Tahkoojaplussat 68

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Aniliini
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Pikaisesti taas, ennen kuin kääriydyn sohvan kulmaan lehden pariin. Masu täynnä lounasta ja suklaajädeä, nammm. Oli kyllä oikea villin lännen meininki, kun tarvottiin lumihangessa lähikauppaan M pulkassa. Vaikka tuntui aika vaivalloiselta väliltä, niin silti niin huippua. En koskaan halua kokea sitä "talvea" enää, mikä Hgissä on ollut.

Sori Tiitu, kirjoitin mitä sattuu: Kyllähän sulla toki voi sitä masua jo ollakin! Sitä vaan itseä ajatteli, kun maha alkoi todenteolla kasvaa vasta rv20:n jälkeen. Mun kamu on jotain rv22, nyt eikä kyllä ikuna voisi uskoa,että siellä sisällä vauva on. On niin lättänä vatsa vielä. Tiedä häntä, vaikuttaako, kun on niin tavattoman pitkä ja hoikka?

Mulla on itse asiassa aika pieni maha siihen verrattuna, että laskettuun on enää vain kuukausi. Mun kaverikin sanoi, että oho, miten pieni maha. No heh heh, kyllä se nyt näkyy, mutta kun uudestaan mietin tänään, niin ei se mitenkään valtava ole, eikä rinnatkaan juurikaan tavallista isommat. Hassua, sitä jossain vaiheessa kun kauhisteli, että ONPAS se jo iso. Mutta se olikin se valtava kasvuspurtti. Mutta ihan normikäyrillä maha menee, sf:ää en muista.

Ymmärrän Mariska sun ajatuksia äidistäsi. Tietyissä rajoissa ne äidin näkemykset menisivät, mutta pitemmän päälle... Mun vanhemmat, etenkin äiti, ei koskaan puutu mihinkään mun tekemisiin tai Masan hoitamisiin, mikä on erittäin loistavaa. On sen tyylinen ihminen, ja on aina sanonut, että tehkää miten itse katsotte parhaaksi, hän ei puutu. Ja toisaalta en usko, että me hoidettais tai kasvatettais Matskua niin, että hänellä olisi syytä siihen puuttua tai kommentoida. Mutta osaahan ne vanhemmat _muulla_ tavoin olla aika omanlaisiaan....

Kevät on saanut mussa btw oikein sisustusvimman aikaan, taas. Siskon kanssa vertailtiin, että mitä kaikkea uutta sitä on hankkimassa kotiinsa tai noh, haluaisi hankkia. Meidän makkarissa vaihtoon lähtevät niin verhot kuin sängyn päällä olevat tyynytkin. TV-taso saa siirtyä ja paikalle tulee leveämpi ja kapeampi tv-tasohylly. Taulutv:n haluaisin, koska meillä ei tätä nykyä ole mitään mahkuja katsoa illalla telkkua, jos M on hereillä. Jos tv ei mene jatkuvaan kiinni, niin sitten pojan läpi ei näe mitään. Tahtoo tv:n katonrajaan, vaikka niin ruma se siellä onkin. Mutta mitään vikaa ei ole vanhassa, joten...sinänsä tyhmää vaihtaa. Ja mitäs vielä...mattoja mä olen vaihtamassa vaikka missä. Kertokaas, miten viisas valinta on ollut paperinarumatto ruokapöydän alla... :-) No tämä ratkaisu oli before kids,yllättäen.

Nyt sinne soffalle.
 
Mua naurattaa aina noi Mariskan kuvailut, jotenkin niin aidon kuuloisia!

Anoppi ei puutu lastenkasvatukseen mitenkään, ei kyllä myöskään tarjoudu hoitajaksi. Oma äitini sen sijaan on sen verran voimakastahtoinen, että yrittää toisinaan mielipiteitään tuputtaa tyyliin ”Lotan hiukset pitää leikata, kyllä villahaalari pitää laittaa, kyllä Lotta saa jäätelöä..” jne. Mutta toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos ja saa mun puolestani touhuta likan kanssa, kuten haluaa. Tulevat loistavasti juttuun keskenään, ja jätän tosi kiitollisena ja mieluusti mummin hoitoon.

Mullakin maha pönöttää tasan tarkkaan edessä, mutta pienihän se vielä on. Viimeksikin oli loppuun saakka käyrien ja mittojen mukaan pieni, vaikka sisältönsä ei erityisen pieni ollutkaan. L olikin tosi kippurassa ja siksi lonkkakin oli sijoiltaan. Toivottavasti tällä olisi enemmän tilaa. Lonkkaluksaatio tällä olisi kuitenkin kuulemma tosi harvinainen sattuma.

Tenkkapoo tosiaan, että Julian tyyppi oli nurinperin! Mä en muuten varmaan uskaltaisi synnyttää alateitse, jos perätila olisi etukäteen tiedossa. Useimmiten kyllä menee ihan sutjakkaasti, vaikka paikalla silloin kuulemma onkin kolme lääkäriä.

Voih, L oli aivan ihana, kun pääsiäisenä hoivaili 5 kk ikäistä serkkuaan. Silitteli ja pussaili häntä lattialla ja piti huolen, että tutti oli suussa. Ilmeisen suuri hoivavietti. Oih. Vie muuten omat tuttinsa juuri tuolle vauvalle, osaa sen jo itse kertoa. ;-) Ajattelin ostaa jotain nukkeleluja tässä kevään mittaan lisää, kun tuo hoivailu on selkeästi niin tärkeää. Pk:ssakin touhotti heti aamulla, että nuket nukkuvat vielä. Ei varmaan kauan nukkuneet sen jälkeen…

P, mennäänkö lunchille ens vkolla???
 
Heippa! Sori, "lähdin" sanomatta mitään :), me oltiin mökillä perjantaista eiliseen pääsiäisen vietossa, kun mies pitää viimeistä isyyslomaviikkoa. Siitä siis johtuu hiljaiseloni, mökillä kun olemme täysin ilman mediaa - tai no, radio siellä sentään on.

Päällimmäisenä mielessä on Riinuskan tutun pikkutytön kurja kohtalo :(. Aivan hirveää, läheisten suru on varmasti pohjaton.

Tiitun ultrakuulumiset olivat hinot, ja kiva kun pidät sukupuolen salassa, niin me(kin) saamme jännittää.

Keijun loma kuulosti onnistuneelta, hyvä niin.

Hertta ja Kaisla taitavat olla aika samassa vaiheessa. No, ihmekös tuo. Kaisla ei konttaa, mutta ryömii hurjalla vauhdilla huoneesta toiseen, ja tutkii _kaiken_. Kulkee veljensä jalanjäljissä, sillä on alkanut tosiaan jo tyhjennellä sellaisia kaappeja, joihin yltää. Huh. Kaisla harjoittelee uutterasti karhukävelyä, ja yrittää myös välillä kiivetä seisoma-asentoon.

Leo oli mökillä aivan onnensa kukkuloilla, kun koko perhe oli koossa, ja pääsimme pulkkamäkeen joka päviä. Nuotiomakkara taisi kuitenkin viedä voiton kaikesta. Ei meinannut vanhemmille jäädä muruakaan, kun Leo pisteli menemään nokista lenkkiä ;).

Vai on Julian vaavi perätilassa. Kuulemma TAYSissa pyritään synnyttämään perätilalapset alateitse, ja Helsingin sairaaloissa on tyypillisempää leikata. No, toivotaan, että tyyppi vielä mahtuisi kääntymään.

Ja Nella on lähtenyt tutkimaan maailmaa niin ikään, niin sitä pitää!

Mitäs muuta mulla oli mielessä... voi tuota Nekun päiväkotisurua. On se varmaan liikuttavaa. Mä en uskalla vielä edes ajatella omia tunnemyrskyjäni elokuussa, kun molemmat menevät päiväkotiin. Huijui. Mutta tosi mahtavaa, että Lotta itse on tyytyväinen.

Ilosta oli tosiaan hauska kuulla. Kiva olisi, jos kirjoittelisit enemmänkin.

Ja tosi kiva oli kuulla Katasta myös!

Suomi 24 ei nyt toimi, joten en pääse sähköpostiin. Kun pääsen, niin laitan meidän mökkikuvia tulemaan.

Huomenna lähdemme Turkuun mun vanhemmille pikapiipahdukselle. Lapset jäävät hoitoon ja me mennään miehen kanssa Helsinkiin kaverimme väitösjuhlaan. Hotelliyö ja kahdenkeskistä aikaa pitkästä aikaa. Kivaa!

Mistä tulikin mieleeni Sandemanin Lapin-reissu. Kuulosti rankalta, mutta teki varmaan terää.

Nyt harrastamaan...



 
No niin, missäs te kaikki olette?? Tulkaahan jutulle!

Kiitos muuten kaikille kivoista kuvista!! Mäkin yritän joku päivä saada aikaiseksi laittaa kuvia pojista. Samu ei vaan ole kovin edustuskelpoinen. Kaatusi penkkiä päin niin että, on nyt silmä mustana. Miten musta tuntuu että, mun pojat kolhii itseään koko ajan. Tarvitsee varmaan pyöristää kaikki kulmat ja pehmustaa seinät..

Mä varasin gyneltä ajan tarkastukseen ja papakokeeseen. Ajattelin poistaa sen kuparikierukan. En jaksa yksikertaisesti sitä että, menkat kestävät 10 pv ja vuoto on ihan älytöntä. Valkovuotokin on lisääntynyt siinä määrin että, täytyy pitää pikkuhousunsuojaa lopun aikaa kierrosta. Tai sitten mulla on joku tulehdus :/ Täytyy miettiä sitä hormooni kierukkaa tai sitten vaan yrittää päästä sen kumiukon kanssa sinuiksi..

Nyt mä jatkan hommia. Tulkaahan jutulle, tuntuu että päivä sujuu nopeammin niin..
 
Miljoona asiaa mielessä - ikävistä asioista jäi tuo Riinuskan ystävän lapsen kohtalo mieleeni, kuten muillakin. Éihän sitä lapsen kuolemaa halua uskoa, eikä sitä pysty selittämään. Niin epäreilua.
Ystäväni lapsi hukkui pian neljä vuotta sitten ja hän on tuntojaan kertonut. Eipä siinä koskaan pysy silmät kuivina. Hän kertoi ainoan elämänlangan olevan muut lapsensa, heidän vuokseen hän jaksaa.

Iloisempaan - meillä Illin kanssa flunssa alkaa hellittämään. Harmittaa kun taas tuntuu kunto menneen alamäkeä, astman vuoksi tuntuu aina niin hankalalta hengittäminen ja siten liikunnan aloittaminen lentsun jälkeen. Noh, kyllä se tästä, pientä vaunulenkkiä ensin, mutta kun tuolla olisi niin mahtava hiihtokeli!!

Keijukaisen(kin) matka onnistui, kiva kuulla. Itse en ole NY:ssa käynyt, mies on ja on luvannut mutkin sinne joskus viedä. Kuulosti tutulta tuo shoppailun määrä, siis vähyys, mää oon siinä kans aivan onneton. Säästyypä rahaa ;)

Tiitu pääsi huokaisemaan ultrassa, hinoa. On ihanaa jatkaa odotusta tietäen kaverin voivan hyvin.

Stellan tavoin, en osaa, enkä halua, vielä edes kuvitella lapsen (lasten) päiväkotiin viemistä. On kyllä todella hienoa kuulla, että suurimmalla osalla, kuten Lotalla, ei mitään ongelmia ole. Ne on ne äidit, jotka itkee..

Laitoin aiemmin pari kuvaa, jollekin jäi menemättä perille. Kukas se nyt olikaan? Kopsasin jonkun lähettämästä viestistä osoitteet kun oletin, että siinä olivat kaikki mukana. Voisin tehdä ittelleni postituslistan, niin ei jää kukaan kelkasta.
En kyllä varmaan kehtaa laittaa mahakuvaa, se on niin iso! Katotaan.

Nyt on mentävä paimentamaan tuota "ihan just nukahtavaa" kuten luulin.. Hoh, nää päiväunille menot on yhtä säätämistä.

Stella, terveydenhoitajani sanoi, että Taysissa hyvin kuunnellaan äidin mielipidettä perätila-tilanteissa. Olen jo etukäteen päättänyt, että en ala perätilaista punkeemaan. Siinä on vauvalle melkoiset riskit, ainakin lukemani mukaan. Olen yrittänyt hankkia tietoa eri lähteistä ja äkkiseltään tuntuu, että on hullun hommaa.
Mulla on jostain syystä asiasta myös sellainen mutu, että siinä on syynsä miksi vauva jää perätilaan. Esim. napanuora on mennyt "solmuun" niin ettei halua kääntyä.
Nooh, onhan tässä vielä aikaa. Vauvan kooksi viime viikolla saatiin 1,8kg. Että vielä pitäisi muutama viikko olla koon puolesta aikaa hyvinkin kääntyä.

Moron!

 
Hyvä, olette sentään jotain juttua saaneet aikaiseksi, ettei tarvitse yksin jorista.

Samulle ja Teemulle tosiaan sattuu ja tapahtuu. L:llakin on pieni mustelma poskessa ja hassua, kun ei tiedä, miten sen on saanut. Pk-päivät sujuneet edelleen mallikkaasti, aamulla tekee sinne lähtöä innoissaan. Iltaisin toki on tosi väsynyt. Jaksaa klo 19.30 asti iloisena ja reippaana, mutta sitten iskee kiukku. Itse ilmoittaa haluavansa nukkumaan jo viim. klo 20.15. Illat siis totaalisen rauhotettuja, kotihommia vain ja luetaan ja sylitellään. Ihanasti jo höpöttelee päivän tapahtumia meille. Eilen kertoi, että ruoaksi oli makaronilaatikkoa ja ketsuppia ja piti siis kyllä paikkansa. :-)

Heh, kun ei Anskusta ole pariin päivään kuulunut, alkaa taas miettiä, josko onkin jo tositoimissa… Toivottavasti ei kuitenkaan vielä, vaikka la lähellä onkin. Jänskättääkö? Ootko jo miettinyt tavaroita valmiiksi? Saattaahan se Masan sisarus toki jopa syntyä ennen. On meillä aika suma tulossa, hauskaa.

Keiju, hih, tajusin, että sun käly käy samassa nlassa kuin mä. ;-) Melko varmasti törmään häneen puistossa kesällä.

Mulla on kuulkaas jo Kelan paperit täytettynä ja valmiina vietäväksi palkaslaskijalle. Ä-loma alkaa tasan 2 kk kuluttua.

Voi kun kivaa Stellalla tiedossa! Iltapukukemut ja hotelliyö. ;-) Nauttikaa.
 
Morjens,

Heh Piritta, no problems, en mä sitä mahajutusta mitenkään hernettä sieraimeen vetänyt;) Yksilöllistähän se tosiaan on, mulla on yksi kaveri, jonka laskettu aika on n. viikon meidän jälkeen ja hänestä ei huomaa vielä juuri mitään.

Nauratti tuo Mariskan seinien pehmustaminen ja kulmien pyöristäminen:) Sinänsä ei tietty kivaa, että pojat kolhii itseään.

Täälläkin kävi mielessä, että olisiko Aniliini tositoimissa... Gissaakin kaipailen, huhuu!Keiju taitaakin olla saksanmaalla työasioissa.

Tuli muuten noista Keijun NY-syömisistä mieleen, että tein aivan mielettömän hyvää juustokakkua pääsiäiseksi, resepti oli "aito amerikkalainen" ja mun mielestä se oli kyllä tosi lähellä niitä, mitä jenkeissä olen syönyt. Ei kylläkään mistään kevyimmästä päästä, mutta ehkä se onkin just se salaisuus;) Voin laittaa reseptiä sähköpostilla, jos haluatte?

 
Heipat! Kirjoittelenpa nyt sitten tännekin puolelle :) Varmaankin pieni esittäytyminen on paikallaan, kun "vanhempien" tahkoojien kanssa ei olla ehditty tutustumaan. Kirjoittelin ennen yli vuoden yrittäneet -ketjussa, eli sitä porukkaa olen. Kunnon yritystä meillä oli ennen plussaa takana kolme vuotta, sitä ennen tjotilla vuosi. Kaikki mahdolliset keinot on kokeiltu ja nyt sitten vihdoinkin pas:illa saatiin se niin hartaasti toivottu plussa. Laskettu aika on 28.10. Ja tuplat siis tulossa :) Mä täytän tänä vuonna 30 ja mies 31. Niin, ja asutaan tällä hetkellä ulkomailla, ainakin ensi kevääseen asti.

Nyt siis rv 9+1, olo on yllättävän hyvä alun huonovointisuuden jälkeen. Neuvolaa en ole vielä varannut, koska odottelen paikallista henkilötunnusta. Saisi kyllä tulla jo pian.

En nyt osaa tähän hätään kommentoida muiden juttuja sen enempää, vaatinee vähän aikaa päästä mukaan kaikkiin asioihin.

Tiitu, juustokakku on kaikista maailman jälkiruoista mun lemppari, tosi mielelläni ottaisin reseptin, nam! :)

Palaamisiin!
 
Heips! Ilmoitan vain pikaisesti, että yhtenä kappaleena täällä! Nyt on pakko mennä iltapalalle ja yöunille, mutta huomenna paremmalla ajalla.. Ollaan tapailtu kamuja yms. kiireitä pitänyt. Vatsa on laskeutunut alaspäin, mutta Vili ainakin pysytteli laskeutumisensa jälkeen vielä ainakin pari viikkoa sisustassa.. Kiva, kun olin ollut ajatuksissanne, kommentoin jutustelujanne myöhemmin! :)
 
Heip taas! Tuli mieleen kysyä täältä, kun mulle jäi vähän epäselväksi tämä lääkkeiden vähentäminen plussan jälkeen. Eli siis mulle tehtiin lääkkeellinen pas, ja lugeja ja zumenoneja jatkoin plussan jälkeenkin. Nyt niitä pitäisi asteittain vähentää, mutta lääkäri antoi todella ylimalkaiset ohjeet siitä. Olisi kai pitänyt kinuta jotain kirjallisia ohjeita, kun en oikein saanut puheesta tolkkua :) Anyway, annostus on nyt zumenoneja kolme päivässä ja lugeja neljä päivässä (2 kapselia aamuin illoin). Oisko asteittainen vähentäminen sitten niin, että zumenoneja kaksi yhtenä päivänä ja yksi viimeisenä päivänä ja lugeja vaan kaksi yhtenä päivänä ja se on siinä. Apua, onko teillä kellään kokemusta?
 
Hih, kotona jälleen :) Ja tosiaan MAMMAlomalla. Enpä olisi kuuna päivänä osannut veikata vuosi takaperin, että näin nopeasti mammailen taas. No mutta mikäs tässä, aurinko paistaa ja kotona taas tuhat projektia odottaa tekijäänsä. Ja mikä luksusta: mies kotona =))) Tosin vain tiistaihin asti, mutta nautitaan nyt näistäkin päivistä. Matias on aivan päästään pyörällä, kun molemmat ollaan kotona - ja nauttii selkeästi myös.

Kiitos Keiju kuvista, aivan mahtavia! Tuli kyllä sellainen Nyki-kuume, että oksat pois. Ja ne sapuskat siellä...Aijai, miten ne leidit pysyy siellä hoikkina...??

Luntsi ehdottomasti ensi vkolla Nekku. Ehdota vaan päivää, yllättäen mulle käy kaikki ;-) Tosin hei, Hullarit on JO ensi vkolla, ja sovittiinkin jo kamun kanssa shoppaustreffit to. Tuli kyllä ihan puskista katalogi postiluukusta tänään. Ei mitään ihmeitä siellä ollut, mutta noh, ainahan sieltä jotain löytyy, muka niin öö.. välttämätöntä. Matsku tarttis kevätkengät, ja äiti uuden kahvinkeittimen, paahtimen, teakmaton...

Ei kai kukaan erehtynyt eilen katsomaan Silminnäkijää...? Meinasin kuolla suruun. Eikä kyllä ollut kenenkään äidin silmille se dokkari...Yhyy, mä vieritin kyyneleitä lopussa. Oli siis Bulgarian hylätyistä lapsista "hoito"kodissa, lapsista, joista kukaan ei välitä, eikä ne saa mitään ihmiskontaktia koko elämänsä aikana. Kyllä rutistin omaa kullannuppua lujaa aamuyöstä.

Tiitu, en mä mitään herneitä ajatellutkaan, mutta aina sitä yllättää itsensä mitä kummallisimmista lauseista ;) On vaan tottunut suoltamaan tekstiä niin vauhdilla, ettei aina tule luettua mitä kirjoittaa.

Stellan vkloppu kuulostaa ihanalta. Nauttikaa! On meilläkin kivaa tiedossa, poika menee illlalla hoitoon ja me suunnataan viimein sinne teatteriin. Kaupunginteatteria tällä kertaa. Aah, mä odotan jo sitä väliajan kuoharia ;-)

Ai niin ja tänään oli doktori. Ei ihmeitä, vauva tukevasti pää alassuin, sykkeet about 140. Harmi Julia tota perätilaa. Kyllähän tyyppi pystyy vielä kääntymään, varmaankin, mutta mahtaa itsestä tuntua oudolta, jos sen tekee. Mulla kun ottaa tiukkaa jo nyt, kun vaan liikuttelee jalkojaan. Mutta ollaanhan me toki edelläkin teitä. Miten muuten sulla tehtiin painoarvio, oliko ihan käsikopelolla vai ultralla?

Mukavia viikkiksiä naiset! Me varmaan nautitaan ulkoilusta koko vkl:n, kun lupaa niin keväistä keliä. Ja parvekekin pitäisi putsata. Ihanaa, kun saa sen käyttöön!
 
Nasuppi, tosi kiva saada sut tälle puolen! Keiju varmaan voi toimia spostikuriirina, niin voidaan vaihtaa naamat ja nimetkin ja kerrata tarinat. Pitkä tie teillä ollut lapsiasiassa, mutta nyt näyttää tuplahienolta. Sulla vielä sikälikin extrajännää, että olette siellä ”pois kotoa”. Mutta hyvin jo viikkoja ja loistavaa, että olo on suht hyvä. Noihin lääkeasioihin en osaa sanoa mitään.

Absolutely juustokakun ohjetta kehiin! Mä olen aivan heikkona niihin.

P kertoi sisustusvimmastaan. Mulla ei ole varsinaisesti sellaista oo, kun en saa rauhassa rampata kaupoilla ja kotona on kuitenkin non stop -kaaos. Mutta hitto vie, jotain hormonaalista tässä on, koska yks ilta tällä vkolla klo 21 tuli täysin pakottava tarve siivota kaappeja ja laatikoita ja heittää turhaa kamaa pois / kirppikselle. Mä meinaan hosua koko huushollin läpi ennen kuin tää tyyppi syntyy. Laatikko ja kaappi kerrallaan. Muistaakseni Ansku kävi tän vaiheen läpi taannoin, joten ehkä se kuuluu just näihin viikkoihin…

P, mulla onkin to:na palaaveria toisensa perään, mutta otetaan joku muu päivä. Tessuillaan tarkemmin. Kivaa teatteri-iltaa – ja kuoharia! Muillekin tasaisesti hyvää viikonloppua. Meillä tiedossa ihan kaamea sellainen, arvaatte varmaan miksi. ;-(((( Yritän selvitä.
 
Heips,

Pirittalle onnittelut loman alkamisesta! En tajua, miten itse jaksan VIELÄ kolme kuukautta töissä, evvk. Voisin jäädä jo ulkoilemaan, nautiskelemaan keväästä, tekemään tilaa kaappeihin ja sisustamaan jne jne:D

Voi kyynel, katsoin P myös sitä eilistä dokumenttia, ei voi olla totta ja vielä Eu:ssa. Ihan käsittämätöntä. Kyllä siinä tuli itkettyä, enkä pystynyt katsomaan sitä loppuun asti:(

Nasuppi, mäkin sain aika suurpiirteiset ohjeet lääkkeiden (luget ja metut) lopettamisesta, lopettele pikkuhiljaa. Lugeja mulla ei riittänytkään kuin jonnekin rv 8 asti, pari viimeistä vkoa otin sitten puolet vähemmän kuin alussa. Metuja käytin muistaakseni rv 11 asti, myös pikkuhiljaa vähentäen. Käsittääkseni ovat kuitenkin turvallisia (ja hyödyllisiä?) rv 12 asti, joten sinuna katsoisin vähän, minkä verran niitä on jäljellä ja sen mukaan sitten vähentäisin pikkuhiljaa annosta.

Jesh, Aniliinin junior vielä jatkaa kasvuaan ennen ulkomaailmaan tuloa;)

Meillä ei ole mitään kummempia suunnitelmia viikonlopuksi. Miehellä on ollut vähän flunssa tuloillaan, joten varmaan rennosti otetaan. Mies lähtee ensi viikoksi työmatkalle Pariisiin (kade!), joten olisi hyvä olla terveenä.

Raapustan vaikka viikonlopun aikana teille sen juustokakun ohjeen.

Mukavaa viikonloppua kaikille ja Nekulle erityisvoimia!
 
No niin, nyt täällä! Sosiaalista elämää ollaan tosiaan tällä viikolla vietetty ahkeraan, tänäänkin kerhossa. :)

Tiitulle onnittelut hienoista rakenneuä-näkymistä! Musta on kivaa, että pidät meitä jännityksessä sukupuolen suhteen! :))

Vatsan koosta sen verran, että kyllä niin mahdottoman kovasti vaikuttaa ihmisten kropan malli/kohdun kallistuma ym. Mun kamu on nyt puolivälissä, eikä kauas jää mun vatsan koosta omansa kanssa. Ed. kerralla meillä sama la ja oltiin hiukkasen eri kokoisia tai mallisia, vaikka normisti aikaslailla samasta puusta, hän kyllä pidempi mua.

Nasupille tervetuloa, tässähän me ajan saatossa tutustutaan. Mulla ei ole sun spostiosoitetta, mutta laittelehan mailia osoitteeseen ani-liini@suomi24.fi, jos vaihdettaisiin nassukuvia! :) En osaa kyllä yhtään vastata sun lääkekysymykseen, ihan hepreaa. Joku muu varmaan osaa.

Josta tuli mieleeni, että Gissaaaaa, huhuu!!!

Keiju, kosksa se sun Turun työkeikka onkaan? Mahdankohan mä kyetä istuksimaan autossa vielä silloin, jos tenavainen sisuksissa? 8.4. meillä Tyks-reissu Vilin hemangioman takia.

Isovanhempien puuttumisesta lastenkasvatukseen: Mun äiti on melko huono komentamaan Viliä, nyt on sentään hitusen kovistanut otteitaan, jos tavarat lentää tms. Kunnioittaa kyllä meidän periaatteita. Anopissa sitten taas ärsyttää se, mistä Mariskakin oli tuohduksissaan, että on lähes alusta alkaen hyvänä (mutta kaloripitoisena) ruuanlaittajana tunkenut Vilin ruokiin VOITA ja sokeria yms, mitä en ollenkaan ole itse tuputtanut, päinvastoin. Ja _aina_ tarjoaa jotain mussutettavaa, vaikka oltaisiin kotoa lähtiessä syöty. Ja matkaa heille 200 m eli nälkä ei yllätä matkalla.. Muuta "moitittavaa" hänenkään tavoissaan ei ole. Molemmat isoäidit ovat sellaisia leikittäjiä ja ylenpalttisesti kaiken jaksavia, että Vili viihtyy kyllä toden teolla heidän kanssaan. Eivätkä he enää näekään muuta kuin Vilin nykyisin, molemmat ovat "aina valmiina" hoitamaan ja mun puolesta saavat touhuilla Vilin kanssa miten tykkäävät. Tietty isoisukitkin Vilkku kelpuuttaa hyvinkin, mutta meidät isät asuvat molemmat kauempana, joten alkuvierastuksen jälkeen sujuu. Mutta nämä varavaarit tässä lähellä ovat ihan biologisten veroisia! Ei siis kutsuta heitä nimillään, vaan papaksi ja moffaksi tituleerataan. Hienoa vaan, kun on Vilin ympärillä niin monia välittäviä ihmisiä. =)

Voi Lotan hoivailuja, toivotaan, että on yhtä hoivaviettinen pikkusiskoaan kohtaan. Ja miksei olisi. Se sama olisi toki toiveissa itselläkin, Pentti-pehmokisuaan Vili halii kyllä ja itsensä kokoiselle Niisku-neidille juottaa maitoa taikamukista, mutta kyllä rekat ja traktorit vie voiton.

Koska muuten noista "vauvamukeista" pitäisi luopua, ne on vaan niin helppoja, kun ei lentele mehut seinille??

Voi Samun kolhimuksia, kyllä niitä Vilillekin sattuu, en vaan muista raportoida, kun ei ole mitään mustelmia kummempaa. Pääsiäisenä päähän tuli iso kuhmu, kun kiireessä kompuroi maton reunaan ja muksautti päänsä täpöllä lattiaan. Teidän pojille on kyllä sattunut ja tapahtunut, eikä niille mitään voi, ellei niitä kulmia pehmustele! ;D

Stellalla ja Piritalla miekkoset kotona, kivaa! Nauttikaahan myös kahdenkeskisestä ajanvietosta! :)

Meillä on ollut tämän viikon jonkin sortin unikoulua ja nyt kaipaisin neuvoa. Kyse siis siitä, että Vili on taas siirretty omaan sänkyyn (nukkui taas sairastelujen jälkeen monta vkoa meidän välissä) mutta siis edelleen meidän makkarissa. Onkin pysynyt sängyssään joka yö, mutta herätessään itkee kovasti ja pyytää viereen. Onko siis parempi, että kitinän alkaessa ei reagoida millään lailla vai pitääkö sanoa, että nyt nukutaan tms?? Sitä silittelyähän ei uneliaana siedä. Tarkoitus olisi saada ääntelyt loppumaan, sille heräilylle ei mitään mahdeta, herkkäuninen kun on, unen kevyessä vaiheessa, niin minkäs sille voi. Itsekseen kyllä siis nukahtaa, mutta joka yö on itkeskellyt 1-4 krtaa. Teki sitä kyllä myös vieressä tai "vaati" kitisten maitoa/mehua, jota ei kyllä herunut. Nyt on unohtanut sen, kun kiljuu vaan aina viereen. Tunsin ekana yönä olevani täysi julmuri, kun poika huusi liki tunnin viereen pääsyä. Siinä sitten kyynel poikineen vierähti itseltäkin. Kokeiltiin myös mennä miehen kanssa toiseen huoneeseen yhtenä yönä, mutta silloin Vili meni kyllä täysin paniikkiin, kun heräsi ypöyksin. Ei siis siirtoa omaan huoneeseen, _vieläkään_ :)

Myös "kuivaharjoittelu" aloitettiin. Vili on koko kotonaoloajan ilman vaippaa -ja housuja ja potta keskellä olkkarin lattiaa, hyvin onnistuu pisut sinne, vaikka todella epäilin sitä. Kun olen edellisinä viikkoina (tai itse asiassa kuukausina, ei suostunut potalle Kanarian reissun jälkeen, kun siellä ei pottia ollut) vessassa potalle istuttanut, on pompannut välittömästi pystyyn. Nyt jotenkin innostui, kun potta oli siinä kaiken keskipisteenä. Saas nähdä, miten kauan kestää, jos kesään mennessä olisi kuiva. Miten muilla?

Vielä kun sen tutinluovutusprojektin saisin alkuun, mutta auts. Se tuntuu niin vastenmieliseltä ja hirmuiselta ajatukselta, varsinkin, kun Vili heräilee öisin, niin se on niin helpottava kapistus. (Herää siis vaikka olisi tutti suussa ja toisaalta ei sitten edes herää tutin tippumiseen, olen tässä valvoessani seuraillut.) Mutta päätin siis, että tutti viedään lähellä Vilin synttäreitä syntyvälle vauvalle heinäkuussa, saa siis vielä armonaikaa.. Tai siis _minä_ saan.

Ja romaanihan se tästä tuli, kuten arvasin, kun en muutamaan pvään rustaillut.

Mutta vielä omat tuntemukset. Vauva tai maha selkeästi laskeutunut, eilen tuli -yöks- kovasti jotain limaa (Vilistä en havainnut limatulppaa, eli en tiedä mitä oli) ja alakerrassa vihloo julmetusti kun vauva liikkuu, eli luultavasti pää on kiinnittynyt, veikkasin. Supistuksia on, muttei kovinkaan kivuliaita, eli ei kyllä tunnu olevan lähtö lähellä. Eilen pakkasin kuitenkin sairaalakassin, tänään ajattelin katsastaa vauvan kamat valmiiksi. Kaikki unisexit on pesty, sänkyä ei sijattu. ;) Hoitopöytä on peittynyt pehmoleluvyöryn alle, kaipaa raivausta. Valmista olis, siis. =) Vkoja kuitenkin "vasta" 36+2, eli ei kiirettä. Enkä ole turhautunutkaan, nuo Vilin kanssa aloitetut projektit varmaan vaikuttavat osaltaan. Toki suunnaton hinku olisi jo nähdä vauva, ihan kihelmöivää jännitystä, kun sitä ajattelee. Synnytys ei jännitä, ainakaan kipujen kannalta, toki sitä väistämättä aina hiipii mieleen aika ajoin suunnaton toive siitä, että kaikki sujuisi tälläkin kertaa hyvin.

Nyt lopetan, ettei silmänne puudu, jos tänne saakka pääsitte. :) Mukavaa viikonloppua!
 
Nekku ja Tiitu ehti väliin, kun mä rustasin kilometritolkulla.

Mä tosiaan sain siivousvimman tässä taannoin, keittiön kaapit kun saisi vielä uuteen uskoon, kaikenmaailman muovirasioita olen säästellyt. Vitsit, kun täällä ei ole muovinkeräyspistettä, kauhistuttaa heittää pussikaupalla -kerralla- roskiin megamäärä tarpeettomia rasioita ja purkkeja.

Ja Tiitulle työmotivaatiota vielä hetkeksi. Aamukampa tässä vaiheessa taitaisi vielä lisätä "töissäolotuskaa". Juustokakku, lurps!!! Mun äiti on mestari siinä lajissa, mä olen laiska kokeilemaan, mutta mieluusti kiikutan reseptin hälle. :)

Nekulle haleja viikkistä varten. :'(
 
Aurinkoista päivää!
Käsi ihan tunnoton, kun naputtelin Ifolorille taas vajaat 200 kuvaa. Miten niitä kertyykään?! Vimoset teetetyt kuvat oli elokuulta, joten ihmekös tuo. Joudun aina käsipelillä rajaamaan kuvat yksitellen, joten siksi en jaksa ryhtyä hommaan kovin usein. Mutta oli taas tarjous...Harrastatteko te muut muuten kuvien nettitilausta?

Nekulle lähetinkin jo tekstarin, on ajatuksissa. Rankka päivä heillä.

Upean keväinen keli, ihanaa. Koko aamupäivä ulkoiltiin ja nautittiin auringosta. On niin keväisen oloista ja kyllä se vaan mieleenkin vaikuttaa, ei voi mitään. Mies meni noutamaan lähikaupasta tonicia, kun niin kuulemma tekee mieli gt:tä - SELVÄ keväänmerkki ;-)

Samaa piti sanoa munkin Nasupille, että pitkä tie teillä tosiaan ollut, ja on varmaan aika epätodellisistakin, että nyt odotatte - ja kaksosia! Voi että, olen kyllä tosi onnellinen teidän puolesta! Hm...mulla ei ole hajuakaan, missä asutte nykyään, oletteko miehen vai sun työn takia..? Vai liittykö muutto lainkaan edes töihin...?

Nekulle piti vielä mainita, että juu, kiitos tännekin lapsi, joka sanoo 20 jälkeen, että väsyttää, tahtoo nukkumaan :) Meillä kun alkaa iltatoimet ab 2030 ja unessa poika on vasta 22, joten välillä vähän kismittää sellainen oman rauhan puute illalla. Toisaalta tämä kai on sitä "kotioloa", eli myös aamuisin nukutaan tavallista pitempään. Ja kyllähän pkoti-ympäristö ja se toiminta siellä väsyttää enemmän kuin puuhailu kotona.

Hm..Ansku en oikke osaa sanoa juuta enkä jaata. Mä kun olen oman huoneen kannalla lapsen nukkumisissa jo ihan vauvasta lähtien (6 kk), joten et varmaan halua kuulla mun mielipidettä, heh ;-) Toisaalta ainahan kannattaa sanoa, että hyss, nyt nukutaan, mutta jos ei sillä rauhotu ja asetu, onhan se kaikkien kannalta helpompaa, jos nostaa pojan viereen.
Hino homma, muuten tuo vaipattomuus kotona. Siitä se kuiviksi harjoittelu lähtee, ja teidän kikka siinä tuntuu tosi toimivalta. Meillä ei siis vielä mitään sen suuntaista, kuten ei tutinkaan kanssa. Kesällä sitten. Oishan se ihan hauska kokeilla, miten M reagoisi keskellä oh:ta olevaan pottaan :) Eipä ole toistaisesti oikein vieläkään sitä hälle esitelty.

Eilinen näytelmä (Producers) oli aivan loistava. Paras näkemäni musikaali. Voi että se Risto Kaskilahti on huippu! Sai nauraa. Ja M oli viihtynyt hienosti hoidossa mun veljen kanssa, jeee. Se on meinaan sama hoitaja silloinkin, kun me lähdetään laitokselle....huh, se tuntuu olevan se jännittävin projekti kaikessa, kun M pitää jättää hoitoon siksi ajaksi.

Jaahas, taidan siirtyä kyökin puoleen. Aah, mä rakastan lauantain kokkailuja, kun saan sulkeutua itsekseni keittiöön musiikin ja viinilasin kanssa ;) Ajattelin tehdä ihan perusherkkua currystä, broilerista ja luonnonjogurtista. Ja jälkkäriksi ihanaa mango-, sitruunarahka-mansikkaa, lurps! (siitä puheen ollen, kiitos tännekin juustokakun ohje!)

Voios hyvin!
 
Sunnuntai-iltaa! Vihdoinkin minäkin ehdin tänne.. Paljon olisi kommentoitavaa :).

Nekku, olet ollut ajatuksissa viikonloppuna, voimia.

Kiitos, Keiju, kuvista, New York, New York, ah! Mä tykkään suurkaupungeista. Voisin hyvin kuvitella asuvani jonkin aikaa vaikkapa Nykissä. Millainen oli St. Patrick's Dayn paraati tänä vuonna? :)

Sande reissussa vuorostaan ja Kata pian Barcelonaan, hienoa!

Tiitulle onnea rakenneultranäkymistä, ihanata!

Aniliinille ei ole mullakaan nukuttamisvinkkejä, Hertta tosin paljon nuorempikin. Meidän huoneessa nukkuu siis, mutta nyt on jo viikon nukkunut omassa sängyssä koko yön! Kerran syötän ja muutaman kerran yössä joudun antamaan tuttia ja hieman paijaamaan kun havahtuu ja itkeä tirauttaa. Eli ei ihan rauhallisia öitä vieläkään, mutta parempaa kuin ennen. Olen jo kyllä kovasti suunnitellut lastenhuoneen sisustusta, minne tulisi sängynpaikka jne. :)

Olin tänään leffassa ystävän kanssa, luksusta! Upea elokuva Taivaan reunalla. Suosittelen! Baby bioon ajattelin suunnata torstaina. Ääks, Hullarit, saa nähdä, pääsenkö käymään. En nimittäin haluaisi mennä Hertan kanssa...

Hei, mitä olette mieltä kannattaako satsata hyvään ja kalliiseen (tyyliin Reimatec) välikausihaalariin Hertalle? Kun olisi kuitenkin kiva keväällä käydä puistoissa ja päästää H vähän maahan möyrimään. Kurahousut tuntuisi vähän kankeilta? Ja kannattaisi varmaan ostaa sen verran isompi haalari, että mahtuisi myös syksyllä ja silloin jo varmaan kävelee?

Pirittalle hyvää mammiksen alkua! Miten se nyt olikaan, tiedättekö kumpi on tulossa?

Mukavaa alkavaa viikkoa! Kevät tulee, jee-jee!
 
Kiitos ystävät ajatuksistanne, hengissä ollaan. Koitan laittaa spostia vaikka jossain vaiheessa.

Vilin nukuttamiseen mullakin huonosti vinkkejä, koska P:n tavoin kannatan omaa huonetta. ;-) Mutta siis ehkä sanoisin, että pakkohan siihen huutoon on jotenkin reagoida semminkin, kun on tottunut lähellä/vieressä nukkumaan. Mä varmaan hokisin huudon lomaan parin minsa välein, että ”nyt nukutaan” ja kampeaisin sitkeästi takaisin nukkuma-asentoon omaan sänkyyn (jos siis nousee istumaan tms.). Eikö anna pitää edes kättä sillä tavalla raskaasti päällä ilman silittelyjä? Tai voisiko rauhoittua siihen, että saisi räpeltää sun kättäsi siinä tai jotain? Jos päätätte, että pojan on nukuttava omassa sängyssään, oleellista on olla johdonmukainen eikä heltyä huutoon. Toisaalta jos vieressä nukkuminen ei teitä haittaa, mitäpä sitä huudattamaan.

Myös toi vk-haalarijuttu on kimurantti. L pärjäsi viime kevään sellaisilla vähän kosteutta kestävillä housuilla ja takilla, me ei tosin varsinaisesti puistoiltu vielä silloin. Ostin Reimatecin vk-haalarin alesta vasta syksyksi, kun L innostui hiekkiksistä. Mutta varmaan koskeussuojattu on paikallaan, jos istutat Hertan puistoon jo nyt keväällä. Koot ovat onneksi reiluja, L mahtuu vielä syksyiseen koon 80 haalariinsa.

Ansku, mä olen miettinyt tota samaa mukiasiaa. L juo kyllä hyvin jo tavallisesta mukistakin, mutta vaatii vahtimista, joten nokkis on niin paljon helpompi ja siksi vielä paljon käytössä.

Waudet Vilkun pottatreenejä! Tosi loistavaa, ei onnistuisi meillä. L tietää tasan tarkkaan potan funktion ja ilmoittaa kakkahädän etukäteen, mutta potalle ei mitään tule. Ei tosin olla jaksettu olla aktiivisiakaan. Josko kesällä juoksentelisi ilman housuja?

L:n rytmiin vaikuttaa se, että nukkuu pk:ssa vain reilun tunnin päikät. Aamuisin ei onneksi ole tarvinnut herättää, vaan herää itsekseen. Olisi kurjaa herätellä.

Hertalle kiitos leffavinkistä! Täytyy tutkailla tarjontaa, ensi vkl:na mennään leffaan.

Nyt töihin. Missä gissa?
 
Hello! Ihana kevät. Ja aurinko!
Terkut keväisestä Saksasta, siellä oli tietty kevät jo pidemmälläkin kuten arvata saattaa. Kirsikkapuutkin kukki, tuli ihan viimekeväinen Japanin reissu mieleen.
Mutta nyt tuntuu että lennot ja reissut alkaa jo riittää. Tukholman risteily meillä on suunnitelmissa miehen kanssa vielä ennen vauvan syntymää, muuten täytyy jo vähän rauhoittua ;) Oon aika väsynyt, tosin uskon että alhainen hemppakin vaikuttaa.

Nekku on ollut mielessä. Toivottavasti jakselet.

Hertta, St Patrickin paraati oli ihan nähtävyys. Kauheesti oli tietty porukkaa ja aika hulina. Mä voin laittaa sulle fotoja siitäkin s-postilla.

Kyllä mäkin odotan kovasti jo äitiyslomaa! Nautin viikonlopuista niin kamalasti kun saa olla kotona. Töihin meno on kuin suossa rämpis. Tietty mulla vaikuttaa usein huonot yöunet ja oon sit aamulla tosi väsy. Nytkin on tosi huono olo, ihan siis oksettaa.

Mukavaa viikon alkua kaikille!

 
Aaaaahhh, tätä keliä!! Olen aivan fiiliksissä. Oli aivan huippua puistoilla aamupäivä koko perheen voimin, kun iskä menee vasta huomenna töihin (plaah, mikä aprillipila, heh, oiskin... ;) Mutta kyllä sitä vaan tuntee itsensä niin uudestaan syntyneeksi, kun on valoa ja lämpöä. Pojallekin vk-haalarit ja kumpparit jalkaan, on niin paljon nopeampaa pukeminen.

Huh, kun alkaa ulkona kävellessä maha jo aikalailla painaa. Lähinnä sitä huomaamattaan kävelee liian nopeasti ja sit alkaa tuntua hiukka epämukavalta. Tai lähinnä beben pää aiheuttaa painetta tonne alaosastoon...

Hertta, me selvittiin hyvin tossa vaiheessa perus Reiman kaksosasella puvulla. Sen verran kun oli tarvis suojautua kosteelta, se piti hyvin. Nyt tec on välttämätön, koska pompitaan kuralätäköissä ja työnnellään autoja istualleen maassa. Eikä meiltä vieläkään löydy kuriksia...

Mukista. Matsku on juonut tavallisesta mukista koko talven ja vasta nyt on alkanut sen kanssa temppuilla, ja maidot saa kyytiä tämän tästä. Yleensä sujuu hyvin, kunhan ei ala herraa auttamaan. Mutta kun on känkkispäivä maidot on seinillä helposti. Meillä kun on vaan venttiilisiä mukeja ne "vauvamukit", en ole niihin laittanut maitoa, kun tuntuu, että jää sinne venttiiliin hautumaan ja haisemaan.

Mulla oli Keiju aivan samanlaiset fiilikset viime kerralla. Loppuajasta töihin meno oli yhtä tuskaa, ja kotona oli aivan fantastista. Oli ihana puuhailla omia, järjestellä paikkoja ja kuunnella musaa. Nimenomaan nautin siitä omasta rauhasta ja yksinolosta kotona. Sitä kun on nykyään niin kovin vähän...

Pitäis laskut maksaa...liekköhän Sampopankki toimii...?! Aikamoisia probleemia ollut sillä firmalla. Ip lähdetään käymään Iksussa, jos löytäis vaikka ne uudet verhot makkariin ja pojalle jotain kivaa. Tehdään taas pieniä huonekalujärjestelyjä, kunhan saadaan uus tv-taso alkuvkosta.

Mitäs muuten Mimmulle kuuluu? Ja Murmelille? Tulkaas päivittämään kuulumiset.

 
Heipat!
Keijulle tervetuloa Saksanmaalta, en ole ikinä käynyt, olisi kiva tehdä joku pikkuvisiitti sinnekin. :) Harmien harmi, kun säkin valvoskelet öisin, kun vielä pitää käydä töissä. En mäkään tietty saa mielivaltaisesti lekotella Vilin vuoksi, mutta kotona on kuitenkin niin leppoisaa ja pääsen päikkäreille. Nlassa kysyttiin justiinsa tänään, että saanko nukuttua ainakin 4-5 tuntia putkeen. Kai se sitten on ihan vähimmäismäärä. No, saan kyllä ja aamulla vielä ennen Vilin heräämistä yleensä sellasen tunnin pari, eli kaiketi ihan ookoo.

Kiitokset kannanotoista nukkumisasiaan, arvelinkin, että moni on oman huoneen kannalla. Mä en vieläkään näe siinä mitään "järkeä" oman lapsen kohdalla, en halua häntä yksin laittaa omaan huoneeseen.Tai oisinkohan kyse siitä, että mä itse en halua olla yksin, kun mies on kiireisimpinä työviikkoina poissa kotoa jopa ma-pe. Onneksi niitä on vähän.. Ja jos Vili olisi alun alkaen osoittanut minkään sortin merkkejä siitä, että nukkuisi hyvin yönsä, olisi ehkäpä toinen ääni kellossa, mutta ajatuskin öisin toisessa huoneessa ravaamisesta saa mut kauhistumaan. Ja se, että pieni lapsoseni olisi yön yksin "oman onnensa nojassa". Nyt tästä tuli ihan puolustuspuheenvuoro, vaikkei pitänyt, niin monta tapaa kuin perheitäkin. Enkä millään lailla ole sitä omassa huoneessa nukkumista vastaan muiden kohdalla, mä vaan olen tämmöinen nössö. :) Onko muuten sillä omassa huoneessa vauvasta asti nukkumisessa muuten jotain muita syitä (esim. itsenäistymisen kannalta tms.) vai "vain" se, että kaikki saisivat -jos saisivat- paremmin nukutuksi?
Niin, siihen pääasiaan viimein, eli Vili nukkuu nyt kiltisti omassa sängyssään koko yön. Johdonmukaisuus siis tuotti tulosta, kaadoin takaisin vaaka-asentoon ja vähän hyssyttelin ja hyräilin. Tuon Nekun vinkkaaman kädestä pitämisen hyväksyy, ei juuri muuta kosketusta. Yksi yö meni jo heräämättä, eli kyllä siellä paremmin/levollisemmin nukkuu kuin välissä. Eikä (meitä) häiritse vaikka potkiikin seiniä, se potkiminen ja pyöriminen on siis syy, miksi ei saa nukkua välissä. Viime yönä kitisi taas muutamaan otteeseen vailla mitään, mutta nukahti pian uudelleen, kun oli tarkistanut että olemme lähellä. Eli homma tällä erää hanskassa. =)

Ja pottailukin on tuottanut tulosta, eilen meni päivän aikana vain yksi vaippa päikkäriaikana siis, muuten _kaikki_ tuotokset potassa. Ylpeänä mummillekin kertoi aikaansaamastaan Pökäleestä pottaan! :)) En olis uskoonu, jotta näin heleposti menöö. Paitsi, että tiedä sitten taas huomisesta..

Hertta, voisitkos ajatella huutavasti huutiksesta pikku-Hoolle jonkun kosteussuojatun haalarin? Paitsi, että helpohkosti sielläkin hinnat nousevat, jos on hyväkuntoinen. Meillä oli ryömimisaikaan kurahousut käytössä, joten investoin vasta 86-senttiseen Reimateciin. Ei mun mielestä haitannut liikkumista silloin, kun ei vielä yrittänyt seisoma-asentoon. Sen jälkeen kurinksen kanssa onkin aika kankeaa, vaikka miten ovat ohuita ja taipuisia nykyisin. Nyt ostin ystävän tutulta Abeko-merkkisen haalarin, siis uuden, viime vuoden malli, maksoi vain 25 €, normihintaa en tiedä, mutta tosi laadukkaalta vaikuttaa, joten veikkaan, että tuo hinta oli "murto-osa" alkuperäisestä, ainakin kys. merkin sadevaatteet ovat melko hinnakkaita. On siis kosteussuojattu, onko muilla kokemusta? Vaikka käytössähän mä sen näen.

Lääkärikuulumiset tältä päivältä: kohdunsuu kiinteä ja kiinni, vauvan pää ei vielä lähtökuopissa, eli niiden pohjalta arvioitavissa olisi, etten ihan lähiaikoina synnytä. Noooo, enää korkeintaaan 5 vkoa!! *hento huokaus* En saanut vauvasta mitään painoarviota, enkä huomannut sen tarkemmin kysyä, sanoi vain, että suunnilleen samoissa mitoissa tullee syntymään kuin Vilikin.

Samaa painontunnetta täälläkin alakerrassa P, välillä vihloo ihan vietävästi, siksi luulinkin, että pää on jo ihan alhaalla.

Tuleeko teille Kaksplussaa? Nekku erityisesti jos saat käsiisi uusimman, vilkaisehan sivua 29, mun mielestä siinä oli kovasti pikku-Lotan näköinen tyttövauveli . =)
Ja sitten hyvä vinkki kaikille: Ikeasta voi ostaa eurolla kuraeteisen!! ;) Eli sellanen sininen iso kassi eteisen lattialle ja kurainen lapsonen suoraan pihalta kassiin, jonne hänet riisutaan. Sitten vaan napero kyydistä pois ja vaatteet kumppareineen päivineen kylppäriin. Kuulostaa toimivalta! :)
 
Ai niin, pari asiaa unohtui.. Piritta kun mainitsi siitä Ifolorista, (mäkin olen vakkarikäyttäjä) niin muistutan, että tänään on viimeinen alennuspäivä (-50%) tällä erää. Mäkin viimeksi tilasin vajaat 200 kuvaa, edellinen tilaus tammikuussa, mutta mä räpsinkin alvariinsa. Ja siirrän kuvat hetimiten koneelle, siksi teitäkin niin usein pommittelen kuvalähetyksillä. :) Oliskos Masasta tuoretta kuvaa, ei olla nähty poitsua hetkeen.

Ja se toinen asia koskee tukanleikkuuta. Miten onnistuu? Etenkin pojilla, kun ei riitä pelkkä tasoitus. Vai olikos Leolla ja Matiaksella pidemmän puoleiset hiukset vielä? Miehen siskolla pysyy onneksi tukanleikkuusakset hyvin käsissä, ei tulisi kyllä mitään jos jonkun vieraan pitäisi antaa parturoida Vilkun pyörivää päätä. Siis ei antaisi varmaankaan koskea. Viime kerralla parturointi jäi vähän kesken, pienet portaikot jäi tukkaan, mutta ensi kerralla korjataan. :)

Hienoa, että Matias viihtyi enon kanssa. Meilläkään ei tuota mitään ongelmia hoitoonjäämisessä, kun on vaan tutut hoitsut. Vili tosin jää iskän kanssa kotiin, kun mä menen taas "miehen siskon kanssa synnyttämään." :)

Keiju, joko iskee "pesänrakennusviettiä" päälle? Tekeekö mieli siivota ja raivata kaikki kaapit ja laatikot? ;) Tai eihän kaikilla ole mitään raivattavaa, toisin kuin meillä, vaikka olen sen homman hetki sitten tehnyt.

Mun tekee mieli jädeä, kun on kerran kevät, mutta yhyy, ei meillä ole.
 
Heissan!
Mä oon kyllä nyt vähän huolissani kun Gissasta ei ole kuulunut mitään..tule nyt edes ilmoittamaan että kaikki on kunnossa, jookos :)?

Aniliini, sorgen unohdin eilen kommentoida sitä Turun keikkaa. Mä voisin tulla siis esim. ensi viikon ke 9.4. tai to 10.4. tai sitten seuraavalla viikolla. Mikä sopii teillekin, ketkä kaikki pääsee tulemaan? Stella ainakin ja Gissa?
Ja olikos mm. Sandeman myös tulossa?

Mulla ei ole tainnut vielä iskeä sitä kuuluisaa pesänrakennusviettiä. Mies on lähinnä siivonnut :) Mutta sisustanut kyllä oon, ostin makkariin uudet verhot ja tyynyt. Vanhat verhot oli niin vaaleat että kevätaurinko herätti jo kuuden maissa :/
Vaihdettiin makkareita tossa talvella mutta ei verhoja joten siksi meillä oli työhuoneen verhot.

mahtava aurinko, kevät tulee! Kyllä taas on niin ihanaa kun tulee kevät ja kesä. Mäkin oon uskaltanut jo kastella ikivihreitä havukasveja partsilla, ei kai se multa enää öisin jäädy? Kohta saa laittaa yrttejä, kukkia ja tietty niitä tomaatteja :-).
 
Aprillia! Ei tosin mitään nasevaa aprillattavaa, höh. Hei flikat, nyt vähän puhtia kirjoitteluun, konttorirotta tylsistyy muuten!

Nyt vaikuttaa keväältä, jee.

Hyvä, että Vilkun yöt rauhoittuneet! Nukkumistavoista viis, kunhan kaikki nukkuvat. Meillä siis ainoa motivaatio toiseen huoneeseen siirtämiseen oli kaikkien yöunien parantaminen ei tosiaan mikään itsenäistämispyrkimys. Havahduttiin ihan turhaan L:n tutin etsintöihin ja muihin. L nukkuu ja nukahtaa parhaiten omassa rauhassaan. Siksi jännitti lomallakin, miten menee, kun jouduttiin nukkumaan koko viikko samassa huoneessa. Hyvin onneksi sielläkin.

Hih, täytyykin kurkata KaksPlussaa! Ei siis tule, mutta satunnaisesti ostan irtonumeroita. Onkin muuten hauska miettiä, miltä tämä uusi tulokas näyttää. Että onko yhtään siskonsa näköinen.

Äh, Lootuskankin hiuksia pitäisi tasoitella, mutta helpommin sanottu kuin tehty. Tutti suuhun ja sitten eikun leikkaamaan voisi toimia meillä. Kerran kävi kampaajalla ja silloin toimi tutti ja lelun räpeltäminen. Suostuu taas hetkittäin pitämään pinniä ja joskus harvoin saparoitakin.

Mää lounastan tänään P:n ja Masan kanssa. Kivaa, ei olla nähty sitten joulukuun! Kerroin aamulla L:lle ja kysyin sitten, haluaako lähettää Masalle terveisiä. Sanoi siihen, että ”hei, hei Matias”. ;-)
 
On kyllä upean keväistä, mittarissa varjossa +10 ja arska helottaa. Pitäisikin kammeta pardelle ottamaan väriä naamaan. Tosin on niin likainen, ettei siellä hirveesti viitsi itseään ojennella vaaka-asentoon.

Kiitos Nekulle lantsiseurasta, oli erittäin virkistävää - ja tämä kotimamma tosiaan tarvitsee sitä sosiaalista seuraa jatkossakin. Otetaan se iltamiitinki sitten next time.

Stellalle lähtee kiitos Iksun lasten pöytäsetti-vinkistä :-) Ostettiin semmottinen pojalle ja oli ihan onessaan uudesta huonekalustaan. Tohkeissaan pyöritteli autoja pöydän päällä ja istua tapitti. Hyvä ostos oli myös Ikeasta sellainen häkkyrä, jossa voi kuljetella ristiin rastiin erivärisiä ja -muotoisia puuosia. Verhoja ei löytynyt, koska oli just liian vaaleita makkariin...tenkkapoo on, kun verhojen pitäisi olla tarpeeksi valoa läpäisemättömät, muttei missään nimessä tummasiniset tai mustat. Hoh, ongelmat ne on meikäläiselläkin.

Aniliini, ei meilläkään sen kummempia ideologeja tuohon yksin nukkumiseen ole. Se vaan tuntui ja tuntuu niin luonnolliselta, että jos on oma huone, siellä on myös oma sänky, jossa nukutaan. Ei sen kummempaa. En usko, että lapsi nukkuessaan on mitenkään pulassa siellä, ja jos havahtuu, päästää kyllä äänimerkin, joka kuullaan. Vauvana toki asiaa pönkitti ajatus katkeamattomista yöunista, ja se myös toteutui meidän kohdalla. Mutta kukin tavallaan, ymmärrän hyvin sun mielipiteen siitä, ettet halua nukkua yksin, jos mies on matkoilla. Onhan se aina kivempi nukkua jonkun "kanssa", mulle vaan ne hyvät yöunet on tuikitärkeät, sittemminkin, kun kohta niitä ei enää ole....
Huh, siitä puheen olleen, just Nekullekin vuodatin, etten oikein vieläkään ole henkisesti valmis siihen, että kohta ulkoilen ja elelen arkea kahden lapsen kanssa...Olenko mä ainut..? Julia ja Ansku kun tunnutte ottavan kauhean relasti koko asian, ja mulla jo hiki virtaa. Mulla on ajoittain ihan tarpeeksi työtä jo tuon uhmaikäisen kanssa, niin entäs kun se kiukkuilee ja samaan aikaan vauva huutaa kuin palosireeni vaunuissa. Uuuhhhh....Ei mikään kevyt skenaario. No luojan kiitos on kesä pian ja imetys hoituu helposti ulkosalla, muutoin olisin kyllä aika epätoivoinen.

Hiustenleikkuuta en ole oikein vielä ajatellutkaan, M:lla ei ole vielä niin pitkää tukkaa, ja musta on ihan hauska, että tulee pojalle sellainen vaalea pitkä kesätukka :-) Mutta niin, sitten kun sen hetki koittaa, voikin olla oma pieni operaationsa.

Juu, on pitänyt laittaa pojasta tuoreita kuvia, viimein sain purettua kortitkin koneelle. Koneen outlook ei vieläkään funkkaa, vaatineen korjausmiehen, joten koitan hotmailin kautta lähetellä. Ehkä jo tänään.. :)

Minkälaisia kevätkenkiä olette ajatelleet ostaa? Mä mietin Sokoksen tarjousta Viking-kengistä, oli jotain 35 egee. Nyt M lompsii kumppareissa, mutta ei nekään ole hyvät enää kovin pitkään, kun tiet kuivuu. Jotkut hyvät lenkkarit siis investoinnin alla. Hullareilla ei ollut mitään kiinnostavaa sillä saralla.

Tutut kotipuuhat odottaa, plääh, miten sitä olikaan päässyt kuin koira veräjästä viimeiset 3 kuukautta....Otetaan kyllä ehdottomasti siivooja, kunhan meikä palaa töihin. Nyt tuntuu, että on vähän pakko tsempata, kun kuitenkin on tätä vapaata aikaa (hoh) sen pari tuntia ip:llä. Siivouskerrat kun takuulla vain harvenee tulevaisuudessa...

Millonkas Sande palailee matkoiltaan? Ja mitä kuuluupi Riinuskalle?
 

Similar threads

G
Viestiä
108
Luettu
3K
J
N
Viestiä
101
Luettu
3K
P
A
Viestiä
109
Luettu
3K
Lapsen saaminen
^^Keijukainen
K
T
Viestiä
107
Luettu
3K
S

Yhteistyössä