunut sitä sisustamaan. Vielä pitäisi löytää kivat verhot, maalata seiniä ja laittaa tauluja seinään. H viihtyy huoneessaan tosi hyvin eikä vie leluja muualle. Tuli sellainen olo, että mehän mahdutaan asumaan tässä asunnossa vielä pitkään.

Harmitus Sanden työhaastista! Mikähän motiivi niilläkin oli "pussittaa" haastateltavia? Ei vaikuta kivalta paikalta.. Ei muuta kuin eteenpäin sanoi mummo lumessa.

Mariskalla hauska jumppaelämys. Mulla olis ollut kans naurussa pitelemistä, hih.

Mimmulle tsempit rakenneultraan. Mennään tasatahtia, mulla kans 20rv täynnä tänään :). Ja Mannalle ja muille ultrattaville tietysti myös!

 
Heippa! Viikko alkaa hyvillä kuulumisilla. Onnittelut ultranäkymistä! Molly, kyllä sulla varmaan on kaikki hyvin pienestä vuodosta huolimatta, kun tyttö on aktiivinen ja kohdunsuun tilanne oli lääkärin mukaan hyvä.

Mimmusta oli kiva kuulla. Pitkällä olet. Ja Hertta myös, olen koko ajan ihan yllättynyt, miten nopeasti sun raskaus etenee.

Sandemanin paini työhaastatteluissa jatkuu. Tsemppiä!

Aniliinilla kireät hermot. Mä ainakin huomaan, että paikanvaihdos auttaa. Jos on paljon kotona ja näkee koko ajan samoja naamoja, niin alkaa turhauttaa ja hermot menee herkästi pikkuasioista. Kannattaa siis järjestää vaihtelua, jos se vaikka auttaisi?

Laitoin just meiliä, että mulle ei valitettavasti tuo keskiviikko enää oikein passaa. Treffien suunnittelu on nyt ollut niin hyytynyttä, että en pitänyt sitä kovin todennäköisenä. Siihen on nyt buukattu työjuttuja. Mutta perjantai mulle kävisi edelleen. Olisiko silloin tulijoita?

Nyt mun täytyy palata työasioihin. Mannalle peukut ultraan!
 
Moikka täältäkin. Ihanaa lukea hyviä kuulumisia. Samaa tahtia odottavien kuulumiset on erityisen kiintoisia, koska vertaan tietty omaan tilanteeseenkin muiden samassa menevien kokemuksia. Sanelman ja Mollyn masut on jo niin ihanan isot ja vauvat pian lähtökuopissa, että tuntuu niin hassulta, että pian itsekin on samassa tilassa, toivottavasti. Harmi Molly nuo supparit ja pienet tuhrut; kaikki kuitenkin masussa hyvin ja vilkas lady siellä touhottaa. Uskon,että kaikki on ihan mallillaan, mutta jää ihmeessä lepäämään, jos hiukankaan siltä tuntuu. Töissä ehtii kyllä, eikös:)

Mimmun masu kuulostaa olevan jo oikea vauvamasu:) Mua hiukan ihmetyttää, kun en mä tunne mitään outoa ja masukin on tuollainen möhö vain:) Jotenkaan se ei haittaa vielä mitään. Joskus kenkiä jalkaan vetäessä sisäelimet tuntuu painavat henkitorvea, niin pitää puuskahtaa, mutta muuten ihan normaali olo. Musta ei löysissä vaatteissa edes huomaa raskautta, mutta normaalissa ns. tiukassa puserossa kyllä ihan kivasti. Tänään kollega pyysi näyttämään masua takin alta ja totesi sen olevan "ihanasti tuossa edessä". Mutta en tosiaan osaa kaivata jokapäiväisiä liikkeitä. Sellaisia kummallisia koputuksia ja hiukan välillä masu tuntuu ehkä kovettuvan sisältäpäin..Onko ne jotain supistuksia?? Ne kestää 1-2 sekuntia..Sellainen alipaine alavatsalla..? Neuvokaa tietämätöntä..?

Ihania ultrakuulumisia tosiaan Hertalla. Voi, miten mä odotan keskiviikkoa. Joko vauvasta tosiaan näkee niin paljon enemmän??! No, onhan siitä aikaa, kun np oli. En tahdo oikein ymmärtää, että vatsassa voi tosiaan olla jotain jo niin "valmista", kun voin niin hyvin ja tavallisesti. Hiukan jännittää, mutta odotetaan kovasti mussukkamme näkemistä. Mä uskon, että sen ultran jälkeen ajatukset taas nousee entistä korkeammalle onnesta, jos kaikki on hyvin. Molly joskus aikalailla raskautensa tässävaiheessa totesi tytön olevan jo niin tärkeä ja rakas, että samaa tunnetta alan minäkin nyt tuntea yhä useammin. Enää se ei ole vain se "alku" ja "papu", vaan ihan oikea vauva, ihmisen alku. Voi nyyh, miten ihana ajatus.

Harmitus Sanden haastis :/ Äh, mitä sanoisi tähän..En sano mitään, kuin että tylsä juttu. Muuta en osaa.

Hah, tuota Mariskan jumppakokemusta. Tehokasta, vaikkakin hassun kuuloista. Mä suunnittelen uimista, mutta ei ole mammauikkaria. Löytyisiköhän mulle jostain sopivaa..Uiminen ois tosi kiva harrastus nyt, kun uskaltautuisin altaaseenkin jo, kun ei ole ollut vuotoa.

Anillinille piristystä pms-kiukkuun tai kireyteen .) Äh, mälsää. Mua joskus harmittaa, kun olen huonolla tuulella, enkä haluaisi olla. Siis tiedostaa, että on ihan kökkö fiilis, mutta ei pysty muuttamaan asennetta, vaikka haluaa. Eilen oli hiukan sellainen päivä. Mies jaksaa ihmeen hyvin niinä päivinä ja sietää tosiaan mun kaikenlaiset pomotukset..Raasu.
Hei, joko te _ostitte_ sen tuvan? Täh?? Menikö multa siis ohi? Onnea siis, jos näin on!!

Nyt on pakko jatkaa hommia. Sanelmalle taas ekstrapeukut ja kaikki mahdollinen!!!!
 
Älä, Manna, suotta ihmettele eroa mahoissa, eikös sinulla ole ensimmäinen? Raa'asti arvioisin, että minulla on nyt (rv 20) samankokoinen vatsa kuin ensimmäisestä oli häämatkallamme jotain rv 26+. Ja silloin ensimmäisestä se vatsa pullahti oikein kunnolla (ja vauhdilla) joskus rv 22 jälkeen. Liikkeitäkin tunsin muistaakseni vasta joskus rv 20 jälkeen ja ne ensimmäiset olivat yksittäisiä ja hankalia tunnistaa. Ilmeisesti vatsalihakseni eivät ole ehtineet yhtään palautua ensimmäisestä raskaudesta ;) Noloa, kun siitä siis on jo se reilu kolme vuotta. Nyt olenkin päättänyt ottaa varsinaisen vatsalihaskuurin heti, kun synnytyksen jälkeen saa.

Mutta nyt siis pullottaa jo ihan kunnolla ja kuten edellisestäkin, vauvamaha on ilmeisesti työntänyt sisäelimet edeltään ylävatsalle, joten vaikka kohdunpohja on vielä aika alhaalla, niin vatsa näyttää siltä, kuin se alkaisi heti rintojen alta :D Eli ei toivoakaan kauniista jalkapallovatsasta taaskaan, mutta minkä sitä ruumiinrakenteelleen ja kohdun asennolle voi. Edestä tai takaa vatsaa ei vielä huomaa, ensimmäisestä ainakin alkoi vasta aika myöhään huomatakin, mutta sivusta on jo niin selvä, että puolituntemattomatkin ovat jo hoksanneet asioiden tilan.
 
Juu, tämä on Mimmu esikoisemme. Monella uudelleensynnytäjällä ilmeisimmin hiukan nopeammin voi tulla vatsa esiin ja ymmärrettävästi tunnistatte vauvan liikkeetkin nopeammin. Mullakun se on sellaista epämäärästä:) Samallatavoin mullakin etenkin iltaisin vatsa turpoaa enemmän ylhäältä ja sisäelimet on kai jossain rintojen alla jo. Vatsa on jotenkin hassun mallinen illalla, kun tuntuu turvottavan enemmän. Ei mullakaan edestä tai takaa huomaa, masu on tuossa edessä. Sitä hämmästellään joka ilta ennen nukkumaanmenoa:)

Nyt nukkumaan..
 
Morning ladies,
Tai siis muille kuin Nekulle joka oli jo mun unessa viime yönä:-). Oltiin jollain naisten purjehdusreissulla jossain lämpimässä isolla purkkarilla ja sitten siellä oli toisessa veneessä mun eksä joka yritti uida liiveihin, sekä Nekun että mun:-)). Hupaisaa miten mieli näitä juonia kehittelee, esim tuota eksää en ole nähnyt vuosiin. Reissu sinänsä vaikutti kovin mukavalta ja kropat oli timmejä että taisi olla näistä lapsivuosista jokunen tovi vierähtänyt.
Mä odottelen että vähän lämpenisi kun tänään olis juoksupäivä, eilen vedin sauvislenkin. Yllättäen on muuten pari kiloa kadonnut vaikka olen edelleen syönyt suklaata. Ehkä ne vatsat jota teen lenkin jälkeen on eniten vaikuttaneet kun ei oo niin paha rengas vyötäröllä? Eihän sitä laihtumista kukaan muu huomaa mutta itsellä on parempi olo.

Meidän viikkis meni kivasti yhdessäollessa, taitaa mieskin ruveta tajuamaan kuinka riippuvainen tuo neito on hänen seurastaan. Huutelee "iti" jo ahkeraan ja uusin sana on täti. Tänä aamuna N esitti tanssin pkodissa kun suosikkinsa Kaapo "aapuu" oli pitkästä aikaa pkodissa:-). Tunne taisi olla molemminpuolinen kun K oli kovin innoissaan Nellan kikatuksesta ja huomiosta.

Ihanaa kohta syntyy uusia tahkooja-bebejä!! Hassua muuten miten nämä lapsoset ovat keskittyneet kevät- ja kesävauvoiksi. Eikä uusia odottajia ole ilmaantunut sitten heinäkuun ryppään...! Toivottavatsi kaikilla on ultrista hyviä uutisia.

Mun pitäisi soittaa taas yksi puhelu....video että on hankalaa.
 
Pakkaspäivää! Mä siirsin suosiolla ap:n ulkoilun tuonnemmaksi, kun tuntuu olevan laskusuunnassa tuo pakkanen. Silja päikkäreillä sängyssään, saa nähdä kuinka kauan.. Vilille kaivoin pari palapeliä, jotka olivat "jemmassa", kun vaan aina levitti. Nyt kiinnosti taas koota paloautoja ynnä muita. :) Ja iskäkin vielä kotosalla. Pitää kohta valmistella hälle jotain pikalounasta ennen kuin lähtee töihin. Vilille onkin eileinen nakkikeiton loppu odottamassa, ihan suurinta herkkuaan.

Kiitokset alakulonhäätötoivotuksista, tehosivat! =) Ja tosiaan se maisemanvaihto tekisi terää, vaarin luo Pohjanmaalle olisi aikeita mennä, muta vielä aika päättämättä.

Manna ei sulta mennyt mitään ohi, mutta Molly-meedio sen näköjään tiesi, että kaupat tästä taitaa tulla. ;-) Tarjous siis meni läpi, vielä odotellaan kosteusmittausta, ennen kuin lyödään kaupat lukkoon. Menee loppukuuhun tai maaliskuun alkuun. Ja mitä sitten pintaremontoidessa meneekin, viikko pari, niin sitten päästään muuttamaan! Ihanaa; TILAAAAAAAAAAA!!!!! Ja lapsille siis omat huoneet molemmille. Mutta saa nähdä onko meidän sängyssä sitten neljä (ta viisi kissa mukaan lukien) kuorsaajaa joka yö.....

Mä olen niin intona sisustussuunnittelusta. Oikein pursuan ideoita, huoneet vaihtavat joka päivä (tai yö) tyyliään. =) Just otollinen aika tämä kevät tähän. No, himmausta, himmausta, vielä ei ole nimiä papereissa.

Molly, mä en nyt muista millä viikolla mulla tuli värillistä vuotoa, aika loppuvaiheessa kuitenkin. Syytä ei löytynyt, eikä kestänytkään kuin pari päivää ja vähäistä oli. Mutta lepäät, jos tarvetta. Veikkaan minäkin Sanelman ehdotusta, eli kuivat limakalvot siellä vaan ärhentelevät. Ceridal käyttöön!

Heh ja tarkoitin toki omaa naamani sen saamisen lakkaamisen näkymisessä, en edes mieheni, enkä kenenkään muiden. Nauratti ajatuksesi, että jos teidän lähipiiri miettii jonkin satunnaisen hetken nyrppynokkaisuuden yllättäessä sitä mainitsemaani fraasia. Ei toki. Kelläs sitä nyt viime metreillä Se Elämä kukaoistaisi. Hih. ;))
En sitten tiedä oliko sillä ihan oikeasti niin suuri vaikutus, vai mikä tämän käänteen teki, mutta nyt on niin hyvä mieli kun olla ja voi. Mitäs sitä miettimään mistä johtuu, pääasia, ettei potuta. =))

Voi sentään niitä supisteluja Mollylla ja Riinuskalla, Sanelmalle sen sijaan niitä toivon. Ihania uutisia Hertalla rakenneuä:sta ja Mannalla ja Mimmullakin se edessä. Apua, ei voi taas kuin vaan päivitellä, että kuluvaista on aika.. :)

Sande se oli saanut vyötäröään soukemmaksi, minä myös tahtoisin, ei vaan meinaa onnistua. Viikolla kyttään syömisiäni ja vaunulenkkeilen joka päivä, mutta viikkiksenä lipeän herkkusuuksi ja tulos on plus miinus nolla. Plaah. :/ Mutta hatunnosto sulle Sandeman! Ja tsemmpiä siihen puhelinsoittoon!!

Meillä ollaan aina vaan räkäisiä, justiinsa patistin miestä apteekkireissulle ennen töihin lähtöä, minä läppäkäpälä kaadoin Nasoliinit pitkin maita, ja se jos mikä on hyväksi havaittu aine, parempia unia tuo totta vie, kun vie sen tukkoisuuden. Vaan ihan hirvittävä sitä on kummallekin pennulle laittaa, huutavat ihan kurkku suorana täysillä rimpuillen. :(

Imuroida pitäisi loppuun, tein urotyön aamusella ja raivasin taas tämän leikki-tk-pyykki-romuhuoneen, vaikka mitä sitä turhaan.. No, hommiin kuitenkin, adios! :)


 
Huh mikä urakka opetella sijaiselle hommia! Puuuh...

Hihii, sori Aneliini, mitähän mä oon "nähnyt" :) Ei johdu kyllä meedion taidoista vaan ihan tästä pääkopasta ja muistista, hehee. Sisko ja mies kutsuu mua leikkimielisesti uudella nimellä: eight percent. Nimittäin sisko kysyi multa raskauden puolivälissä, että tuntuuko tai huomaako itse jotenkin raskaanaollessa, että on 8% tyhmempi? Että se on ihan tutkittu juttu. Ollaan sitten mietitty välillä että onkohan vauva vienyt multa sen 8% vai onko mulle JÄÄNYT ainoastaan 8% järkeä päähän... :)

Mutta siis hinolta kuulostaa Ansku teidän talokauppojen eteneminen! Ihanaa päästä sitten ihan oikeasti sisustamaan. Paljonko enemmän tilaa uudessa talossa on? Sun hyvätuulisuus muuten tarttui nyt muhun!

Tänään ei ole ollut rusehtavaa tai pinkkiä tuhrua, onneksi. Ehkä se oli vaan ne pari aamua. Toivottavasti. Kiitos kommenteista ja vertaistuelle taas kaikille.

Missä muuten Keijis? Kysynkin nyt Nekulta kun muistan että sinä ainakin söit maitohappobakteereja loppuraskaudesta, eli otetaanko niitä yleensä ruokailun yhteydessä vai tyhjään vatsaan? Mulla on niitä Rela-tabuja eikä purkin kyljessä lue mitään kuten ei pakkauksessakaan. Onko mitään väliä milloin niitä ottaa? Anyone?

Pitikö teidän Manna ottaa jotain puolivälikuvia sun masusta? Lähetähän sitten, olisi ihana nähdä pikku pallomaha. Muutkin odottajat, kuvia jakoon pliis. Manna, mulla on useampikin kaveri joiden ekassa raskaudessa potkut alkoi tuntumaan vasta tyyliin rv 24-tienoilla, eli hiljaa hyvää tulee :) Toivottavasti kuitenkin saat alkaa tuntemaan niitä jo aikaisemmin, ne on niin ihania!

Nyt odotellaan sitten rakenneuä kuulumisia!
 
Ultrassa kaikki hyvin. Paitsi että vaikka säästin lounaan ultran jälkeen, niin kaveri pyöri aluksi niin, ettei mitään meinattu saada katsottua. Ja istuskeli sinnikkäästi kasvot selkärankaani päin ja punkesi vielä hirvittävällä raivolla ylöspäin niin, että selkäranka oli ihan kaarella ja leuka rinnassa. Onneksi lopulta rauhoittui, varmaan nukkumaan käsi korvalla - ah, niin söpöä - ja saatiin vähän tutkailtuakin. Kaikki näytti normaalilta, mutta perussairauteni vuoksi vielä raskauden loppupuolella pariin kertaan katsellaan sydämen rakenteita. Tämänhetkinen painoarvio taisi olla reilut 330 g ja oli kuulemma lihaksikkaat reidet, mitä en yhtään ihmettele tämänpäiväisen möngerryksen ja muutenkin viimeaikaisen remuamisen perusteella ;)

Minulla tuli sellaista ruskehtavaa ja vaalenapunertavaa vuotoa viikolla 9 ja ryntäsin tietysti heti yksityiseen ultraan, mutta mitään syytä vuodolle ei löytynyt. Silloin itsekseni arvelin, että varmaan ovat tosiaan limakalvot vain niin herkillä, sitä taisi edeltää joku paha flunssakin. Voisin kuvitella, että tuollaista voi olla missä vain raskausvaiheessa. Mutta aina kannattaa levätä, jos siihen saa tilaisuuden :)

Niin ja Molly, minä ainakin muistaisin jostain maitohappobakteeriohjeista lukeneeni, että mielellään illalla. Vatsan tyhjyydestä tai täysinäisyydestä en muista lukeneeni ohjeita, mutta hämärästi muistaisin, että jos samassa yhteydessä syö tai juo jotain maitotuotetta (jos ne sopivat, tietysti), niin siitä olisi etua.
 
Simpurat sentään, mahdoton kiire, etten ehdi koneelle kuin vilkaista. Lotta on tämän vkon kotona. Pk:ssa olisi ollut vain sijainen paikalla, joten mieluummin lomaillaan kotona. Aika kipakat kelit ulkoilla ap:llä, mutta kyllä siellä hetken tarkenee. Aivan upea aurinko tänäänkin, ei voi olla pahalla päällä!

Mahtista Anskun taloasia!!!! TILAA, sitä kaipaan minäkin. Ja ihanaa, sä saat alkaa hyvällä syyllä miettiä seinien värejä yms. Mä en saa miestä rekrytoitua siihen hommaan, vaikka tekisi mieli maalata täälläkin. Seuraavassa kodissa sitten joskus. Sinne saa sitten uudet mööpelitkin, mää olen niin kyllästynyt näihin, noh, eipähän tartte varoa näiden tahmatassujen kanssa.

Ääh, Sanden haastista. Mutta samaa sanon minä kuin Hertta, että kuka/mikä laittaa puhumaan pussiiin??? Eihän se oo haastattelun tarkoitus yhtään ja kuulostaa aika ankealta paikalta ihan tuon perusteella. Loistavasti olet päässyt haastatteluihin, ihan pakko jossain vaiheessa natsata!

Hehee sun unia… Vitsit, kun aina tietäisi, mistä ne tulee. Mutta oliskin kiva killua laineilla jossain Karibialla ja olla timmissä kunnossa. ;-D Mä muuten yhä vuosien jälkeen näen eksästäni tooodella todentuntuisia unia tasaisin väliajoin. Siis ei mitään romantic stuffia vaan kaikkea muuta. Aamulla sitten ihan pöllähtänyt olo.

Odottajat porskuttaa, aika lentää! Ja me saadaan hyviä uutisia. Mahtavaa. Voih, Molly saa tuuheatukkaisen tytön, ne on jotenkin suloisia. Ja Hertalla säilyy sp-ylläri. Mimmu muuten, kiva kuulla sustakin! Manna, kyllä se tosiaan jo näyttää ihan vauvalta siinä ultrassa – ja todellisuudessa. Minikokoinen vauva, kynnet ja kaikki paikallaan jo.

Kaikkea sitä kuulee noista antibiooteistakin! Siis, että monella huonoja kokemuksia jostain tietystä. Meillä oli muistaakseni Amoxin ja tehosi.

Jepu jee, mää vetelin Reloja ja suosittelen. En muista, miten otin, luultavasti aamulla hampaiden pesun jälkeen??? Nytkin niitä välillä syön ja ihan miten sattuu. Nyt syön myös reladentejä, jotka tekee hyvää suun bakteerikannalle.

Mä täällä naureskelin Mariskan jumppakokemusta, jotenkin näin sen silmissäni. Mulla oli kerran samanlainen fiilis core-tunnin alussa, mutta hälveni alkulämmittelyn jälkeen. Oltiin vielä miehen kanssa yhdessä ja kyllä oli naurussa pitelemistä. Noh, hymy kyllä sitten hyytyi, kun korsetti sai kyytiä.

Nyt kauppaan. Aurinkoisia talvipäiviä!
 
Puoliväli! Jeaaah! En aina jaksanut uskoa siihen, että olen joskus tässä tilanteessa, että voin sanoa näin. Nyt olen ja NIIIN happy:D
Huomenna rakenneultra siis meilläkin, hiuh* Aika jännittävää ja toivon niin kaiken olevan hyvin.

Ihania kuulumisia Mimmun ultrassa, onnea sullekin tästä etapista!! Minivauva, tosiaan. Siellä ne kieppuvat mukana ja täällä me heitä odotetaan.Mä en ole koskaan Mimmu nähnyt sua muuten. oletko sähköpostiringissä? Mulla on siis joku setti, mihin kuuluu suuri osa, mutta en tiedä onko siinä sn mailiosoite? Oon näet laittamassa varmaan pian omaa masukuvaa liikenteeseen. Mitens sinä? Ja tietty Hertan, Riinuskan, Mollyn ja Sanelmankin kuvat olisi kiva nähdä. Sanelma, onko sulla laskeutunut jo masu? Ja hih huih, miten nyt ollaan jo lähellä. Mä olen kokoajan ihan varpaillaan:)

Ihana Mollyn pikkutyttö, jolla hiuksiakin jo. Sieltä tulee pitkäsäärinen, kaunis vauveli. Voin vain kuvitella. Joko vaunut on hankittu? Niistä puheenollen; mä olen jo hiukan katsellut, kun en malta olla selaamatta nettiä. Livenäkin oon nähnyt meille ehkä kiintoisia eli Brion Combit ta Emmeljungat (en muista mallia), molemmat yhdistelmät kovalla kopalla varustettuna. Kaverillani on nuo Briot ja ovat kuulemma olleet hyvät. No..katsotaan nyt:)

Onnea Tsiljoonasti Aniliini! Oma tupa, oma lupa! Mahtava juttu. Meillä on materiaalivalinnat meneillään; maanantaina pitäisi jotakuinkin olla kaikki tapetit ja maalisävyt selvillä. Uuh, mikä homma. Tapettikirjoja on jo kotona levällään. Ei helppoa. Meillä on aika simppeli maku, joten pysytellään maltillisuudessa sävyjen suhteen. Lattia/kaakelivalinnat on sitten seuraava koitos.

Nyt on pakko lopettaa..Koira karkasi rappuun :/

 
Voi vitsit olis hinoa päästä sisustamaan,arvatkaa vaan kuinka monta kertaa meidän mökki on sisustettu jo mun unissa? Ihan vielä kaakelivalikoimaan en ole päässyt mutta kaikkea muuta on jo tehty. Anopilta olen pöllimässä ruokapöydän tuolit:-). Lupakin on jo saatu kun ovat sieltäpäin kotoisin, miehen mummon ostamat:-). Ei ihan antiikkia mutta hauskat ja tuovat väriä (kirkkaan punaiset).Oon ihan kade Anskulle ja Mannalle jotka oikeesti tekevät päätöksiä, meillä kaikki riippuu rakentajien (mies + vaihteleva talkooporukka) ahkeruudesta ja yllätysyllätys rahasta.

Kumma tosiaan miten ne eksät liikkuu unissa kun ei päivisin ajattele niitä lainkaan. Taikka joskus tulee jostain biisistä mieleen joku tapahtuma tai fiilis. En oo kyllä sellaista haikailijatyyppiäkään että miettisin menneitä tai spekuloisin mitäjos.

Hih, päiväkoti on taas pulkkamäessä, N laskee tätien kanssa. Meillä näyttäisi olevan kaikki tädit paikalla, lapsia vaan hiukan vähemmän.

Onko muuten kukaan pk-äideistä käynyt kirppiksellä myymässä tavaroita? Kun mä olen miettinyt sopivaa paikkaa ja aikaa, onko jollain kokemusta? Ja meneekö lastenvaatteet kaupaksi? Kaikenlaisia kippoja ja kuppeja on kanssa kertynyt joita en tässä rahatilanteessa viitsisi laittaa uffelle kun voisin napata sen pari euroa omaan kukkaroon.

Eipä mulla muuta, tarttis keksiä hyvä syy istua sisällä kirjan kanssa kun keli on noin komea. Kun ei ole niistä välineistäkään kiinni;-).
 
Voi kuinka sitä ihminen laiskistuu, kun ei ole mitään pakollista rytmiä päivissä. Puhun siis itsestäni vaan. :) Tänäänkin nukuin pitkään, käytin koirat "aamupissalla" ja luin rauhassa lehden "aamupalan" kera. Ja nyt ei sitten saa itsestään mitään irti. Istua möllötän vain. No sain sentään takkaan tulen sytytettyä. No täytyy kai vaan antaa itselleen lupa löysäillä. Kohta se sitten muuttuu...

Viime ja toissa yönä olen ollut havaitsevinani pientä menkkajuilinnan tapaista tuntemusta alamahassa. Ei kuitenkaan mitään supistuksia. Mutta ehkä siellä alhaalla jotain tapahtuu. Huomenna siis ultra ja sitten VT heti perään. VT saa vähän herätellä kroppaa synnytykseen.

Mukavia ultrakuulumisia oli Mimmulla ja Hertalla. Tänään saadaan sitten vielä Mannankin kuulumiset joukon jatkoksi. Jännää!

Sandelle kyllä toivoisin jo onnitunutta haastista ja tärppiä mukavaan työhön. Yhdyn jonkun (en muista kenen) toteamukseen, että olet kyllä päässyt jo moneen haastatteluun, joten pakko kohta on jo tärpätä.

Aniliinista tulee sitten omakotiasuja! Onnittelut. Toivottavasti kosteusmittauksissa ei ole mitään häikkää. Muutenkin olette varmaan tarkasti nuuskineet kaikki paikat. Mikäs lämmitysmuoto muuten on siellä talossa? Me ollaan tämä talvi pärjätty yksinomaan puulämmityksellä. Kosteissa tiloissa on toki lattialämmitys ollut päällä, mutta yhtään seinäpatteria ei olla päälle napsautettu koko talvena. Ihan mukavaa, kun tuota puuta riittää. Mies on tämänkin talven aikana käynyt korjaamassa lähimetsästä tuulikaatoja (metsän omistäjan luvalla/toiveesta), jotka odottavat nyt klapeiksi pilkkomista. Näin ollen tulee lämmitys aika edulliseksi.

Voihan muuten maksalaatikko. Tässä joku päivä Sandeman väänsi kyseistä ruokaa ja mulla puukkoa käännettiin haavassa :) Mulla olis nimittäin ihan hirveä himo maksalaatikkoon. Uhosin miehelle, että saa luvan tuoda mulle maksalaatikon heti synnärille tuliaisiksi. Miehelle se on vain ja ainoastaan jouluruoka, joten kiusasi mua, että ensi jouluna sitten saan vasta. Heh, no onneksi Saarioisten äidit tekee hyvää looraa ja mähän syön sitä kyllä varmasti heti synnytyksen jälkeen.

Mulla ei ole muuten noita ex-ongelmia missään muodossa. En seurustellut kenenkään kanssa ennen tätä nykyistä ukkoa, joten ei kummittele kukaan unissa. Voihan olla että olen jäänyt jostain paitsi, mutta minkäs tekee kun se kerran natsaa niin se oli siinä. Ja mehän ei siis olla mikään teinipariskunta vaan ollaan tavattu jo ihan kypsällä iällä.

Huomenna mulla onkin tiedossa kiiruspäivä. Sais vähän tasaisemmin tulla nämä menot, niin pysysi paremmin vireessä. Ultran ja VT:n lisäksi olen menossa vielä iltapäivällä/illalla syömään ja elokuviin likkakavereiden kanssa. Ihan kivaa vaihtelua.

Huomaa ehkä mun tajunnanvirrasta, että mulla ei tosiaankaan ole kiire minnekkään :) Koittakaa kestää.
 
Terkkuja meidänkin pieneltä villiltä vauvalta :) Kaikki hyvin, kehitys ollut normaalia. Kovin liikkuvainen tapaus ja tykkää kieputtaa itseään. Välillä heitti jalatkin käsien seuraksi kasvojen eteen ja piti ikäänkuin varpaistaan kinni. Välillä mietiskeli käsi poskella ja taas alkoi uudelleen esiintymään. Kätilö sanoi, että vauva voisi olla ammatliltaan voimistelija ja mietiskelevä runoilija, heh* Voi toista:) Vastaa viikkoja n. 21 eli hiukan edellä, mutta kuulemma tässä vaiheessa alkaa geenit tulla kuvioon myös kasvussa eli pitkiähän me molemmat ollaan ja mies olut muistaakseni 55 cm syntyessään, minä 52cm. Ihanat pitkät kintut vauvalla oli, vaikkakin mittauksessa ihan normaalin mittaiset. Näytti vaan niin hienoilta sääriltä, kun niitä oikoi. Mulla istukka on takaseinämässä, yläpuolella. Vauva on paljon jalat alaspäin kuulemma,vaikka liikkuuhan se koko ajan. Varmaan sitten muksii mua tuonne virtsarakkoon. Oih ja voih, oli se niin ihanaa ja helpottavaa. Viimeyönä heräsin kahden aikaan ja valvoin aamuun; mietin vaan vauvaa ja odotin, että jotain tuntisin. Tänään olen taas tuntenut jotain ja alan jo odottaa ja kaivata niitä pieniä koputuksia.

Niin, teilläkin Sande se raksaprojekti. Onko mökki ihan pitkästä puusta tehty (järven rannalla?) vai onko elementtejä valmiina? Millä aikataululla pääsette omaan tupaan mökkeilemään? Sisustusvalinnat on tavallaan hankalia, kun valinnanvaraa on paljon ja raha on yksi keskeinen tekijä visioinnissa...Me kuljetaan aika keskitiellä hintoejen suhteen ja jotain saatu edullisesti ja taas jostain maksamme hiukan enemmän, jos haluamme jotain tiettyä. Meille tulee puusauna, minkä haluamme ja se maksaa sitten enemmän esimerkiksi. Hintalappua tulee todellakin katsottua. Mutta aikaa menee tosi paljon etsimiseen, jos aikoo juosta aina halvimman perässä..Olisin vielä tarkempi sen suhteen, jos olisi aikaa ajella liikkeissä ja tehdä vertailuja. NetRauta on muuten ollut yksi edullinen, hyvää tavaraa myyvä, paikka, josta hankimme jotain.

Nyt täytyy jatkaa taas, mukavaa pakkaspäivä kaikille!
 
Ihan pikaisesti linjoilla. Onnittelut ihanista ultranäkymistä Mannalle ja Mimmulle! Ja tietty Hertallekin (unohdinkohan mä viimeks onnitella).. Aivan huippua, että pitkäsääriset, lihaksikkaat ja tuuheatukkaiset nyrkkeilevät tahkoojabebet kasvaa ja voi hyvin :) Olen niin onnellinen meidän kaikkien puolesta!

Sanelmalla synnytys lähestyy, niiin jännää! Jotain siellä jo tapahtuu ja kroppa valmistautuu. Laitoin sulle muuten spostia äsken, mutta kysyn nyt täälläkin jos joku äippä muistaisi, että minkä palkkatulon mukaan kela on laskenut etujen maksamisen teillä? 6 kk taaksepäin siitä päivämäärästä kun on jäänyt äitiyslomalle, vai 6 kk taaksepäin siitä pvm:stä kun työnantaja on maksanut viimeisen palkan? Mulla työnantaja maksaa palkkaa kolmelta ensimmäiseltä ä-lomakuukaudesta. Mä toivoisin, että kela laskisi sen myöhemmän vaihtoehdon mukaan...

Palaan muihin juttuihin... gotta go.
 
Minulla on jokin hyvin harmaa muistikuva, että esikoisesta olisi laskettu ihan sen palkkatodistuksen mukaan, minkä päivärahahakemuksen mukana Kelaan laitoin. Sitten sitä kyllä jälkikäteen korjattiin jo ollessani äitiyslomalla, kun yhtä alkuperäisessä palkkatodistuksessa mukana ollutta puolivuotisbonusta ei huolittu laskelmaan, kun se oli ansaittu ennen tuota palkkakautta, mutta vastaavasti myöhemmin maksettu vastaava bonus hyväksyttiin, kun se oli ansaittu taas tuolla mainitulla kaudella. (Minä siis valitin ja laitoin tiedot ja kuitit tuosta myöhemmästä bonuksesta mukaan.) Mutta en tiedä sanoa, pystyisikö tuolla kaudella jotenkin kikkailemaan esimerkiksi sen mukaan, milloin hakemuksen toimittaa. Ja se voi toki olla, että asiat ovat tässä melkein neljässä vuodessa jo muuttuneetkin, päivärahan laskenta ainakin on (ne erisuuruiset määrät eri vaiheissa).
 
Mä en tuohon KELA juttuun osaa sanoa mitään, kun mulla kaikki laskettiin edellisen valmistuneen verotuksen (2007) mukaan. Ei oo nääs palkka paljoa muuttunut sen jälkeen...
 
Laitoin palkanlaskijan selvittämään kelalta (kun olivat sieltä olleet häneen jo yhteydessä muutenkin aikaisemmin) että katsotaan nyt miten ne laskee jos sieltä tulisi jotain vastausta asiaan. Muuten pitää soitella perään ja sitten lopuksi edetä valitusohjeiden mukaan ja koittaa sitä kautta saada selkoa jos ei muuta.

Sandelle unohdin kommentoida viimeksi, äh miten tylsä haastattelija sulla oli ollut. Pöh. Uutta kohti ja peukut että natsaa pian!

Ihana Manna kun teille tulee se puulämmitteinen sauna! Ja tyypillistä että se sitten on kalliimpi kuin sähkökiuas... Ai että mä odotan jo teidän uuden kodin näkemistä livenä :)

Niin, Manna kyseli, juu Bugaboot on nyt hankittu!! Jeee! Valittiin se maastonvihreä väri koppaan. Ja maxicosin turvakaukalo ostettiin kans, menee siihen bugan runkoon alkuun. Mutta ne odottaa vielä kaupassa, haetaan ne sitten lähempänä h-hetkeä. Se ikean valkoinen pinnasänkykin on, Gulliver olisiko ollut... Tytön huoneen yksi seinäkin on maalattu ihanan väriseksi :) Voin laittaa kuvan sitten kun on kaikki valmista, nyt on vielä aika sekasotkuinen huone, ajattelin alkaa raivaamaan sitä ä-lomalla. Hoitopöytä ostetaan vielä ja sitten kaikki pikkujutut kuten kylpyamme, lakanat, rätit ja voiteet yms. Koitetaan saada käytettynä kavereilta vielä lisää vaatteita alkuun ja esim. kantoliina tai reppu, sitteri yms. Ai niin, sain rintapumpun kaverilta kans, jos sattuu tarvimaan.

Kerro sitten Manna kun päädytte vaunuihin niin mä käyn vilkaisemassa netistä :) Mitkä Sanelmalle tulikaan?

Missä meidän Gissa? Kun ehdit linjoille, käyhän vilkaisemassa tahkoojiin haavepuolelle, siellä Annu saanut vähän kylmää kyytiä lääkäriltään ja muistaisin että teilläkin oli joskus vähän jotain vastaavanlaista (epäonnistunut hoito, ei päässyt siirtoon, luovutettuja munasoluja ehdotettu jne).

Kiitos muuten Ansku vuotokommentista. Sehän mua ihmetettykin ja säikäytti, kun näin loppuvaiheessa ilmaantui. Mullahan oli alussa kans vuotoa rv 14 asti ja alussa se onkin kai tavallisempaa. Mutta että nyt, reilusti rv 30 ylittäneenä.. Sitä miettii tietty ensimmäisenä sitä kohdunsuuta, istukkaa, sellaista. Ettei syntyisi ennenaikaisesti tms. Mutta kaikki mulla näytti olevan kunnossa ja nythän sitä ei oo enää ollut.

Mitä Stellalle ja poppoolle kuuluu? Entä Piritta? Tulkaahan linjoille turisemaan.

Keijuu, huhuuu!
 
Käskystä, täällähän minä. Yritän saada sormeni eloon... huonon ääreisverenkierron omaavana yritän venytellä jäseniä, että saisin kohmeiset sormeni toimimaan.

Onnittelut Mannalle ultranäkymistä! Huojennuksen paikka ja nyt pääset nauttimaan ja haaveilemaan täysin rinnoin. Oman pikkuisen näkeminen masussa on niin ainutlaatuista, ettei sitä voi sanoin kuvailla.

Onnea Aniliinille talosta! Tehkää tosiaan kuntotarkastus huolella. Lähipiiristä löytyy kaksi perhettä, joille on käynyt kehnosti... kosteusvaurioita, hometta, lahonneita rakenteita. Seurauksena isot remontit ja käräjöinnit. Kyseessä tosin vanhemmat talot kuin teillä. Mutta ihanaa, kun pääset sisustushommiin, se on aina hauskaa. Sanoo hän, joka ei ole saunaremontin jälkeen sisustanut oikeastaan yhtään. Ehkä kesällä voisi taas jatkaa.

Saunasta tuli mieleen, että Manna, meillä on puulämmitteinen IKI-kiuas ja ollaan siihen ihan älyttömän tyytyväisiä. Kiuas on paitsi ilo silmälle, antaa myös maailman ihanimmat, kosteat löylyt. Alussa saunottiin melkein joka toinen päivä, kun oltiin niin haltioissamme. Suosittelen.

Jahas, mitenkäs on meidän treffien laita maanantaina? Nekku, Gissa, Sanelma ja Keiju ovat alustavasti vastanneet joo, mutta mitenkäs muut? Aniliini? Sandeman? Hertta? Jaa no Hertta taisikin jo sanoa, ettei lähde Treelle enää tässä kuussa.

Mulla on työkuvioissa vihdoin hyvät fiilikset ja positiiviset näkymät. Ihana päästä alakulosta eroon. Pääsen ihan oikeasti tekemään sisältöäkin enkä pelkästään myymistä.

Mä en vissiin kertonut, että meidän koira sai kohtauksen viikonloppuna. Olin yksin kotona, kun koira alkoi yhtäkkiä hullun lailla kouristella. Näytti ihan siltä, että se kuolee lattialle. Olin aivan hysteerinen, yritin juottaa sille väkisin vettä ja tungin kättä sen kurkkuun, kun ajattelin että siellä on jotain. Koira puri mua käteen, ja kouristelua jatkui pari, kolme minuuttia. Sitten se makasi ihan hiljaa ja olin edelleen ihan varma, että loppu tuli. Kädet täristen pidin puhelinta kädessä mutta en pystynyt soittamaan mihinkään. Sitten koira alkoi murista mulle vihaisena. Olin ihan hermona, mutta yritin rauhoitella sitä. Lopulta se nousi ja tuli mun luo, suusta valui isot kuolavanat. Kun siitä rauhoituin, niin tajusin, että kyseessä saattoi olla epilepsiakohtaus. Luin netistä oireista ja nappiin osui. Soitin eläinlääkärille seuraavana päivänä ja hänen mielestään kuulosti myös epilepsialta. Nyt tilannetta seurataan. Jos kohtauksia tulee lisää, niin alkaa ehkä lääkitys. Huijui, mitä kauhun hetkiä. Jälkeen päin vähän naurattaa oma käytös. Netin ohjeissa sanottiin, että kättä ei pidä mennä laittamaan kohtauksen kourissa olevan koiran suuhun... Mutta eihän sitä paniikissa pysty ajattelemaan järkevästi.

Lapsilla pyyhkii ihan hyvin. Leon kanssa tehdään suujumppaa ja harjoitellaan sanoja. Edistystä syntyy päivittäin vähän. Puheterapeutin mukaan Leo on siinä mielessä helppo tapaus, että häntä on hyvä opettaa ja innostaa, kun Leo lähtee niin mielellään mukaan kaikkiin juttuihin. Kaislakin oppii Leon rinnalla viittomia ja värejä.

Nyt tarvii siirtyä töiden pariin. Kun vaan saisi kädet lämpöisiksi, niin olisi mukavampaa. Täytyy hakea kai kuppi teetä.




 
Mannalle: meillä on hirsimökki(kehikko) Saimaan rannalla johon siis pitäisi ruveta saamaan sisuksia vähitellen. Sähkötöitä ollaan suunniteltu, pistorasioiden paikkoja ja määrää ja mistä ne olisi paras vetää. Kaippa se vähitellen valmistuu, mutta vaatii taas aikaa ja sitä että mies reissaa viikonloput sinne maalle. Kunhan vähän lämpenis niin vois lähteä mukaan mutta majoitus siellä päässä on sukulaisten nurkissa tai sitten meidän asuntovaunussa josta syksyllä pamahti lämppäri. Kuulostaa ihan lapsiperheen majoitukselta, eikö? Kaksi vuotta ollaan kohta rakennettu, mutta lähes pelkästään omin voimin ja talkoilla kun budjetti ei anna myöten ammattimiesten palkkaamiseen. Mies on kyllä eri taitava ja kaverinsa täydentävät osaamista. Jokunen kymppitonni kyllä auttaisi asiaa;-)).

Mun hartiat on ihan juntturassa. Tarvii vissiin ostaa uusi tyyny kun ei mun jumpatkaan eikä venyttelyt auta. Mies jo opasti että tarviin juoksutyyliopastusta jos meinaan vetää pidempää lenkkiä...huh, eikö sitä vaan juosta? Miehen ratkaisut näihin juttuihin on kyllä aina teknisiä (pitää juosta jalan ulkosyrjällä) tai maksaa paljon rahaa (uudet kengät, välineet) Mä ehkä panisin vaan ipodia kovemmalle:-)). Tarvinnee tänään ottaa sauvislenkki että vähän vertyisi, vkonloppuna oon yh ja aika on omistettu Nellalle.

Tai siis lähes kokonaan, menen läheisen ystäväni isän hautajaisiin la-aamuna. Ei kivaa. Aivoverenvuoto ja yhtäkkiä toimelias mies meni, eikä tullut enää takaisin:-(. Menen takapenkkiin antamaan henkistä tukea, kun en muuta voi. Mummo tulee Nellan hoitajaksi meille siksi aikaa.

Voi veljet tuota aurinkoa, eilen oli jo pakko huitaista rätillä olkkarin ikkunaa kun ei meinannut läpi nähdä. Pahinta tässä kotonaolossa onkin kun kaikki epäkohdat hyppii silmille ja on vaan rajallinen kyky tehdä niille jotain. Mä en ikuna voisi tehdä kotona töitä kun keskittyminen herpaantuu ja voisi ottaa kupin kahvetta ja laittaa pyykin pyörimään ja siivota vähän keittiötä. Etc. Kyllähän te tiedätte että niitä kohteita on miljuunia.

Mun täytyy vielä palata tuohon maanantaihin, kassotaan onko mulla mahdollisuus saada auto, muuten taidan olla laiska (ja pihi) ja jättää toiseen kertaan.
 

Similar threads

A
Viestiä
112
Luettu
3K
Lapsen saaminen
**Keijukainen
K
M
Viestiä
101
Luettu
3K
S
G
Viestiä
110
Luettu
3K
S
A
Viestiä
106
Luettu
4K
S
M
Viestiä
102
Luettu
3K
G

Kuumimmat

Yhteistyössä