Suuret perheet maalis-huhtikuu

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Milla Maqia
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
[Tyypillisesti Asperger-oireyhtymään liittyy seuraavia piirteitä:

- sosiaalisten tilanteiden hahmottamisongelmat, kuten vetäytyminen tai aggressiivinen käytös
- poikkeava puhetapa, mikä voi olla muun muassa enemmän yksinpuhelua kuin keskustelua
- ei-kielellisten signaalien ongelmat, kuten poikkeavat ilmeet ja elehdinnät
- kuullun ymmärtämisen vaikeudet
- kuvainnollisen puheen tai huumorin ymmärtämisen vaikeudet
- erityiskiinnostuksen kohteet, jotka ovat usein älyllisiä
- kurinalainen rutiinien noudattaminen
- aistiärsykeongelmat, kuten yli- tai aliherkkyys äänille
- motoriset vaikeudet, kuten kömpelyys
- prosopagnosia eli kasvosokeus, vaikeus oppia tunnistamaan ihmisiä kasvoista
- keskittymisvaikeudet sekä toiminnan ohjaavuuden ongelmat sekä
- nukkumis- ja unihäiriöt.

Asperger-oireyhtymän piirteissä on paljon yksilöllisiä vaihteluita. Edellä mainitut piirteet esiintyvät eri vahvuisina eri Asperger-henkilöillä ja kaikkia piirteitä ei välttämättä esiinny laisinkaan. Osa piirteistä liittyy suoraan Asperger-oireyhtymän diagnostisiin kriteereihin ja toiset ovat Asperger-henkilöille muuten yleisiä.]
 
Mä lisään Millalle ( ja muillekin )tähän meidän pojan
arkipäivässä näkyvät "ongelmat" :

- Kömpelyys, motoriikka huonoa "kompastuu omiin jalkoihinsa"
- kuullun ymmärtäminen vaikeaa, kysyy monta kertaa mitä tarkoitetaan
- sanomiset ottaa pilkuntarkasti, ei ymmärrä jos sanalla on 2 eri merkitystä
( Vaari oli sanonut pojalle " Suksi kuuseen " ... poika sitten itkien kotona:" Äiti hei...miten ihmeessä mä pääsen suksilla sinne puuhun sitten ??" )
- vetäytyy hetken kuluttua leikeistä omiin oloihinsa,
vaikka leikki sujuisi hyvin ja olisi kivaa
- poikkeava puhetapa usein silloin kun ei tajua mistä puhutaan tai on vieraita ihmisiä
ympärillä, kimittää tai mumisee
- ääntely , kokoajan kun vaikka pukee " bum-bu-bumm-pa-damm-pam-pam"
lopettaa kuitenkin hetkeksi äänet, kun sanotaan asiasta.
- keskittymisvaikeudet
- pikkutarkka rutiineihin kangistunut, esim. lomillakin päiväruoka on oltava tasan kello 12 tai päivä on pilalla auttamattomasti... ellei ole
kerrottu aikataulumuutoksista tarpeeksi ajoissa ja tarpeeksi moneen kertaan

... ja mitäs vielä... kaikki ei tule edes mieleen.
Meillä ainakin helpotti älyttömästi kun saatiin tuon pojan toiminnalle joku nimi,
osataan ainakin etsiä tietoa, jota ei saa edes lastenlinnasta,
eikä me saatu mitään tukitoimia tai terapioita edes ,
ennenkuin soitin sata puhelua ja nyt ois tulossa puheterapiaan maksusitoumus...odotellaan sitä.

ja huom HUOM huom!
Aspergerin Oireyhtymä EI johdu kasvatuksesta ;o)

 
Kiitos tuhannesti Jooxille vaivannäöstä! <3 Menen heti huomenna kirjastoon lainaamaan tuon T.Attwoodin kirjan. Kumpaakaan ei näyttänyt tällä haavaa pystyvän ostaan ainakaan ad.libriksestä, mistä yleensä tilailen. Ja siis tosiaan, en todella ole varma tai tiedä onko pojalla as, mutta ihan "normaalikaan" tuo ei ole... Neuvolassa joskus otin asian puheeksi kun poika oli 4 (?) mutta silloin ne olivat sitä mieltä, ettei kannata hätäillä noiden diagnoosien kanssa kun niistä voi olla myöhemmin haittaa. Ja sitten se asia jäi.. Viime vuonna sitten alkoivat oikeat ongelmat kun poika meni eskariin. Ei oikein osannut olla ryhmässä, ei vaikka olisi itse halunnutkin. No viime vuosi eskarissa oli yhtä helvettiä kaikin puolin, kaikki meni vähän pieleen ja poika joutui vielä kiusatuksikin, en jahkaa siitä enempää.... mutta kun noi sosiaaliset ongelmat ei ole minnekään hävinneet vaan hankaloittavat nyt koulun käyntiä... No, katsellaan mitä opella ja erit.opella on sanottavaa.

Titti, ei sun fb profiilissa lukenut mitään kotikaupunkia...?? Vai enkö vaan osaa käyttää fb:tä?? Mä en nyt sitten kuitenkaan mennyt viemään tota tyttöä sinne kisaan kun miehen on niin vaikeaa saada Maisku nukkumaan illalla. On täysin sisäistänyt uniassosisaatiokseen ton mun tissin. Tosi kivaa.

Mun täytyy kyllä nyt laittaa mukeloille iltapalaa ja nukkumaan. Moikka!
 
Oli pakko tulla vielä tänne kirjoittamaan ja korjaamaan.... kun tuli niin huono-omatunto kun kirjoitin ettei tuo meidän kakkonen ole ihan normaali. :( Siis oikeastaan mikä on normaali? Poika on kyllä ihana (suurimman osan ajasta) haastava on mutta ihana. Ja todella haastava tuo luonne. Ja onhan kakkonen ollut todella erilainen lapsi. Erilainen poika kuin kukaan toinen tuntemani poika.... Onpas epäselkeää sepustusta.... Ja todella peräänkuulutan sitä normaalin käsitettä... Ja miksi kaikki pitää lokeroida ja diagnosoida ennen kuin saa apua??
Jooh, nyt menen yläkertaan peittelemään noita poikia.
 
Juu sorry Milla, huomasin joo etten ollutkaan laittanut sitä aiemmin, nyt kyl pitäis olla.

Kyllä mä ainakin ymmärsin täysin sun pointin tuossa "normaalius" jutussa. Mut nyt en ehdi enempiä kommentoimaan, jäbä sylissä taas kiemurtaa....
 
Hei,

olen välillä suurperheellisiä käynyt lukemassa, kun meillä nuo kolme pikkuista tässä vilistää ja lisää olisi tulossa. Herätti nyt tuo asperger...
minun miehelläni on as, ja esikoisellani epäilen hyvin vahvasti tätä, tosin hän täyttää nyt vasta neljä eli en taida asialle vielä mitään tehdä. Myönnän kuitenkin pelkääväni tulevaa: koulua, kiusaamista, elämän kulkua kohti murrosikää, enkä vähiten miehei kokemusten perusteella. Paljon tässä on aviossa jo opittukin, ja pojankin kanssa vaadittaisiin vaan pidemmät hermosäikeet kuin mitä minulla välillä on. Ja kysymykset sisarusten huomioimisesta siinä kaiken ohessa ovat usein mielessä. Kun mikään ei mene kuin heidän kanssaan, tai siis kuin #tavallisessa" perheessä menisi. Olen välillä niin surullinen sen tajutessani, mutta onneksi pahimman uhmavaiheen väistyttä tämä taas sujuu vähän paremmin. Hän on kiltti ja rauhallinen sinänsä, mutta arka ärsykkeille ja syömiset, pukemiset jne ei suju suunnitellusti. Päiväunille ei ole nukhatanut itse koskaan...ja tarvitsisi ne todella kipeästi!

Oli pakko kirjoittaa tästä, kun vertaistuki olisi meille haaste-vanhemmille tervetullutta. Ja mitä varhaisiin diagnooseihin ja kuntoutuksiin tulee, niin en tiedä... Mitähän niiden jälkeen sitten muka olisi toisin?

Voimia ja huumoria pienen älykön kanssa :)
 
Tuohon "normaaliuteen" senverran, että meillä kyllä
kotona , koulussa ja harrasteissa sekä pihahommissa kohdellaan poikaa
ihan samanarvoisena kuin muitakin lapsia ja komennetaan kuin muitakin,
se As ei vaikuta siihen asiaan oikeestaan mitenkään muuten kuin
että me muut tiedetään,
mistä nuo vaikeudet johtuu... lähinnä siis se diagnoosi helpottaa meidän
muiden suhtautumista lapsen joskus hieman poikkeavaan käytökseen
ja ajattelutapaan,
ja poika saa helpommin apua koulussakin tuon vuoksi.
Diagnoosihan meni myös kouluun.

Diagnoosista tietää meidän lisäksemme koulu, lähisuku ja muutama naapuripehe,
joiden kanssa ollaan enemmänkin tekemisissä.

Onneksi poika on kuitenkin huomaavainen ja kiltti ( liiankin ! ) yleensä,
eikä saa enää kiukkukohtauksia kuin toooooosi harvoin.
Osittain varmaan johtuu siitäkin, että nyt me vanhemmat tiedetään,
kuinka jonkun asian/ tekemisen voi esittää pojalle niin että
se sujuu ilman pettymyksiä.

Läksyjen kanssa itku on vielä herkässä, mutta parempaan päin mennään koko ajan...

Jos oma perhe tietää ettei yksi yksilö ole ns"normaali",
diagnoosi helpottaa arjen kulkuun aika huomattavasti, kun osaa hakea oikeaa tietoa
tästä tilasta, on se sitten ihan mikä vaan.
Muu maailma ei välttämättä edes huomaa kuin pieniä
poikkeavuuksia tämän yksilön käytöksessä...
(Mutta muistaakseni Aspergerin diagnosointi on aika hankalaa alle 5-vuotiaana,
me kuitenkin saatiin ainakin silloin jo auttavaa toiminterapiaa )

Koitan tällä sanoa, ettei se diagnosointi tee kenestäkään sen
"epänormaalimpaa" kuin aiemminkaan,
vaan tällaisen ihmisen kanssa elävät saavat tietoa siitä, miksi hän käyttäytyy niin ja miten itse toimia siinä tilanteessa, ettei aina kaikki tunnu niin epätoivoiselta tahkoamiselta.

Meillä tämä As- poika ei omasta mielestään edes toimi mitenkään poikkeavalla
tavalla, ja aika harvassa on ne kerrat kun häntä edes vaivaa se, miksei mahdu mukaan muiden leikkeihin .

Sori tämä sekava selostus...toivottavasti joku saa selvän, mitä tarkoitin ;o)
 
Moikkis!

Nyt olen nukkunut taasen yhden yön yli ja päässyt myös suurimman morkkiksen yli kun pojasta kirjoittelin... ;D Ymmärrän kyllä että jos jotain todella on (as tai mikä tahansa muu) niin diagnoosista varmaan olisi apua että saisi pojalle hänen tarvitsemaan kuntoutusta ja apuja koulunkäyntiin. Nyt pojalla on sen verran sukset ristissä open ja luokkakavereiden kanssa että sanoo haluavansa jäädä kotiin. :( No pian on onneksi se keskustelu tilaisuus pojan open ja erit.open kanssa. Saadaan sitten kuulla mikä se tilanne oikeasti on. Siis kuinka paha, vai parempi kuin itse ajattelee. Erit.opettaja ainakin puhelimessa rauhoitteli tai yritti rauhoitella ainakin.
Hassua kun poika on noin yleisesti ajatellen kuin muut mutta sitten pikkujutuissa tulee se erilaisuus vastaan. Tai haastava luonne ainakin.
Olen muuten käynyt lukemassa siellä as-palstalla ja joistain vanhempien kertomuksista tulee ihan mieleen, että ne voisivat olla meidän pojasta kirjoitettuja.... Niin ja just ton Gillbergin testin olen tehnyt.
Miehen yksi (jo edes mennyt setä) muuten oli vähän yhtä omalaatuinen kuin meidän poika. Pojassa siis paljon samaa kuin sedässä. Että voihan tää olle joku suvussa periytyvä haastava luonteenpiirrekin.... ??

Ja sitten päivän muihin aiheisiin... ;D

Käytiin tänään taas Maiskun kanssa muskarissa ja siellä aloin miettimään, että pitäisi kait alkaa käyttämään neitiä kerhossa. On niin kiinnostunut muista lapsista! Kauhea vahtiminen vaan ettei revi toisten hiuksia!

Miten Anskulin matka meni? Ihania kuvia oli sulla fb:ssä. Kyllä se teidän Öhmötti vielä ihan vauvalta näyttää. Ei ole vielä sellaiseksi "isoksi" muuttunut. En kyllä enää edes muista missä iässä ne kasvoivat ja "menettivät" vauvamaiset piirteensä... Mutta on kyllä niin suloinen poika!

Huoooh, ikuista siivoamista olisi tällekin päivälle. Ehkä sitä pitäisi vaan tarttua luutaan ja alkaa touhuamaan...

Milla ja muu pesue
 
Milla matka meni todella hyvin... Meno matka sellaset 7 tuntia linja autossa muutamalla pysähdyksellä meni ihan hyvin... Iso pikku ukko nukku alkumatkasta ja öhmötti loppumatkasta... Laivalle kun päästiin niin aika heti ruvettiin nukkumaan kun tiedettiin että on pitkä päivä edessä... Aamu menikin isomman kiukutellessa kun kesken unien joutu nousemaan kun 7 piti olla jo ulos laivasta :D mut onneks se sit rauhottu siinä ku kauppoja kierreltiin ja tuliaisia osteltiin... Ömötti viihty hyvin rattaissa ja nukku liki koko ajan... siis oikeesti se kun aamupalalla käytiin ja lähteeiin 9 maissa kierteleen kauppoja ni ei sen pojan olemassa oloo paljo huomannu ennen ku sil oli seuraava vaipan vaihto aika ja ruoka aika :D Ne hommat ku käytiin satamas hoitelemassa ni sit jatkettiin kierrosta ja sit sippaski jo molemmat pojat :D Paluu matka laivalla meniki sit leikki huoneessa, kun oltiin eka käyty syömässä... Ja kotimatka bussis oli sit jo raskaampi... Isompi nukahti liki heti mut pienemmäl oli uni vaikeuksia ja nukku vaan pikku pätkiä ja neki tissil... sit onneks loppumatkasta se nukahti oikeesti ja nukku sit aamuun saakka vaikka välis kannettiinki kotiin :D

Kyl lasten kanssa on oikeestaan ihan kiva reissata :D Tällä kertaa tuli vähän kuviakin otettua... silti kyl harmittaa kun ei tallinnan puolella tullu kuvia niinkää oteltua... Mut kesällä uusiks... sillo koko perheen voimis :D

Juuh ja kyl meijän öhmötti viel ihan vauvan näkönen on :D onhan se meijän vauva ;)

Nyt laittaa ruokaa kun on niiiiin kauhia nälkä :D

Anskuli ja öhmötti
 
Heippa!
Täällä ollut aspergeristä juttua,musta on hyvä että vanhemmat jaksaa puuttua ja hakea sitä diagnoosia,tosin jokainen varmasti miettii juur tuota mitä Millakin.leimautumista.
En koe enkä näe että niin enää nykyaikana olisi,musta hyödyt voittaa haitat tuossa tapauksessa.Ja kun nimenomaan varhaisella terapialla ym tukitoimilla as lapselle voidaan taata parempi tulevaisuus.

Mutta tuokin, mikä on normaalia...on todella,todella häilyvä käsite.
Mä olen todella usein epäillyt ADHD:tä,assia,vaikka mitä lapsillani.
Pelkään että olisin sellanen pää puskaan äiti,että aikuisena lapsi sanois että mikset koskaan auttanut...

Tutkimukset on rankkoja,ja se rumba...oli asia mikä tahansa.

Me oltiin meidän Maiskun kanssa eilen Pulssissa leikkauksessa.Oli tosi ihanaa,pääsin ihan saliin asti ja tyttö sai siihen nukahtaa.Ei huutanut vaikka kanyyli laitettiin hereillä ollessa ja oli NIIN reipas tyttö.

Leikkauksen jälkeen olikin kipee,aivan hirveetä kun huusi että Äiti auta,mua satttuuu!!
JA kaikki kipulääkkeet oli tapissa....
Oksensi,kitarisa kun oli poistettu,ei tahtonut hyytyä laisinkaan,tihkutti ja tihkutti verta.Kai oli sitä sitten syönyt ja oksenteli vielä yölläkin.
Nyt kotona ja kipu hallinnassa jo.
Mut ihan siis niin kipeen näköinen tyttö on,silmät turvoksissa ja valkoinen kuin lakana.

Mutta josko tästä alkais seesteinen,rauhallinen kausi kaikin puolin.
Ai joo.

Esikko mursi kätensä sunnuntaina lumilautaillessa...Ens kuussa on rippijuhlat!!
=/
 
Halauksia Katalle ja Maiskulle. Toi lasten sairastaminen on raskasta. Tuntuu niin voimattomalta kun ei voi kantaa lapsen taakkaa ja ottaa kipuja pois. Itse varmasti kestäisin paremmin itse ne kivut ja kaiken, mutta kun joutuu vierestä ketsella kun lapseen sattuu..... :/
Sama pätee vähän tohon kakkosen ongelmiin... On niin kurja katsella vierestä kun toisella on pahamieli mm kun ei ole kavereita ja koulussa kaverit kiusaa ja syrjii.. Ajatelkaa ettei poika ole esim. saanut yksiinkään synttäreille kutsua, ei vaikka sen yhdenkin pojan kanssa syksyllä olivat ihan väleissä ja paljon olivat yhdessä tuossa meidän pihalla. Kummatkin siis olivat kotona ei iltapv hoidossa. No, onneksi poika nyt saa kutsun naapurin tytön synttäreille. Ovat olleet kavereita ihan vauvoista asti.

Meillä Maisku nukahti kesken kaiken. Yritin sen viedä ulkoilemaankin jotta olisi jaksanut valvoa ruokaan asti mutta ei. Huomenna varmaan yritän mennä kerhoon. Josko siellä sitten jaksaisi valvoa....
Hmm...yhteyksissa ongelmia. Taidan laittaa tämän nyt tulemaan ennen kuin katkeaa taas..............
 
Sunnuntaista kaikille!

Vaikka onkin ihana viikonloppu ja sunnuntai niin täällä jaksetaan taistella läksyistä!! Kakkonen on tuossa pakoillut koko viikonlopun niiden tekoa ja nyt pakotin sen istumaan kirja edessä ja tekemään ne. Kuulemma ovat tyhmiä tehtäviä ja tylsiä... Nyt tuo tekeminenkin kyllä meni nopeasti.. se taitaa olla vaan se aloittamisen vaikeus ja kankeus! Harmittaa vaan välillä vääntää vitsaa noista läksyistä. Mieluummin poika lukisi omia kirjojaan kuin aapista. Ja oikeasti kyllä lukeekin. Nyt lukee kirjaa (mun kirjaa!!) Titanicista ja piirtelee siitä hienoja kuviakin. Joten kyllä luulisi että äidinkielen kirjan pari hassua lausetta voisi lukea suosiolla ilman tappelua ja vääntämistä!!!!!! #%%##"#

Maiskun kanssa ollaan tehty Elisabeth Pantleyn ohjeiden mukaan noissa yöheräämisissä. Eli heti kun se parahtaa niin menen nukuttamaan uudestaan... Illat onkin sitten yhtä juoksua olohuoneen ja makkarin välillä.... Luulisi kunnon kohoavan kohta ;D Mutta loppuyö meneekin jo aika kivasti. Ei herää edes syömään. Iltayöstä siis heräilee tunnin välein (poikkeuksiakin on) mutta aamuyön nukkuu putkeen. No eiköhän tämä tästä.

Nyt täytyy kiiruhtaa ottamaan ruoka uunista. Esikko lähtee kohta harkkoihin ja pitäisi ehtiä syömään ennen sitä.... Heh, kolmonenkin pitää huutaa sisälle ulkoa.....

Moro!
 
Jahas, jatkan tätä yksinpuheluani täällä..... :/

Oltiin viikolla tapaamassa opettajia. Siis omaa opea ja erit.opea. Mun ja miehen mielestä oli oikein rakentava ja hedelmällinen keskustelu. Ei syyllistämistä siitä, että miksi ollaan kasvatettu poika "tuollaiseksi" (mitä ainakin henk.koht. pelkäsin aikalailla) Nyt edetään siten, että otetaan yhteyttä koulupsykologiin ja hän saa antaa arvion pojasta. tod.näköisesti tehdään jotain kokeita/testejä ja hän käy varmaan tapaamassa /seuraamassa kakkosta koulussa. Siis miten toimii luokassa. Tms. Vähän jännittää, että miten käy. Välillä on nimittäin sellaiisa epäuskon hetkiä, että josko olen vain tehnyt jotain emämunauksia kasvatuksessa.... Ikävä tunne kun ei voi edes syyttää huonoa päivähoitoa kun poikahan on ollut kotihoidossa eskariin asti. Vain kerhossa on käynyt. Ja tästähän mua on vähän syyteltykin, että olisi pitänyt viedä poika hoitoon -> lue tarhaan kun täytti 3 jotta olisi oppinut ryhmäkäyttäytymistä.... :( No opettajat olivat sitä mieltä, ettei pojan "tuen tarve" ole enää ihan normaalin rajoissa olevaa vaan "vakavampaa". Eli pohjalla voisi olla jotain..... heh, huono kasvatus.....

Missäs kaikki on???
Ilmat ovat jo aika ihania, että varmaan ulkoilemassa.... Olen itsekin käyttänyt Maiskua jo joka pv vähän keinumassa ja muutenkin ulkoiltu niin että on hereillä. Näyttää tykkäävän. Yrittää jutella ja kiljuu jo riemusta kun näkee tuttuja naamoja (tai pukuja ;D ) Päikkärit alkavat jo sujumaan. Yöt ovat taas olleet risaisia... Vuoden ikä alkaa häämöttämään ja hieman jo haikeana katselen taaksepäin ja muistelen kaikkia vauvan kehityksen vaiheita. Ollaan vähän kallistuttu siihen että tässä on tämä meidän utta siis vannomatta paras. Ajattelin kuitenkin laittaa vauvan vaatteet myyntiin. Ja saada kaappiin tilaa!!
Maisku otti eilen ensimmäiset kaksi tukematonta askeltaan!! Siis keskellä huonetta ja aivan omatoimisesti. Ikää nyt siis 9kk ja3vk. Ja tietenkään en ollut niitä näkemässä kun olin just kaverilla käymässä!! :( No onneksi mies pääsi ne todistamaan.
 
Niin ja miten Mirkku teidän vauvelin konttaus sujuu? Siis onko vielä niitä "kaatumisia" tms....mistä kirjoitit aiemmin. Meillähän kolmonen lähti kävelemään niin että kaartui oikeaan koko vartalollaan ja lopulta sitten kaatuikin. Mutta kolmosella onkin motoriikassa heikkoutta ja käytiin tämän takia siis ihan fysioterapiassakin. Että tuskin teillä on sama syy.
 
No mä en enää kauheesti viitti täällä jutustella, oon varmaan liikaa täällä kuluttanut aikaani ja ärsyttänyt ihmisiä.. Tuolla haavepuolen "kotiketjussa" tullut sen verran paskaa niskaan että olen ajatellut pysytellä enää Facebookissa tuttujen ihmisten kanssa. Mutta, siellähän te melkein kaikki olettekin, laitellaan sinne siis kuulumisia!!

Ja Millan kanssa nähdään parin viikon päästä!! = )
 
Titti, tosi kiva jos oikeasti päästään tapaamaan!! Heh, yritetään pyayä terveinä.....
Missä ketjussa sä olet saanut ns. kakat niskaan? Mua ja mun valintoja arvosteltiin viime vuonna hyvin ankarasti jossain ketjussa joka käsitteli lastenhoitoa ja lasten hoitoon laittamista.... tuli silloin kyllä aika pahamieli vaikka tietää että täällä on sana vapaa ja toisen lyttääminen ja arvostelu ankarasti on vain hyväksyttävää ja todella hieno asia kaikinpuolin. Niin ja että nämä tuntemattomat nikit eivät minua, mun perhettä ja meidän tilannetta tiedä, joten niiden mielipiteet voi jättää aivan omaan arvoonsa.
 
Heippa hei...

Mä oon niiiiin monet kerrat alottanu tääl kirjotuksen, mut ain jotai tullu ni on katkennu kirjotus :(

Meil meni muutama yö ihan harakoille... Öhmötti kiukkus hampaitaan... nyt onneks tasottunu...

Vähä siin sivus iteki väsyny, kun muutenki vähän väsyneempi muista syistä... Mut kyl tää tästä viel voiton puolelle kääntyy...

Meidän neiti päättikin et haluaa vaihtaa lähikouluun, joten ensiviikolla se sit alottaa... toivonmukaan pääsee joukkoon mukaan...

Voih nyt umohtu kokonaan mitä muuta minun piti sanomani :D mut kirjoittelen lisää kun taas mieleen tulee... minä jo to. kävin nolona lastentarvikkees... menin ostaa pullo tutei ja kun pääsin sisään ja täti kysy et voiko auttaa ni oli pakko sanoa et hmm sori mun on pakko miettii eka et mitä mä tulin täält hakemaan :D vähä oli nolo tilanne, mut onneks se sano et en oo eka asiakas joka sanoo noin :D

Mut ny lähen nukuttaa lapsukaisia jos sais vaik tänään vähä omaa aikaakin... öhmötti kyl nukkuu jo mut isot ei...

Hyvää yötä kaikille

Anskuli ja öhmötti
 
Milla, tuolla isommissa pesueissa... Itseäni tietysti vaan saan syyttää kun niin avoimesti kerron asioistani joihin sit ulkopuoliset helposti tarttuu kun tosiaan eivät tiedä koko totuutta mun elämästä. Ja mun tyylihän on välillä vähän ronski.. ; ) Mut silti tulee paha mieli kun joku luulee aina olevansa parempi ja oikeutettu vinoilemaan toisten elämästä. Mutta, aikansa kutakin, onneksi tärkeimmät henkilöt on mun kamuja jo muutenkin, muuten voisi harmittaa.

Mikäs muuten Anskulilla oli joku aika sitten huolena?? Selvisikö asia? Jäi vaan vaivaamaan kun Fb:ssä näytti olevan jotain murheena... Ja Öhmis kohta jo vuoden, jihuu!! Näin se aika menee....

Mut nyt viikkaamaan pyykkiä, ruoka on uunissa, tunnin päästä herkkuruokaa tulossa!
 
Titti mun iskä oli sillo aika huonona saikkulas... siel edelleen kyl mut nyt jo parempana... i hope...

Öhmis kohta vuen juu ja sen näkee... on niiiiiin kauhee uhma pääl... ja ei kelpaa ku äiti ja äitin syli... äiti vaan vois välil huolii omaaki aikaa...

Loppu viikosta lähetään koko perhe esikon luokan leirille, leirin teemana pilkkiminen.... Ihanaa... ja sit viikonlopun ukko viettää mun porukoiden muutossa... Ja la mä lähen mun ystävän kans ihan kahelleen syömään :) IHANAA... hih...

Mut ny aletaan valmistautuu kerhoiluun... vaik se alkaaki vast yheltä :) mut pikku hiljaa pikku hiljaa :)

Anskuli ja öhmötti
 
Moikkis !

Anskuli, kamala juttu. Miten multa on ihan mennyt ohi....?? Toivon todella paranemisia sun isälle. Ja voimia sulle ja koko sun perheelle. Halaus.

Täällä päivät kuluvat hurjaa vauhtia ja yritän lähinnä pysyä mukana.... Ja meillä TAAS !!! flunssan oireita. Siis mulla ja Maiskulla. Kyllä ottaa kupoliin. Varmaan puin kummallekin liian vähän päälle kun oli niin kauniita ilmoja taijotain. Toivottavasti menee pian ohi. Eikä edes tule mitään kunnon flunssaa päälle.
Laitoin eilen viestiä koulun psykologille kakkosesta ja nyt odotan että hän ottaa yhteyttä. Saadaan sitten asiat rullaamaan eteenpäin. Toivottavasti.

Ja lopuksi ihania uutisia. Lähdetään Espanjaan koko poppoo kuukauden kuluttua. Ihan yksi viikko ollaan, mutta loma tulee todella tarpeeseen. Mies on tehnyt ihan ympäripyöreitä päiviä töissä, ja hyvä että ollaan edes kohdattu joka pv.... oman lisänsä arkeen tuo kakkonen ongelmineen..... Ihana siis lähteä. Vähän on huono omatunto kun kakkosen vaikeuksien takia pitäisi varmaan pysyä kotona.... toisaalta ollaa vaan viikko.... Hoooh....

Nyt täytyy ottaa Maisku syliin. Roikkuu hihassa koko ajan. Taitaa olla tulossa hampaita kulmiin....Tai sitten toi flunssa vähän väsyttää.
 
Hitsi pikaiseen vielä......
Kävin lukemassa toisesta ketjusta miten olin kirjoittanut vielä helmikuussa että kakkonen pärjää hyvin koulussa. Tuntuu kuin siitä olisi ikuisuus!! Ja se olikin vasta helmikuun loppua.... Tooodella alan olemaan loman tarpeessa.
Ja todella, samaan tapaan kuin viime vuonna, ongelmat alkoivat tai ehkä vain tulivat ilmi aivan yllättäen. Tai yhtenä ryöppynä. Hitsi, toivottavasti se psyk. ottaa pian yhteyttä!!
 
Heippa!
titti,älä välitä jos joku typerys on kateellinen,niitä riittää kyllä.
OOn ollut pimennossa,netti ei oo toiminut kun joku uspi hajos kun oltiin Pärnuun reissussa.
Mut tänään alkoi pelitys!!

Palailen paremmalla ajalla,säpo oli aivan täys!!
 
Heipä hei ja mukavaa sunnuntaita kaikille...

Me oltiin to-pe pojan luokan mukana leirillä ja kaks päivää istuttiin pilikillä :D ja mukavaa oli... kisassa tultiin 4 sijalle 11:sta kalalla :D

Mul on kyl motivaatio taas kaikkeen niin hukassa kun vaan voi olla... Pitäs miettii pakastimelleki paikka ku saadaan tänään äitin vanha pakastin meille kun sen uuteen asuntoon ei mahu... noh pitää yrittää miettii...

Meil on esikolla ihan jumalaton jukuri vaihde päällä... mitään ei usko ja kaiken koettelee... sit ulisee ku sanoo jotai vasten sen mielipiteitä... aaaargh... äitiyden varjopuolia... Mut onneks ne kai ohimenevää :D

Ei ois enään montaa päivää kun pikku herra öhmötti täyttää vuoden... Lupasin sille päivälle leipoa jotain niin kerhoon kun kotiinkin... Kaikkee sitä tuleekin luvattua :)

Mut ny on pakko ottaa pienet lepohetket öhmötin kans... jos sit jaksas alkaa päivän työt...

Anskuli ja Öhmötti
 
Kävin jo aiemmin kirjoittamassa jotain ja pitkästi, vaan kaikki katos kuin pieru saharaan >:/.
Nyt sitten vaan lyhyesti;
MM; meillä neiti opettelee kävelemään ilman tukea, tai ainakin se siltä näyttää. Kyykkyyn ylös, kyykkyyn ylös. Tätä harjoitusta toistetaan päivässä varmaan sata kertaa, ja pari askelta ottaa siinä välissä, sit äkkiä kyykkyyn ennenkuin kaatuu :D.
Konttailua oli pakko rajoittaa, kun ei malttanut hallitusti mennä, vaan pää kolisi lattiaan vähän väliä. Fysioterapeutilla käytiin tutkimassa, onko jotain viivettä jossain kehon hallinnassa, mutta mistään sellaisesta ei ollut kyse, vaan hallitsee kehoaa oikein hyvin, reilun yhden ikävuoden tasoon verraten. Joten ei muuta kuin liika kiire ;)
Anskulilla vieteään pien synttäreitä, ihanaa!! Niin se aika menee tosi nopeaa!
Titti; sulle haleja! Tosi tympeetä tuo tuollainen kyräily (kävin tuolla "kotoketjussa".

Nyt ei jaksa muuta, täällä jyllää rintatulehdus (kait), vasen tuotantoyksikkö on sikakipee ja 40 kuume jo toista päivää. No, yritetään huomenna lääkäriin, täällä kun lääkäri on vain kahtena tai kolmena päivänä viikossa, ja kaupunkiin en tod.lähde ajamaan.
 

Yhteistyössä