J
Julia*
Vieras
Mimmu: 29.10.2005 Venla, 53 cm, 3670 g
Kirppu: (esikoinen poika -97) 9.8.2005 Viljami, 52 cm, 4750 g ja 1.7.2007, Anna-Sofia 51 cm, 4475g
Hilla: 20.8.2005 Nea, 50cm 3390g
Riinuska: 7.1.2006 Juska, 50cm 3260g
Stella: 24.1.2006 Leo, 48 cm 3250 g ja 26.7.2007, Kaisla 50 cm, 3355 g
Julia: 30.5.2006 Ilona, 49cm 3240g
Nekku: 30.6.2006 Lotta, 51 cm, 4165 g
Piritta: 30.6.2006 Matias, 50,5 cm, 3330 g ja 27.4.2008, Tyttö, 50 cm, 3600 g
Aniliini: 21.7.2006 Vili, 51,5 cm, 3660 g. 30.4.2008 Tyttö
Mariska: (esikoinen Teemu 12/02) 9.8.2006 Samu, 51 cm, 3100 g
Suvi: 10.2.2007, Elsa 46 cm, 2500 g
Kata: 23.2.2007, Vanessa 53 cm, 4428 g
Murmeli: 23.2.2007, Maija 51 cm, 3650 g
Sandeman: 1.5.2007, Nella 50 cm, 3320g
Hertta: 27.7.2007, Hertta 51 cm, 3680 g
Odottajien la:t:
Julia 19.5.2008
Nekku 3.7.2008
Keijukainen 7.7.2008
gissa 14.7.2008
Tiitu 11.8.2008
Nasuppi 28.10.2008
Haa, pääsin aloittamaan uuden ketjun. Päivitin listaan Aniliinin Tylleröisen. Mittoja en tähän hätään etsinyt, Aniliini laita kun ehdit.
Kaikenlaista täällä taas tapahtunut, ikävät jutu jostain syystä jäin päälimmäiseksi mieleeni - Mimmulle pahoittelut keskenmosta. Ei se katso raskauden kestoa se suru ja itku. Aina yhtä kamalaa. Hyvin valoisaksi kuitenkin osasit asiaan kääntää ja niinhän se on, että kun ei ole ensimmäinen lapsi kyseessä, niin suru ei aivan ryöstäydy käsistä kun voi lohduttautua sillä esikoisella. Sekundääristä lapsettomuutta väheksymättä...
Leon kaatuminen oli niin ikään kamalaa luettavaa. Onneksi selvisit Stella säikähdyksellä. Ilona on tippunut tuolilta useammankin kerran, muttei onneksi koskaan selälleen.
Sääret on tytöllä mustelmilla kun koheltaa menemään kauheeta vauhtia ja törmäilee tämän tästä ties mihin.
Gissaa olitte hienosti prepanneet synnytyspelon suhteen. Viisaita sanoja ja hyviä neuvoja sait Gissa. Kyllä se siitä, tavalla tai toisella.
Pirittan ja muiden kertomuksia väsymyksestä ja oman pinnan kiristymisestä en ihmettele. Mulla ei ole yhtään positiivisen odottava olo alkuajasta kahden muksun kanssa. Kaikki ilonpilkahdukset, kuten hymyt ja isosiskon/veljen halit ovat sitten plussaa ja varmasti antavat voimia eteenpäin. Stella on mielestäni enemmän kuin oikeassa, että on pakko järjestää rättiväsyneelle äidille niitä breikki-öitä jollakin tavalla. Eihän sitä muuten kestä.
Tietty on niitäkin ihme perheitä kuulemma olemassa, joissa lapset nukkuvat somasti yhtä aikaa pvunet ja tissihirviökin syö vain kerran yössä. Toivossa on hyvä elää!
Aniliinille myös multa onnittelut viikonlopun synttäreidesi johdosta
Stella, veikkasit meille siis poikaa. Pian se nähdään - sektio on perjantaina, saatiin tänään tietää.
Sairaalaan aamulla seitsemäksi, leikattavaksi pitäisi päästä viimeistään kello 16:ta mennessä. Kaikki päivystysjutut siis menevät mun ohi, toivottavasti niitä on vähän.
Pelottaa ja tuntuu aivan käsittämättömän luonnottomalta tämä tilanne, mutta minkäs teet, näin tällä kertaa.
Nyt jääkiekon pariin. Huomenna silmät ristissä kuten moni muukin meistä...hulluja on ilmeisesti monenlaisia...
Voikaa hyvin.
Kirppu: (esikoinen poika -97) 9.8.2005 Viljami, 52 cm, 4750 g ja 1.7.2007, Anna-Sofia 51 cm, 4475g
Hilla: 20.8.2005 Nea, 50cm 3390g
Riinuska: 7.1.2006 Juska, 50cm 3260g
Stella: 24.1.2006 Leo, 48 cm 3250 g ja 26.7.2007, Kaisla 50 cm, 3355 g
Julia: 30.5.2006 Ilona, 49cm 3240g
Nekku: 30.6.2006 Lotta, 51 cm, 4165 g
Piritta: 30.6.2006 Matias, 50,5 cm, 3330 g ja 27.4.2008, Tyttö, 50 cm, 3600 g
Aniliini: 21.7.2006 Vili, 51,5 cm, 3660 g. 30.4.2008 Tyttö
Mariska: (esikoinen Teemu 12/02) 9.8.2006 Samu, 51 cm, 3100 g
Suvi: 10.2.2007, Elsa 46 cm, 2500 g
Kata: 23.2.2007, Vanessa 53 cm, 4428 g
Murmeli: 23.2.2007, Maija 51 cm, 3650 g
Sandeman: 1.5.2007, Nella 50 cm, 3320g
Hertta: 27.7.2007, Hertta 51 cm, 3680 g
Odottajien la:t:
Julia 19.5.2008
Nekku 3.7.2008
Keijukainen 7.7.2008
gissa 14.7.2008
Tiitu 11.8.2008
Nasuppi 28.10.2008
Haa, pääsin aloittamaan uuden ketjun. Päivitin listaan Aniliinin Tylleröisen. Mittoja en tähän hätään etsinyt, Aniliini laita kun ehdit.
Kaikenlaista täällä taas tapahtunut, ikävät jutu jostain syystä jäin päälimmäiseksi mieleeni - Mimmulle pahoittelut keskenmosta. Ei se katso raskauden kestoa se suru ja itku. Aina yhtä kamalaa. Hyvin valoisaksi kuitenkin osasit asiaan kääntää ja niinhän se on, että kun ei ole ensimmäinen lapsi kyseessä, niin suru ei aivan ryöstäydy käsistä kun voi lohduttautua sillä esikoisella. Sekundääristä lapsettomuutta väheksymättä...
Leon kaatuminen oli niin ikään kamalaa luettavaa. Onneksi selvisit Stella säikähdyksellä. Ilona on tippunut tuolilta useammankin kerran, muttei onneksi koskaan selälleen.
Sääret on tytöllä mustelmilla kun koheltaa menemään kauheeta vauhtia ja törmäilee tämän tästä ties mihin.
Gissaa olitte hienosti prepanneet synnytyspelon suhteen. Viisaita sanoja ja hyviä neuvoja sait Gissa. Kyllä se siitä, tavalla tai toisella.
Pirittan ja muiden kertomuksia väsymyksestä ja oman pinnan kiristymisestä en ihmettele. Mulla ei ole yhtään positiivisen odottava olo alkuajasta kahden muksun kanssa. Kaikki ilonpilkahdukset, kuten hymyt ja isosiskon/veljen halit ovat sitten plussaa ja varmasti antavat voimia eteenpäin. Stella on mielestäni enemmän kuin oikeassa, että on pakko järjestää rättiväsyneelle äidille niitä breikki-öitä jollakin tavalla. Eihän sitä muuten kestä.
Tietty on niitäkin ihme perheitä kuulemma olemassa, joissa lapset nukkuvat somasti yhtä aikaa pvunet ja tissihirviökin syö vain kerran yössä. Toivossa on hyvä elää!
Aniliinille myös multa onnittelut viikonlopun synttäreidesi johdosta
Stella, veikkasit meille siis poikaa. Pian se nähdään - sektio on perjantaina, saatiin tänään tietää.
Sairaalaan aamulla seitsemäksi, leikattavaksi pitäisi päästä viimeistään kello 16:ta mennessä. Kaikki päivystysjutut siis menevät mun ohi, toivottavasti niitä on vähän.
Pelottaa ja tuntuu aivan käsittämättömän luonnottomalta tämä tilanne, mutta minkäs teet, näin tällä kertaa.
Nyt jääkiekon pariin. Huomenna silmät ristissä kuten moni muukin meistä...hulluja on ilmeisesti monenlaisia...
Voikaa hyvin.