Meillä ollaan myös tosi tiukkoja tuon käynnistelyn kanssa, pitäisi olla jotain vikaa minussa (verenpaineet, raskausmyrkytys tms) tai vauvan sydänäänissä tms, että lähdettäisiin tekemään normaalia aikaisemmin. Huomenna on onneksi yliaikakontrolli ja toivon tosiaan, että pääsen heti käynnistelyyn eikä enää laiteta kotiin. Meillä kyllä terkka oli tosi sympaattinen ja myötätuntoinen, mutta sairaalasta oltiin tiukkana eikä kontrolliaikaa annettu ennen kuin 41+5, mikä on täällä yleinen käytäntö. Ja kun minullakin tuo olisi ultrien mukaan joku 42+1 tai 42+2, niin kyllä harmittaa ja huolestuttaakin pienen puolesta - ja suoraan sanoen itsenikin puolesta, jos kaveri on ehtinyt kasvaa kovin suureksi.
Minäkään en ole viimeisen neuvolalääkärin jälkeen lääkäriä nähnyt. Painoarvio katsottiin viikolla 36, silloin oli normaalikäyrällä, mutta kuka sitä tietää, mitä se nyt on. Lantiota ei ole tutkittu eikä kommentoitu, pakko luottaa siihen, että sairaalassa sitten tutkitaan ennen kuin aletaan tositoimiin alatiesynnytyksessä. Tosin näin olen ymmärtänyt toimittavankin täällä, jos on epäilystä vauvan isosta koosta.
Kaikki tosiaan sanovat, että nuku nyt kun vielä voit. Mutta minkäs teet, kun ei pysty nukkumaan yöllä eikä päivällä. Väsymys kasvaa päivä päivältä. Tiedän, ettei ole hyvä juttu, mutta kun ei sille voi mitään.
Minäkin olin huolissani, mahtuuko vauva laskeutumaan ja kiinnittymään. Ainakin laskeutumaan se on mahtunut (ollut laskeutumissuunnassa jo neljä viikkoa, joten se siitäkin synnytyksen lähestymisvihjeestä minun kohdallani), mutta toki tuo kiinnittyminen vielä vähän huolettaa. Nyt painaa tuonne alapäähän niin ""kivasti"", että alhaalla on, ei epäilystäkään.
On tämä unenpuute ja odottelu kyllä henkisesti raastavaa, mutta onneksi huomenna sitten selviää, miten tässä edetään. Viikoista ei onneksi voi enää millään olla kysymys
Mimmu rv 41+4